Kirjoittaja Aihe: ÄlyVähä  (Luettu 411801 kertaa)

kropsu1

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 391
    • Profiili
Vs: ÄlyVähä
« Vastaus #45 : 29.08.2012 18:37:05 »
Matleena on vähän äreen" luonteen saanut,, pitää ymmärtää..
Kattokaast poijaat, hän tarvii ymmärtäjää, on hiukan itsekeskeinen
kuten taiteilijalle sopiikin.. ;)
Kropsu sai pienellä ymmärryksellä jopa kiitosta..
Vaikka eikös se ole Kissa,, joka kiitoksella elää.
Eikä haukkuva koira kauaks puusta putoo".
 

matleena

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 999
  • Saturnus Sininen Planeetta Alfa II
    • Profiili
Vs: ÄlyVähä
« Vastaus #46 : 30.08.2012 05:32:55 »

Ou Kropsu 1, Kiitoksia. Olenkohan ansainnut tuon ymmärtämyksen.
Anteeksi, Espen. vaan on minua kolhittu ja vainottu, osui kirves väärään Puuhun.
Kun en minä jaksa käsittää mitä minä kirjoituksillani vainoojiltani vien.
En yhtään mitään.
Väsäsin tuollaisen mahdollisimman kauniin, mielestäni,  runon.



SYDÄMENI

Sinulle annan Sydämeni.
Lahjaksi, ilmaiseksi, en mitään pyydä vastineeksi.
Se pieni hinta on tästä Rakkaudestani, Tunteesta
niin suunnattomasta.
Hyvin syvästä.

Talvi väistyi. Saapuessa Kevään, sen huomasin.
Hiljaa, varkain tuli. Kun ymmärsin, oli myöhäistä.
Mitä katuisin. Tunne, kaipuu, ihana on rinnassa.
Tunne palava. Tunne, kuin kaatuisi koko maailma.
Kuin Salama se liekkiin leimahti.

Sa ota tämä tunne vastaan, kerta tämä ainoastaan.
Ei tule koskaan toista.
Mun ainoani olet, mun Aarteeni, olet mulle kaikkeni.
Kuin Vuoripuro keväinen, virtaa, sykkii rinnassani.
Älä mua torju.

Ota Sydämeni.
.

matleena -12
.
.

Lotta

  • Vieras
Vs: ÄlyVähä
« Vastaus #47 : 02.09.2012 04:11:19 »
Hienoa matleena, että ponnistelet luovuutesi parissa. Teksteissäsi on havaittavissa jonkinlainen häivähdyksenomainen  pyrkimys kirjalliseen ilmaisuun, mutta minusta ominta alaasi on hassunhauskojen animoitujen ja piirrettyjen kuvien löyhä yhdistäminen kieltämättä persoonalliseen verbaliikkaasi. Jatka valitsemallasi polulla ja kannustakoot raikuvat hurraa-huudot kivikkoista matkaasi teillä tuntemattomilla.

matleena

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 999
  • Saturnus Sininen Planeetta Alfa II
    • Profiili
Vs: ÄlyVähä
« Vastaus #48 : 02.09.2012 04:43:48 »

...Että oikein häivähdyksenomaista, Persoonallista kirjallista ilmaisua.
Sitähän minä olen aina sanonut.
Kiitos.

matleena

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 999
  • Saturnus Sininen Planeetta Alfa II
    • Profiili
Vs: ÄlyVähä
« Vastaus #49 : 02.09.2012 05:15:21 »

.......................................


