Kirjan lukunurkka

[Viola]

   
    Se piti arvata että "Hector" valitsee sen kirjailijan kirjan jonka ideologia vastaa hänen omaansa.

    Minulla luettavana tällä hetkellä Heidi Köngäksen "Hertta".  Erittäin mielenkiintoinen.

[Inkeri]

Pisteet ja Papukaijamerkki Ylelle Areenan luomisesta ja sen kehittämisestä !
Asian totesin selaillessani sen radion äänikirja osastoa.
Juuri vanhempi väki joilla on usein näkövaikeuksia tai sairaat hyötyvät näistä  paljon.
Kuuntelin muiden töiden ohessa Juha Kandolinin miellyttävää kerrontaa Juhani Ahon lastuja…. äänikirjasta, Lapsuuden muistoja ja lastuja.

Kopio Areenan sivulta :


Kansalliskirjailijan ja psykologisen realismin mestarin laajaan tuotantoon kuuluu myös ?lastuja?, pienproosaa. ?Lastut? ovat osa tekijänsä omaelämäkertaa: henkilökuvia, tunnelmapaloja ja muistoja lapsuudesta. ?Lastuja? Juhani Aho kirjoitti vuosina 1891-1921. - - - Kuva: Suomalaisen kirjallisuuden seura SKS. Lukija: Juha Kandolin.
Alla linkki...

http://areena.yle.fi/1-1300404?autoplay=true

[Anniliisa]

Viola jo kertookin lukevansa tuota Heidi Köngaksen HERTTAA.
Minä vietin myös tuokioita joulun aikaan Hertan seurassa.Sattui myös sopivasti tuo Kotikatsomon Punainen kolmio samaan syssyyn.Kun en ole politiikko niin kovin hataraksi on jäänyt tämäkin Hertta-politikoija.
Nyt näissä romaaneissa näitä tietoja sitten pähkäilen.
Mutta kovin on epämääräistä ja lobbaavaa ollut tuo maan asioiden hoito jo silloinkin.
Samaan päädyin jo kun luin Raija Orasen Hirmuista Miestä.Siinähän oli Paasikivi jo alun alkaen sitä mieltä että sovitaan naapurin kanssa asiat,annetaan kaistale karjalaa niillle Leningratin suojaksi,mutta kun ei niin kuinkas sitten kävi..
Nyt aion tutustua Panu Rajalan Nuoruuden neljänteen näytökseen..

[Justiina]

Katsoin Punaisen kolmion, mutta itse Hertta on lukematta. Kirja sai kyllä hyvät arviot, mutta jotkut historian tuntijat ovat väittäneet ettei Yrjö Leino ollut Valpon vasikka. Tässä vastineessaan Heidi Köngäs taas perustelee, miksi hän kirjoitti mitä kirjoitti Leinosta:

http://www.hs.fi/kulttuuri/a1451184060215

Meillä on hyllyssä Olle Leinon kirjoittama kirja isästään. Valitettavasti se on lukematta, mutta olen ymmärtänyt ettei Olle pitänyt isäänsä luokkapetturina. Totuutta on vaikea tietää, koska kuten elokuvassakin kerrottiin Leino vaati oman kansionsa  Valposta. Valpon arkistoja tuhottiinkin, ettei valvontakomissio saisi tietoja käsiinsä. Muistelen, että papereita vietiin ulkomaille.

Olisikohan radion arkistoissa Hertta Kuusisen pitämiä puheita kuultavana? Muistan hänen kiihkeän puhetapansa ohjelmassa Pienoisparlamentti. Hän oli äitini suurin inhokki 

[Viola]

      Pitihän se " Punainen kolmio" katsoa. Kirjaan verrattuna siihen oli saatu taas sitä veren roisketta jota ilman näköjään mikään teevee-sarja ei tule onnistumaan.

      Kirjassa kerrottiin Hella Wuolijoen ja Hertan ystävyydestä, siitä ei ollut teeveessä mitään.

      Eipä sitä tiedä mikä mies se Leino oikeastaan oli, mutta sen muistan ettei häntä pidetty oikein minään, verrattuna Herttaan.

      50-luvulla olin nuori, mutta perhe ja suku olivat hyvin kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioista. Ja meillä puhuttiin paljon, osasin siis jo minäkin inhota
      Herttaa. Politiikkaa tuleekin sitten seurattua nykyäänkin, nyttemmin vaan jo kyllästynyt  sipilöinteihin, soinismiin sekä stubeksimiseen.

