Mitään mukaansatempaavaa, paksua romaania en vieläkään ehdi käteeni ottaa. Siksi selailen esimerkiksi Arkkiatri Arvo Ylpön ajatuksia, pikkukirjaa. Lainaan niistä muutamia tännekin.
- "Lyhyen iän salaisuuksia ovat ainakin stressi, liikarasitus, fakki-idiotismi ja yleensä kaikki äärimmäisyydet laidasta laitaan", keskusteluista 1989
- "Yhteiskunta elää enempi realiteettien kuin sydämen mukaan... Vanhoja ihmisiä pidetään Suomessa pöpeinä, ei heille yleensä mitään tunnustusta anneta. Ajatellaan vain, miten vanhukset ovat taakkana yhteiskunnassa", Keskusteluista 1989
- "Jokainen yrittää päästä vanhuksistaan niin vähällä kuin suinkin mahdollista... Tässä juuri nähdään, ettei meillä suomalaisilla ole mitään tuhansien vuosien kulttuuria, joka antaisi taustaa ihmisen toiminnalle", keskusteluista 1989
- "Kun on vähän sellainen levoton luonne, on ennättänyt tehdä kaikenlaista.Vieläkään ei ole ehtinyt panna maata ja syljeskellä kattoon", Hesari 1982
- "Ne oikein pyysivät minut Valtiokonttoriin elävältä nähtäväksi, kun kuulemma aikaisemmin valtio ei ole joutunut maksamaan virkaeläkettä sata vuotta täyttävälle miespuoliselle henkilölle, naisille kylläkin", Hesari 1987
- "Iloinen, myönteinen mieli on parantanut monta sairautta", keskusteluista 1989
- "Ihmisiä olen parantanut enemmän kahvikupillisella kuin lääkkeillä", Seura 1982
- "Pieni, rakastava koti on lapselle paljon parempi kuin rikas ja henkisesti kolea", Turun Sanomat 1982