SIENESTYSHAMPAAT

Syksy oli.
Mummolaan Matleena taas poikueineen matkasi, minnekäs muuallekkaan.
Oli jo loma pidetty, alkanut Pojan koulu, Tiikkereiden edustusharkot. Edustusharkkojen nimellä ne Tiikkereiden peleissä kulki, Mitä siellä edustettiin ei vieläkään, selvennyt.
Oli toki paljonkin hienompaa käydä Edustusharkoissa kuin tavallisissa.
Nyt viikonloppuna kuitenkin taas pakaasit pakattiin. Poika kainaloon , Mummolaan. Tai ei kainaloon, ei olisi Poika tullut . Oli jo senverran Isopoika tämä. Äidin Kulta kuitenkin, aika useinkin.
Rottavaari MiuMiug koriin, Linjapiiliin. Haukku loikki Koirataivaan niityllä perhosia jahtaamassa, siis jäi tyhjäksi Linjapiilin takaosan penkinalus. Putelimiesten kanssa oli jo tutustuttu samassa Linjapiilin kulkuvuorossa, kovin tuntuivat Haukkuvainaan rähähdyksiä sekä Irvistelyjä kaipaavan.
Tiedä sitten.

.............

Mummolaan joka tapauksessa perille päästiin, onnellisesti.
oli tilanne muuttunut Mummolassa,
Äiti, Mummo, jo kepin kanssa käveli, vaan kiivas oli tahti. Tiuhaan kopsahti keppi pirtinlattiaan. Pojan Hummareimannikin, Pappa, Taivaan Saunantauspajupusikoihin siirtynyt laukkomaan. Siellä olikin varmaan hienot pusikot taisteluihin Villi-ihmisiä vastaan. Poikaa siellä ikävöi tietty, niinkuin täälläkin päässä Pappaa ikävöitiin.
Oli ristitty uudelleen Äiti-Mummo, oli vääntynyt Pojan ja muidenkin suussa
Muoriksi tämä. Ei vastaan jupissut Mummo, yhtä paljon Mummosta tykättiin
Muorinakin.

..........

Eivätpä vaan olleet yhtään hellittäneet Mummolan Naisväestä tämä jokasyksyiset Sienihulluuskohtaukset, päinvastoin taisivat pahentua vain iän myötä
Joten sieneen, sieneenhän sitä oli kyynärkepinkin kanssa päästävä. Tosin Muorin kulku Sienien kotipaikoilla oli hieman hankalahkoa, saattoi keppi upota , silloin kyykähti Muori kontusilleen. Sai Matleena kuultavakseen pitkän Litanian Voimasanoja, toisia varsin värikkäitäkin. Tuntuivat Muorin suussa maistuvan nyt uusiokäytössä perin makeilta. Siksi usein niitä lasketteli.
Sekä kyykähteli.
Koitti taas hieno Aurinkopäivä, oli kuin luotu Sienimetsässä kyykähtelyyn.
Niinpä naiset pakkasivat termarin reppuun, ja eikun menoksi.
Oli luonto kaunis. Syksyn Väriloisto.
Hehkuivat ruskan värit täällä etelässäkin, Juulin silmä melkein vesiä kauneudesta lirutteli. Valittiin niitä Herra Kävelemiskepulan kannalta kuivempia kangamaastoja, ei ollut tarkoitus Muoria suonsilmässä uitella. Eikä Matleenaakaan suonsilmäkkeet pahemmin kutsuneet. Olikin runsaasti näitä syksyn Kultakimpaleita kertynyt muutaman sateen jälkeen, siitä vaan koreihin keräämään.
Erillään toisistaan, huutomatkan päässä kuitenkin, Sienimetsästäjät suunnistivat. Alkoivat korit jo täynnä olla,
Juuli jo harkitsi Mummolaan palaamista,
kun kuului Muorin suunnalta korvesta korvia vihlova, paha rääkäisy :

" Apua, Aiaiaaia. Koi Kauhistus,. Aiaiai.... aiaia....Mitä täällä on... . Herranjumala sentään. Täällä on Joku.... Joku..,
voivoivoi..."