[Viola]

    Unohdin kertoa että nyt on luennassa Panu Rajalan teos Olavi Paavolaisesta "Tulisoihtu pimeään".
    Pidän elämäkerrallisista kirjoista ja mielestäni Panu Rajala kirjoittaa sujuvasti ja leppoisasti. Taannoin luin hänen teoksensa F.E.Sillanpäästä.

    Vinkkejä otetaan vastaan suositeltavista kirjoista!

[Liena]

Kiitos vinkistä!Paavolainen kiinostaa kovastikin,sillä olen lukenut puolisonsa Helvi Hämäläisen Päiväkirjat 1955-1988.Aika vaikea puoliso on Paavilainen ollut.

[Justiina]

Mukavasti meidän lukemisemme kiertyvät samojen henkilöiden ympärille.
Innostuin silmäilemään  Olle Leinon kirjaa Kuka oli Yrjö Leino. Siinä oli paljonkin juttua "Hertta-tädistä", joka Olle-pojan silmissä oli mukava ja ystävällinen nainen. Olle Leino kertoo, miten Yrjö Leino lopulta eron jälkeen vihasi Herttaa eikä malttanut  olla mustamaalaamatta tätä tilaisuuden tullen.

Löysin kirjahyllystä erään kuolinpesän mukana tulleen kirjan, jossa siinäkin Hertta Kuusinen oli mukana, nimittäin Matti Kurjensaaren teoksen Loistava Olavi Paavolainen. Hertta Kuusinen oli Paavolaisen viimeiseksi jäänyt pitkäaikainen kumppani. Luin sitäkin silmäillen sieltä täältä ja tarkimmin kappaleen Paavolaisen naissuhteista. Niitä oli paljon! Kurjensaari kertoo, miten Paavolainen ylemmyydentuntoisesti opasti naisiaan käyttäytymisessä ja pukeutumisessa. Tätä tapaansa hän kutsui prinsessan kasvatukseksi. Paavolaista pidettiin narsistisena keikarina. Kurjensaaren mukaan Herttaa ei tarvinnut opastaa, Hertta oli sivistynyt, monipuolisesti lahjakas nainen. Paavolainen kannusti Herttaa julkaisemaan satukirjan Ymmi ja hirvi.

Sain aikoinaan lahjaksi Helvi Hämäläisen päiväkirjat. Niitä en sentään ryhtynyt lukemaan, vaikka mammuttimaisen paksu kirja on vielä tallessa. Muistan päiväkirjoista kuten Lienakin, että Paavolainen oli vaikea kumppani. Kurjensaari kirjoitti, että Helvi tahtoi naimisiin Olavin kanssa, mutta Olavi ei ollut avioituvaa sorttia. Yhden kerran hän tosin meni naimisiin, mutta erosi pian. Avioitumisen syyksi hän oli (Kurjensaaren mukaan) kertonut, että "he olivat niin kaunis pari". - Syyhän se on tuokin!

Viola on lukenut Rajalan teosta. Lainasin tänään Rajalan Intoilijan. Missä Rajala, siellä skandaali. Hän on taitava kirjoittamaan kirjailijoista, mutta nyt herätti kohua hänen tapansa lainata kirjaansa kohteensa I.K. Inhan tekstejä ilman sitaattimerkintöjä.

Olen lopettelemassa Jan Guilloun kirjaa Sokea piste. Se on sarjan Suuri vuosisata 4. osa. Olen lukenut aiemmatkin sarjan osat. Mielestäni Guillou kertoo taitavasti 1900-luvun alkupuolen historiaa yhden perheen kokemusten kautta. Neljännessä osassa eletään toista maailmansotaa.

[Viola]

  Hyvin Justiina referoi Paavolaisen tekemisiä...samanlaiseen päätelmään olen minäkin tullut,hän oli erittäin ristiriitainen persoona.
  Oli mielenkiintoista lukea hänen matkastaan "Kolmannen valtakunnan" vieraaksi. Kaikkinainen loistokkuus häntä viehätti, toisaalta natsien ideologia pelotti.
  Natsien elämänohje naisille oli: "Kirche, Kuche und Kinder", samantapainen alentuvainen suhde Paavolaisellakin mielestäni oli naisten suhteen.

  Rajalan mielestä Helvi Hämäläinen oli ainoa nainen joka hylkäsi Paavolaisen. Paavolainen oli ylimielinen naisten mies.

