Vanhat toverit

[pumpuli]

Juttelin tässä hiljan tuttavani kanssa. Hän sanoi, olevansa tyytyväinen, että hänellä ei ole koskaan ollut työtovereita. Kysyessäni perusteluja, hän sanoi että ei ole tarvinnut riidellä, tapella eikä tulla kiusatuksi!

Olin eilen syömässä entisten työtovereitteni kanssa. Nyt he ovat ystäviäni. Tiedämme toistemme asiat tasantarkkaan, syntyjä syviä myöden. Kaikesta voi puhua. Nyt jo nauretaan asiolle, jotka joskus olivat kipeitä. Vaikkapa avioerossa tapahtuneelle veitsien ja haarukoiden jaolle: " sulle-mulle, sulle-mulle!"

En vaihtaisi heitä mihinkään! 

[Anniliisa]

Niinhän se on että ystävät ovat tärkeitä.eikä niitä kannata suututella.
 Tosiystävä ei kyllä hevillä suutukaan.Jos jotenkin menee sukset ristiin niin ystävyys vaan lujittuu kun asiat puhutaan ja sovitaan erimielisyydet.Meitä on tällä foorumi-palstalla monta jotka ollaan vuosia vaihdeltu kuulumisia.
Onpa ollut kokoontumisiakin.Toiset seurailevat sivusta ja joskus tulee sitten kommentti.
On saatu joulukakkuohjeet ym.Ainakin minä olen ajatellut teitä ystäviksi.
Tämähän on tälläistä nettiseurustelua ainakin meille yksineläville.
Kun olen savossa syntynyt ja ikäni myös asunut niin saan uusia ajatuksia sellaisilta paikkakunnilta ja murteista
joita en ole tiennyt ennen olevankaan..
Kropsu on minulle tärkeä ystävä ja siksi pyysinkin häntä Ystävä-mieheksi.

Kokoontuu Golden-Aga tänä syksynä...

[Piikatyttö]

Olen jo kai pari kertaa vihjaillut, että ottaisin Goldenilaisia rannalleni vaikka viikonlopuksi. Kahdeksalletoista oma sänky, jakautuen kolmeen identtiseen taloon. Uskoisin, että tämä joukko saisi jotain aikaiseksi livenäkin.

Paikka keskisessä Suomessa, Anniliisallakin reilun tunnin ajomatka. Rautalampi on ollut syntymäpitäjäni emopitäjä, joten "hieman olen kallellaan Kuopioonkin päin".

Pankaas miettimään.

[espen]

Ohhoh, olipas reipasta textiä Piikatyttö,  ja jotkut sanovat kultaisen iän porukkaa dementoituneiksi

[Piikatyttö]

Olen Aarno Korpelallekin asiasta vihjannut, mutta eihän lomatalorantaa voi Siilinjärven "menopaikkaan" verrata. Toki keväällä oli noin 20 opettajaa suunnittelemassa tulevaa lukuvuottaan ja kyllä Zumba pihallakin onnistui!

Paikasta en veloita mitään, täysihoitoa en lupaa, mutta, jos tapaaminen jonkin kokoisella aktiiviporukalla onnistuu, katsotaan mitä syödään, juodaan ja miten ko. kulut tasataan.

Ikuisena optimistina uskoisin, että tapaamisesta tulisi hauska tapahtuma.

Langaton nettiyhteyskin toimii, jos "kirjeenvaihto on pakko hoitaa"!!!

[kropsu1]

Niinhän se on että ystävät ovat tärkeitä.eikä niitä kannata suututella.
 Tosiystävä ei kyllä hevillä suutukaan.Jos jotenkin menee sukset ristiin niin ystävyys vaan lujittuu kun asiat puhutaan ja sovitaan erimielisyydet.Meitä on tällä foorumi-palstalla monta jotka ollaan vuosia vaihdeltu kuulumisia.
Onpa ollut kokoontumisiakin.Toiset seurailevat sivusta ja joskus tulee sitten kommentti.
On saatu joulukakkuohjeet ym.Ainakin minä olen ajatellut teitä ystäviksi.
Tämähän on tälläistä nettiseurustelua ainakin meille yksineläville.
Kun olen savossa syntynyt ja ikäni myös asunut niin saan uusia ajatuksia sellaisilta paikkakunnilta ja murteista
joita en ole tiennyt ennen olevankaan..
Kropsu on minulle tärkeä ystävä ja siksi pyysinkin häntä Ystävä-mieheksi.

