Enpä ole aikoihin käynyt entisen kotikaupunkini keskustassa. Hetken tori- ja katuelämää katseltuani, totesin, että olen "pudonnut kärryiltä". Suorissa, mustissa housuissani ja kirpparitakissani olin varmaan "outo lintu" kaikkien pillihousujen, pillifarkkujen ja mikroshortsien joukossa. Ihonvärinikin taisi herättää kummastusta!

Ravintoloilla ei ole enää suomalaisia nimiä. Menimme juuri avattuun, uuteen ravintolaan. Tarjoilija joutui meille suomentamaan ruokien sisällön. Tapaslankun sitten otimme. Puulankun päälle oli kasattu erilaisia juustoja ja parmankinkkua sekä paria sorttia makkaraa, outoa leipää ja hyppysellinen rucolaa. Sitruunasorbet jälkiruuaksi.

Vaan nauru pidensi taas ikää ainakin vähäsen ja piti muutama kyynelkin vuodattaa.
Seuraavaksi on suunnitteilla Viimsin matka. Näkis vaan! Mutta unelmia pitää olla. Kotimatkalla oli kiinalainen kuski. Jutteli iloisesti matkustajien kanssa ennen bussin lähtöä. Ja yksi häirikkökin könysi matkaan. Nainen!

Anniliisalle! Olis siellä ollut vasikan poskea. Jäi nyt kokeilematta!