HUONE
Seison huoneessa mielipuolen
Ymmärrä en miksi tänne jouduin.
Näen vastapäätä oven kapean
se kutsuu mua sisään astumaan.
En kutsua noudata.
Minä ympärilleni katselen
huone ankea, rispaantunut
loukossa kehrää lukit.
On ikkuna seinällä särkynyt
ei lasi huonetta suojannut
kauhulla katselen ei näkynyt
ketään. Vain pyörätuoli
paikoillaan keinuu.
Siinä joku oli äsken istunut
pois loukkoon nyt paennut
tuo asukas huoneen ankean.
Missä piilossa, arvannut en.
Huoneen kauhulla jätän.
mielipuolta ma pakenen.
Huutoon yö avautuu.
.
matleena -13
.