Kokoontuu Golden-Aga tänä syksynä...

Kiitos Anniliisa noista rakkaista sanoista.
Ystävänäsi on hienoa olla, myös kaikkien muidenkin ystävänä.
Joku teistä ystävät, veikkasi että olisin suuttunut jostakin tai masentunut,
mutta se eikyllä ole mahdollista koska en suutu, masennuksetkin tulee ja menee.
Sinua Anniliisa haluan halata lujasti, (jos luvan saan)- niistä villasukista jotka
uskon sinun kutoneen vartavasten minulle.
Ehkä Piikatytön "paratiisissa ,-jos totta tulee,, löytyy meillekin yksi
kahdeksastatoista, paikka..... ei sisällä vihjailua.

[Justiina]

Olipa mukava lukea ystävällistä tekstiä ennen yöpuulle kiipeämistä.
Hyvää yötä kaikille vanhoille tovereille!

Pumpulin aloitukseen sen verran, että minäkin tapaan entisiä työtovereitani joskus, mutta enimmäkseen kirjoittelemme sähköposteja.
Eläkkeelle jäätyäni eräs hieman apatiaan taipuvainen työkaveri soitti ja sanoi kaipaavansa minun nauruani kahvihuoneessa. 
Oli kuulemma piristänyt harmaita päiviä. Ei sitä aina itse tiedä, miten voi olla toisille avuksi.

[Anniliisa]

Jotenkin minusta vaan tuntuu että ollaan ,ainakin me jotka vastaillaan toistemme viesteihin ,kuin vanhoja tovereita,siis jonkinlaisia ystäviä keskenämme
 Tämä Kropsun kanssa sanailu on jatkunut monta vuotta,ei olla kyllä koskaan tavattu.
Molemmat ollaan samassa elämäntilanteessa,puoliso on menetetty,perhe,ulkomaisia vävyjä myöten kyllä pyörii ympärillä meistä huolehtien
ja elämä on ulkoisesti hanskassa.Mutta jonkinlainen yksinäisyys silti asuu sydämessä.
Kropsu istuu hämärässä omalla terassillaan ja muistelee menneitä.
Minä kudon sukkaa ja ajattelen aina kelle nyt nämä antaisin.
Mutta sekin on vielä epävarmaa että särkyisikö tämä haavekuva jos nähtäisiin toisemme livenä....

[Anniliisa]

Nyt ei taida olla vanhoja eikä uusiakaan tovereita Meidän palstoilla.Ei aina osu nuo sääennusteet.
On niin kaunis aamu että suunnistan sieni ja puolukka-retkelle.Ystävä-nainen,asuu samasssa talossa,
meni sukuloimaan Kouvolaan ja niinpä nyt menen yksin.
Sain jonkin maksullisen kanavan sille Kropsun lempikappaleelle.
en ole vielä yrittänyt kuunnella.Se Kaisan ja kumppaneiden Keltaruusu on kyllä mahtavaa humppaa....

[Hemuli]

Löysin minäkin sen maksullisen Syksyn lapsi-kappaleen ja käsittäkseni se pitää ladata kännykkään kuunneltavaksi,
puolen minuutin pätkän sai kuunnella näytteenä.

Hiljaista on, kun "vanhat toverit" ovat koonneet lelunsa eikä leiki enää meijän kaa.
Kukin saa tietysti tehdä kuinka parhaaksi näkee...

Eilen iltapäivän meillä myrskäsi ja satoi vettä kuin aisaa ja tänään on kaunis, aurinkoinen syyspäivä, mittarikin on kipaissut jossain välissä yli seitsemäntoista asteen.

Puolukkametsään mulla ei valitettavasti ole asiaa, omenista tein mehulingolla tuoremehua, mutta se on perin hidasta touhua,
punakaneleista sitä tein ja hyvää tuli.

[kropsu1]

Älkääs ny sitä syksyn lasta rääkäkkö" vallan hengiltä,,
Onhan sellanenkin laulu 5-kyt luvun alusta ko "Eron hetkellä.
--Älä soimaa jos vaan, monta ystävää saan, tämän jälkeen kun
luotain pois lähdet..älä syytä jos vie, minut pimeä tie, eronhetkellä sammuvat tähdet.
Syvin riemumme on, sanoin lausumaton. suru suuri voi sulkea huulet.
Kuinka voisinkaan näin, alaspainetuin päin,,, sinä vain,,syvän huokauksen kuulet...
-----jotenkin noin.. saattaa olla osia vaan tästä laulusta...