Syöksähti Matleena kuusikon läpi, oksat vaan naamaan ripsivät, ääntä kohti kauhistuneena.
Vaan mitä näkikään.
Kökötti Kannon päässä
TEKOHAMPAAT
Ihan oikeat, golgatevalkoiset vieläpä, ilmeisesti yläleuan proteesi se siinä virnisteli myös vitivalkoiselle, kauhusta tärisevälle Muoripahalle. Totesi Matleena ettei lähistöllä näy Kalmoa sitten minkäänmoista.
Nyt otti Muori ja kimpaantui kun hänen ilmoitustaan Kalmosta noin väheksyi Tytär.  Päästi uuden kiljaisun, entistä ehomman vain :
"Kuules likka, milloin oot nähny hampaiden kävelevän itekseen mehtään. Varmalla on Kalmo jossaki lähistöllä. Ei kävele hampaat itekseen, ei. "
Oli vähällä Matleena  tokaista otta tuohon kannonokkaan ainakin ovat itsekseen köpötelleet, mikäli jossain Kalmo on.
Piti suunsa, oli Muorin nenä jo tarpeeksi valkoinen.
Varoen katseltiin pusikoihin, etsittiin kivien takaa, - ei yhtää Kalmoa ilmestynyt.
Ja onni oli ettei ilmestynytkään. Muorin tärinän, naaman huomioiden.

...........
........

Ei auttanut, hampaat reppuun ja Mummolaan suuntaamaan. Perillä asiaa moneen otteeseen taivasteltiin, moneen eri malliin vääneltiin.
Eikä selvyyttä asiaan ilmestynyt.
Kunnes Veikalla välähti. Otti ja soitti Maalikylään, hammasteknikon vastaanotolle. Olihan se selviö, ihan selviö, ei ilman purentakaluja tulisi toimeen, ei ainakaan kukaan elävä ihminen.
Sai tältä Hammasmaisterilta vastauksen jotta oli tuttu Vaari käynyt uudet hampaat tilailemassa. oli Vaari , Sienimetsässä Vaarikin , huomannut hampaat ilkeän puristaviksi, hankasivat. Laittoi hampaaat kannon nokkaan. Tuumasi siitä pois lähtiessään noutavana taas suuhunsa hankailemaan ja puristamaan. Mutta kävi ohraisesti vaarille, Vaari unohti kannon sijainnin siellä melkoisessa korpimetsässä. Ei uskaltanut Vaari kovin kaukaa haeskellakaan, eksyisi Vaari vielä.
Oli siis kannon nokkaan, missä se sitten olikin, hampaansa suosiolla Tapiolle uhrilahjaksi annettava. Tahi jos hampaaton, paha Susihukkanen niitä suuhunsa sovittelisi.
Joka tapauksessa oli Vaari perin iloinen hampaitaan takaisin sijaintipaikalleen sovitellessaan.
" A, mite mie silviisi. Mie houkka iha oon. Vaa nythä tää kävi ko luomistyö. Kiitti vaa tuhannest. Mit mie velkaa."
Vähällä taas voimasanojen vyöry, vain Matleenan äkeä katsanto sai Muorin suun suppuun. Kerrankin. Ei nyt Vaarin Tekari-Iloa pilattaisi. Olkonkin jotta Muoripolo melkein Sydänkohtauksen sai.
Oli nyt Sienestyshampaat taas turvallisesti tutulla sijaintipaikallaan,
- hankaamassa.
Eikä, onneksi, Kalmoa mailla eikä halmeilla.
Sienirintamalla siis kaikki hyvin.
Mitä ensi Syksynä löytyy
- jää nähtäväksi.
.

Lotta

  • Vieras
Vs: ÄlyVähä
« Vastaus #50 : 02.09.2012 12:46:06 »

...Että oikein häivähdyksenomaista, Persoonallista kirjallista ilmaisua.
Sitähän minä olen aina sanonut.
Kiitos.

Taisit ymmärtää hiukan väärin tuon viestini. Muuten et olisi kiitellyt. Minkälaisen vastaanoton olet saanut niillä kaikilla muilla (ainakin kahdeksalla) foorumilla, johon näitä samoja luomuksiasi postailet? Mikä saa sinut kuvittelemaan, että niistä keskimäärin pidetään? Tämäkin foorumi voisi elää oikein hyvin ilman ÄlyVähääkin. Golden Age -foorumi lienee tarkoitettu täysi-ikäisille ja jo jonkin verran elämää nähneille kansalaisille, mutta sinun kömpelöt satusi puhuttelisivat paremmin päiväkotilapsia.

