Huomentapäivää!
Kiva, kun olette kirjoitelleet muistojanne, mukava niitä oli lukea.
Kropsulle tiedoksi, että en ollut Lauttakylän puhelinkeskuksessa vaan siellä jossain syjäkylällä missä oli muistaakseni runsaat 40 puhelinta.
Jälkeenpäin kävin Lauttakylän keskuksessakin katsomassa, kun sinne haettiin "sentraalisantraa", ja omassa kylässä oli jo automaattipuhelimet, mutta siellä näytti touhu sellaiselta, että se jäi katsomiseen. Likka, joka sinne otettiin, sai hyvin pian lähteä, ei pärjännyt, hyvä etten edes yrittänyt.
Automaattipuhelimet, ihme kyllä, saatiin sinne syrjäkylälle jo ennen Lauttakylää, muistaakseni vuonna -58.
Justiina kertoi ostaneensa ensimmäisellä palkallaan radion. Mentyäni ammattikoulun jälkeen ensimmäiseen työpaikkaani, niin silloin minäkin ostin itselleni transistoriradion.
Kukaties olen pumpuliltakin jätskin ostanut, vaikka olisin silloin jo jättänyt taakseni ne maisemat, tulihan siellä kotona kuitenkin aina käytyä.
Mukavaa on vanhojen muistelu ja miten ne ajat aina useammin ja useammin tuleekin mieleen. Ja tietysti kaikki oli silloin aina niin ihanaa - aika kultaa muistot.