  Seuraavaksi tartun Helena Ruuskan kirjoittamaan kirjaan Eeva Joenpellosta.

 

[Anniliisa]

 Huomasin kirjastossa tänään palautettujen kärryssä kirjan Matka islamin maailmaan.Nobelistipalkittu V.S.Naipaulin teos.
Mielenkiintoinen matkakertomus islaminuskoisessa maailmassa.

Heti alkulehdiltä aloin ymmärtää näitä nuoria miehiä jotka tulevat maista joissa naiset ovat piilossa huntujensa ja kaapujensa takana.Ja jos vielä on annettu ymmärtää että suomessa nainen on vapaata riistaa..

Jospa saisin luettua koko kirjan,vaikka jakson kerrallaan,on ainakin hyvä unilääke.
Nyt alkaa pakkanenkin hellittää,jospa jo huomenna olis taas ulkoilusää.

[Anniliisa]

Kyllä Suomen talvi ehti näyttää hyvätkin puolensa Floridan lämmöstä matkaaville.
Oli uutta puhdasta lunta hiihtää ja laskea pulkkamäkeä.
Sitten tehtiin myös muhkea lumiukko,hiukan jo alkoi kallistua ja vähän kohentelin.Olis jäänyt huono muisto Pikku-Miehelle
nurin menneestä ukosta.Nyt ovat matkalaiset jo pulikoimassa omalla uimaaltaallaan..

Kirjoista ja lukemisesta puheen ollen .Sattui käsiini  kirjaston poistohyllystä teos..TUOKIO TUULESSA..
Andre Brinkin mahtava kuvaus mustan miehen ja valkoisen naisen epätoivoisesta rakkaussuhteesta.
Jo aikaisemmin saman kirjailijan teos Intohimon oikeus antoi ajattelemisen aihetta..

[Liena]

Kiitos vinkistä!Olipa rohkeaa kuvausta Etelä-Afrikasta.Luin sen ihan mielenkiinnosta sen maan historiaa kohtaan,mikä johtuu siitä että meillä oli 80-luvaun alussa sieltä vaihto-oppilas vuoden .Hän on Saksasta sinne muuttaneita valkoisia.Nämä vuosikymmenet olemme olleet sinne yhteyksissä.Vuoroin olemme vierailleet.Nyt kesällä tulee miehensä kanssa .Heidän pojat ovat Englannissa opiskelemassa.

[pumpuli]

Kevät on kukkeimmillaan. Sateen jälkeen aurinko paistaa. 

Ja minulla on "kevyttä kesälukemista". Sain joululahjaksi Svetlana Aleksijevitsin kirjan Tsernobylista nousee rukous. Se lähti heti "kierrokselle" ja nyt vasta palautui. " Kirjailija vie lukijansa suoraan Tsernobylin maailmaan. Antaa äänen niille, joita Tsernobyl on koskettanut." Aleksejevits sai kirjallisuuden Nobel-palkinnon v. 1015. Suosittelen.

Kirjastosta tarttui mukaani: Leningradin piirityksen päiväkirja ja Tampereen naiskaarti. 

[Viola]

  Onpas pumpulin kesälukemiset raskasta osastoo

  Minulla Raija Orasen AURORA. Sitäkin vain sateen vihmoessa...sängyssä ei meikäläisen kannata kirjaa avata...ensimmäisen sivun jälkeen tulee jo noutaja höyhensaarille.

[pumpuli]

Olen aina tykännyt lukea Leena Landeria. Nyt on menossa Kuka vartijoita vartioi. Tositapahtumiin perustuva kertomus suomalaisen fregatin haaksirikosta v. 1895 Irlannin merellä. Lander tekee aina perusteellista taustatyötä.

Toisin kuin jotkut muut. Olen jo parissa kirjassa törmännyt asiaan, jossa naisten sukkahousut on sijoitettu mielestäni väärään ajankohtaan!  Viimeksi luin jatkosotaan liittyvän kirjan, jossa lotan jalkaan sijoitettiin sukkahousut. En tiedä olenko ihan hakoteillä, mutta ei mulla ollut vielä 1950-luvullakaan sukkahousuja? Vai muistanko väärin?

Olen ajatellut siirtää harrastuksiani entisestä elinpiiristäni tänne nykyiseen. Ajattelin liittyä kirjaston lukupiiriin. Ensimmäinen luettava on Karo Hämäläisen Yksin. Kertoo Paavo Nurmesta. Ei kyllä kauheesti kiinnosta, mutta jos jatko olis parempaa.