matleena

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 999
  • Saturnus Sininen Planeetta Alfa II
    • Profiili
Vs: ÄlyVähä
« Vastaus #51 : 02.09.2012 16:57:32 »
  Kuuleppas Lotta. Minä ymmärsin edellisen viestisi erittäin hyvin. Kokeilin mitä vastaat. Tulihan se sieltä. Jos puhuttelevat päiväkotitasoista lukijaa, niin sittenhän sinulle sopivat vallan mainiosti.
Täällä Lukijat ovatkin sinun päätelmäsi mukaan ilmeisesti valtaosaltaan sitä, koska niin ahkeraan nostattavat lukiijamäärää. Sinähän voisit vanhemmalle väelle sopivampaa itse kirjoittaa, minä en parempaan pysty. Älä hauku, kirjoita itse parempia.
Näytä.

matleena

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 999
  • Saturnus Sininen Planeetta Alfa II
    • Profiili
Vs: ÄlyVähä
« Vastaus #52 : 02.09.2012 17:13:00 »
Viittaan vielä tuohon edelliseen viestiini.
Eiköhän tämä palsta tule toimeen ilman sinuakin. Sinun solvaamisiasi.
Toisilla on sentään käytöstavat, eivät moiti vaikkeivat pitäisikään.
Eivät lue.
Puuttuukohan sinulta  alkeellisimmatkin käytöstavat.
Olet eilen tänne rekistöröitynyt. Nyt olet jo täysi tekijä.
En enää viesteihisi vastaa. Et ole sen arvoinen.
« Viimeksi muokattu: 02.09.2012 18:32:59 kirjoittanut matleena »

Piikatyttö

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 661
    • Profiili
Vs: ÄlyVähä
« Vastaus #53 : 02.09.2012 23:27:59 »
Nyt toistan itseäni. Joku aika sitten totesin, että voi me aikuiset ihmiset! Jos meitä jonkun sepustukset eivät tällä palstalla kiinnosta, vaihdetaan palstaa. En tarkoita, että pitää siirtyä Keskisuomalaisen keskustelufoorumille. Kyllä täälläkin on palstoilla monen monen eri kirjoittajan juttuja.

Jos minulla olisi enemmän aikaa, lukisin Matleenan jutuista rivien välitkin, hauskoja ovat. Monen monta kertaa ne ohitan konsanaan, mutta miksi häntä ja hänen kirjoituksiaan lähtisin arvostelemaan. Täällä on meillä kaikilla sananvapaus ja jos jonkun sanomiset eivät kiinnosta, "vaihdetaan kanavaa"!!!

Olisipa minunkin lähes yhtä sirossa nilkassa yhtä kaunis tatuointi, kuin Matleenalla!!!!!

Lotta

  • Vieras
Vs: ÄlyVähä
« Vastaus #54 : 03.09.2012 00:03:52 »
Onhan se niinkin. Kanavan vaihtaminen kun ei aina auta, koska monelta muultakin kanavalta tuota täsmälleen samaa vähä-älyä tunkee tuutin täydeltä tietokoneen näyttö tulvilleen. Tosin nimimerkki matleenan alter ego juuli tuntuu vieläkin ahkerammin  roiskivan tuotoksiaan muilla foorumeilla kaikeksi onneksi ÄlyVähä aiheen nimellä, että ne voi kiertää kaukaa. Aion vastedes tehdä sen täälläkin, mutta olkoon itse kullakin huvinsa ja lukekoon ja katselkoon matleenan luovuuden epähedelmiä ne, joita tuonkaltainen jorina ja typerät sekä laittomat kaappauskuvat kiinnostavat.

"Keskusteluun liitetyt kuvat eivät saa sisältää hyvien tapojen tai lainvastaista aineistoa. Kuvien lähettäjän on omistettava kuvien tekijänoikeudet, tai lähettäjällä tulee olla tekijänoikeuksien omistajan lupa käyttää kuvaa. Jos kuvia otetaan verkosta, on ilmoitettava jutun yhteydessä lähde, josta kuva on kopioitu." Tämä on lainaus Golden Age -foorumin ohjeista.
 