[espen]

Hiljaista on, kun "vanhat toverit" ovat koonneet lelunsa eikä leiki enää meijän kaa.
Kukin saa tietysti tehdä kuinka parhaaksi näkee...

Noo, Hemuli, äläs ole allapäin, kyllä kai nyt sun viestisi täytyy huomioida, vaikka muuten tuli tehdyksi tilaa kiiltokuvalevitykselle.

Joo olin reissussa pari päivää Etelä Pohojanmaalla, Alajärvellä, tuttujen luona yövyttiin. Tutustuttiin paikkoihin, Ruonan sota, muistomerkit, kaksi vooningiset Pohojalaastalot ja sitten käytiin myös, en ole ennen käynytkään Vesa Keskisen "kyläkaupassa"

Jumalattoman isot ja mahtailevat rakennukset, porukkaa oli paljon liikkeellä, vaikka oli sunnuntaipäivä. Parkkipaikat lähes täynnä. Yhdellä kulmalla parkkipaikalla oli motoristeja, nahkatakit ja nahkahousut, kauheita kuvia nahkatakin seljäs, "Harrikkamiehiä" ja naisia kaikki tyynni.

Klampsittiin siitä ohitte autolle, kuulin kun yksi "takkupää" nähtävästi kysyi jotakin toiselta, se toinen vastas:

    - Kotuua tulin !

Jaahas olivat paikallista porukkaa, paikallinen mukava puhetyyli ja nuotti.

 

  Keskisen Kyläkaupan ympäristöä

[Hemuli]

Onhan sellanenkin laulu 5-kyt luvun alusta ko "Eron hetkellä.
--Älä soimaa jos vaan, monta ystävää saan, tämän jälkeen kun
luotain pois lähdet..älä syytä jos vie, minut pimeä tie, eronhetkellä sammuvat tähdet.
Syvin riemumme on, sanoin lausumaton. suru suuri voi sulkea huulet.
Kuinka voisinkaan näin, alaspainetuin päin,,, sinä vain,,syvän huokauksen kuulet...
-----jotenkin noin.. saattaa olla osia vaan tästä laulusta...

Jo vain kropsulla on taas mielessä sellainen laulu, jota ei "juutuupi" tunne.

Minäkin aika paljon vanhoja kappaleita tiedän, kun olen kaikenlaisen kevyen musiikin suurkuluttaja ollut melkein mukulasta saakka, mutta tämä on ihan outo.
Isällä oli hyvä laulunääni ja hänellä oli tapana laulaa kaikkia vanhoja sota-ajan kappaleita.
Radiosta kuunneltiin Lauantain toivotut ja Metsäradio, ei silloin paljon muuta kevyttä musiikkia tainnut radiosta tullakkaan.

Tässä eräs isän usein laulama kappale.

http://www.youtube.com/watch?v=SzKNZMuyXq4

[Justiina]

Espenin kuvista tuli mieleen ensimmäinen ja luultavasti viimeinen käyntini "kyläkaupassa". Silloin ei noita uusia komeita rakennuksia ollut, mutta väkeä oli tungokseen asti. Olin bussiretkellä Pohjanmaalla tutustumassa puutarhoihin. Porukka halusi ehdottomasti käydä Keskisellä. En minä sieltä mitään löytänyt, kun kaikkea oli liikaa.

Otsikosta "Vanhat toverit" sain pahan korvamadon. Päässäni kaikuu Alte Kameraden, vaikka yritän karkottaa sitä. En laita linkkiä marssiin, kun se taitaa olla Luftwaffen marssi alunperin. Saatan muistaa väärin. Oikein tai väärin, soitto soi päässä.

[kropsu1]

Tossakin me justiina ollaan varustettuna samanlaisilla korvilla", kun pumpuli
alkoi vanhojen toverien "rihman, niin samoin mun korvani alkoi soittaa
Alte Kamaradenia.Meilläpäin eli ennen sellainen Paavo, joka sitä soitti mandoliinilla.
 Kun muksuna kysyin mitä se merkitsee suomeksi niin , hän sanoi suomennoksen
olevan; Yli Kallon- vanhan sillan, Ämmät Maitokannun tuo..
En koskaan oo halunnutkaan senparempaa suomannosta...