.
.
TAIVASSIENET
Oli syksy saapunut taivaaseenkin
puut sielläkin värittyi.
Oli flunssa-aaltokin iskenyt
vaan pikkuenkelit siltä välttyi.
Ne kulki koulupolkua pilvien väljssä
nämä Hilduuri, Gunvoori
sekä pikkuinen Josefiina.
Oli Hilduuri ja Gunvoori toisella,
Josefiina vasta ekalla.
Ei oikein koulu huvittanut
oli melkein kesä vielä.
Taas pirisi Hilduurin nokialainen
joka essun taskussa mukana kulki.
Oli siellä Taivan Pääpomo.
Se ehdotti tai käskyhän se
ptäisi enkelien sieniretkelle lähteä
Saisi suolasienia talveksi
kun Pomo niistä niin kovasti tykkäsi.
Tuumasta toimeen.
Enkelipoppoo pilvellä, kahdella matkusti
luokse pilvisienien.
Oli Josefiina kotiin jätettykun oli liian pikkuinen.
Luo pilvisienien saavuttiin, sieniä kummia katseltiin
Gunvoori tointui ensin. Tokaisi :
" Nää ei ole syötäviä, nää o myrkkysieniä.
Ei Pomo näitä tarkoittanut. Vaan en tiedä missä
muualla oikeita olisi."
Lähti enkelit kotipilvelle palaamaan, sieniretki turha.
Mitähän Pääpomo sanoisi kun kuulisi asiasta.
Taivaskonttoorin peläten astuttiin
asennossa seisottiin, juttu vapisten kerrottiin
vaan Pääpomopa tuumasi :
"Voi teitä pikkuenkelit. Minun kuuluu ihan kiittää
Ette sentään halunneet mua enkelikuoroon liittää,
Siis Kiitos pikkuenkelit. "
matleena 2014
.
.