« Viimeksi muokattu: 03.09.2012 00:08:10 kirjoittanut Lotta »

matleena

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 999
  • Saturnus Sininen Planeetta Alfa II
    • Profiili
Vs: ÄlyVähä
« Vastaus #55 : 03.09.2012 00:43:02 »
Voi Kiitos. Ihana, Kiltti Piikatyttö. Lämmitti taas kovastikin. Olen miettinyt mikä saa tuollaiset lotat liikeellee, katkerat ja sitä mukaa kiukkuiset. Heiltään ei mene mitään pois.  Kirjoituksieni ollessa huonoja älköön lukeko. Vaan kun on saatava hänen OMA äänensä esiin.  1.9  tullut palstallle, jo määrää ja kukkoilee. Voivoi. Ei ressukka tajua miten tekee itsensä naurettavaksi kateutensa, ei minkään muun, esiin tuodessaan. Ja alhaisen luonteensa . Ei ole kummoista teksti häneltäkään, tyyli alarvoinen. Ja taisi olla vihainenkin. No kade pitää olla sitten katsojamäärästä kun kirjoitukseni eivät ole lukukelpoisia. Lottainen  kun luet tätä niin voitko kuvitella, minua naurattaa ja on ihan hyvä mieli. Saat minut nauramaan. Piikatyttö saa mielen vielä paemmaksi. Vaan sinä olet myös niitä hauskuuttajia.
Kuuleppas Lottapieni, kuvat oat vapailta sivuilta,, tekijänoikeuksia en loukkkaa. Jää Lotta rauhaasi, ja Hyviä Lukuhetkiä Lottaselle. Jos kiukultasi pystyt mitään lukemaan.
Lotta uskoo ilmeissti tekevänsö jonkunäköisen palstavalloituksen täällä.
Nyt anti olla viimmonen kerta kun tekemisissä ollaan.
Vaan hihihihihi.
Hihihii..  Jollet avaa vähä-älyä ei varmalla tunge tuutin täydeltä vähä-äly.
 Kokeile ihmeessä.  Lopuksi,  olet hyvin, hyvin lapsellinen.
.
« Viimeksi muokattu: 03.09.2012 01:00:40 kirjoittanut matleena »

matleena

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 999
  • Saturnus Sininen Planeetta Alfa II
    • Profiili
Vs: ÄlyVähä
« Vastaus #56 : 03.09.2012 01:45:30 »


   
SIENESTYSHAMPAAT

Syksy oli.
Mummolaan Matte taas poikueineen matkasi, minnekäs muuallekkaan.
Oli jo loma pidetty, alkanut Pojan koulu, Tiikkereiden edustusharkot. Edustusharkkojen nimellä ne Tiikkereiden peleissä kulki, Mitä siellä edustettiin ei vieläkään, selvennyt.
Oli toki paljonkin hienompaa käydä Edustusharkoissa kuin tavallisissa.
Nyt viikonloppuna kuitenkin taas pakaasit pakattiin. Poika kainaloon , Mummolaan. Tai ei kainaloon, ei olisi Poika tullut . Oli jo senverran Isopoika tämä. Äidin Kulta kuitenkin, aika useinkin.
Rottavaari MiuMiug koriin, Linjapiiliin. Haukku loikki Koirataivaan niityllä perhosia jahtaamassa, siis jäi tyhjäksi Linjapiilin takaosan penkinalus. Putelimiesten kanssa oli jo tutustuttu samassa Linjapiilin kulkuvuorossa, kovin tuntuivat Haukkuvainaan rähähdyksiä sekä Irvistelyjä kaipaavan.
Tiedä sitten.



Mummolaan joka tapauksessa perille päästiin, onnellisesti.
oli tilanne muuttunut Mummolassa,
Äiti, Mummo, jo kepin kanssa käveli, vaan kiivas oli tahti. Tiuhaan kopsahti keppi pirtinlattiaan. Pojan Hummareimannikin, Pappa, Taivaan Saunantauspajupusikoihin siirtynyt laukkomaan. Siellä olikin varmaan hienot pusikot taisteluihin villi-ihmisiä vastaan. Poikaa siellä ikävöi tietty, niinkuin täälläkin päässä Pappaa ikävöitiin.
Oli ristitty uudelleen Äiti-Mummo, oli vääntynyt Pojan ja muidenkin suussa
Muoriksi tämä. Ei vastaan jupissut Mummo, yhtä paljon Mummosta tykättiin
Muorinakin.



Eivätpä vaan olleet yhtään hellittäneet Mummolan Naisväestä tämä jokasyksyiset Sienihulluuskohtaukset, päinvastoin taisivat pahentua vain iän myötä
Joten sieneen, sieneenhän sitä oli kyynärkepinkin kanssa päästävä. Tosin Muorin kulku Sienien kotipaikoilla oli hieman hankalahkoa, saattoi keppi upota , silloin kyykähti Muori kontusilleen. Sai Matte kuultavakseen pitkän Litanian Voimasanoja, toisia varsin värikkäitäkin. Tuntuivat Muorin suussa maistuvan nyt uusiokäytössä perin makeilta. Siksi usein niitä lasketteli.
Sekä kyykähteli.
Koitti taas hieno Aurinkopäivä, oli kuin luotu Sienimetsässä kyykähtelyyn.
Niinpä naiset pakkasivat termarin reppuun, ja eikun menoksi.
Oli luonto kaunis. Syksyn Väriloisto.
Hehkuivat ruskan värit täällä etelässäkin, Matten silmä melkein vesiä kauneudesta lirutteli. Valittiin niitä Herra Kävelemiskepulan kannalta kuivempia kangamaastoja, ei ollut tarkoitus Muoria suonsilmässä uitella. Eikä Matteakaan suonsilmäkkeet pahemmin kutsuneet. Olikin runsaasti näitä syksyn Kultakimpaleita kertynyt muutaman sateen jälkeen, siitä vaan koreihin keräämään.
Erillään toisistaan, huutomatkan päässä kuitenkin, Sienimetsästäjät suunnistivat. Alkoivat korit jo täynnä olla, Matte jo harkitsi Mummolaan palaamista,
kun kuului Muorin suunnalta korvesta korvia vihlova, paha rääkäisy :

" Apua, Aiaiaaia. Koi Kauhistus,. Aiaiai. Mitä täällä on... . Herranjumala sentään. Täällä on Joku.... Joku, voivoivoi..."

Syöksähti Matte kuusikon läpi, oksat vaan naamaan ripsivät, ääntä kohti kauhistuneena.
Vaan mitä näkikään.
Kökötti Kannon päässä
TEKOHAMPAAT
Ihan oikeat, golgatevalkoiset vieläpä, ilmeisesti yläleuan proteesi se siinä virnisteli myös vitivalkoiselle, kauhusta tärisevälle Muoripahalle. Matte totesi ettei lähistöllä näy Kalmoa, ei Kalmoa sitten minkäänmoista.
Nyt otti Muori ja kimpaantui kun hänen ilmoitustaan  noin väheksyi Tytär. Päästi uuden kiljaisun, entistä ehomman vain :
"Kuules likka, milloin oot nähny hampaiden kävelevän itekseen mehtään. Varmalla on Ruumiskin jossaki lähistöllä. Ei kävele hampaat itekseen, ei. "
Oli vähällä Matte tokaista otta tuohon kannonokkaan ainakin ovat itsekseen köpötelleet, mikäli jossain Kalmo on.
Piti suunsa, oli Muorin nenä jo tarrpeeksi valkoinen.
Varoen katseltiin pusikoihin, etsittiin kivien takaa, - ei yhtää Kalmoa ilmestynyt.
Ja onni oli ettei ilmestynytkään. Muorin tärinän, naaman huomioiden.

..........
.......

Ei auttanut, hampaat reppuun ja Mummolaan suuntaamaan. Perillä asiaa moneen otteeseen taivasteltiin, moneen eri malliin vääneltiin.
Eikä selvyyttä asiaan ilmestynyt.
Kunnes Veikalla välähti. Otti ja soitti Maalikylään, hammasteknikon vastaanotolle. Olihan se selviö, ihan selviö, ei ilman purentakaluja tulisi toimeen, ei ainakaan kukaan elävä ihminen.
Sai tältä Hammasmaisterilta vastauksen jotta oli tuttu Vaari käynyt uudet hamapaat tilailemassa. oli Vaari , Sienimetsässä Vaarikin , huomannut hampaat ilkeän puristaviksi, hankasivat. Laittoi hampaaat kannon nokkaan. Tuumasi siitä pois lähtiessään noutavana taas suuhunsa hankailemaan ja puristamaan. Mutta kävi ohraisesti vaarille, Vaari unohti kannon sijainnin siellä melkoisessa korpimetsässä. Ei uskaltanut Vaari kovin kaukaa haeskellakaan, eksyisi Vaari vielä.
Oli siis kannon nokkaan, missä se sitten olikin, hampaansa suosiolla Tapiolle uhrilahjaksi annettava. Tahi jos hampaaton, paha Susihukkanen niitä suuhunsa sovittelisi.
Joka tapauksessa oli Vaari perin iloinen hampaitaan takaisin sijaintipaikalleen sovitellessaan.
" A, mite mie silviisi. Mie houkka iha oon. Vaa nythä tää kävi ko luomistyö. Kiitti vaa tuhannest. Mit mie velkaa."
Vähällä taas voimasanojen vyöry, vaan Maten äkeä katsanto sai Muorin suun suppuun. Kerrankin. Ei nyt Vaarin Tekari-Iloa pilattaisi. Olkonkin jotta Muoripolo melkein Sydänkohtauksen sai.
Oli nyt Sienestyshampaat taas turvallisesti tutulla sijaintipaikallaan,
- hankaamassa.
Eikä, onneksi, Kalmoa mailla eikä halmeilla.
Sienirintamalla siis kaikki hyvin.
Mitä ensi Syksynä löytyy
- jää nähtäväksi.

matleena

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 999
  • Saturnus Sininen Planeetta Alfa II
    • Profiili
Vs: ÄlyVähä
« Vastaus #57 : 03.09.2012 13:22:03 »

Snipe.
On se mennnyt jo ajat sitten. Ihan alusta asti kun kuvia olen alkanut käyttää.
Siis osannut, jotenkin. Vaan kun kukaan ei näitä vapaiden kuvia kirjoituksissaan
nimeä lähdettä, en ole minäkään aiheelliseksi katsonut. Jospa alkaisi katsomaan.
Kiitos Sinulle neuvomisesta.
Voitaisiin kuule Snipe, olla jonkinlajin ystäviäkin. Lopettaisit tuona
alentuvan suhtautumisesi minuun.
Tunnen itseni lähinnä onkilieroksi kun sinä armollisesti  suvaitset puhutella.
Aina on joku piikki mukana. Nyt tuo jakelujuttu.
Koitas kirjoittaa jotakin ihan normaalia. Minusta kuule saa pettämättömän Ystävän.
Sanovat niin.

matleena

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 999
  • Saturnus Sininen Planeetta Alfa II
    • Profiili
Vs: ÄlyVähä
« Vastaus #58 : 03.09.2012 15:48:54 »

Ymmärretty.  Nyt on asia niin etten muista mitään polettijuttua. Enkä lähde etsimään. Jos olen siitä kerta suuttunut, suutun  hyvässälykyssä vielä uudelleen. Olkoon.
Ja olen minäkin se Anteeksipyynnön velkaa joten Anteeksi. Suurisuinen Höhelö olen.
Tuppaan tuiskahtamaan ilman aihetta. Neuvomisetkin otan vinoiluna, Sinä neuvo vaan edelleen, olet hirmuisen tietävä. Minä olen tyhmä näissä.
Se vaan nyt vaikeus, olen nimennyt kuvat uusiksi tiedostoon, en minä muista enää mistä ne kaikki sadat on.
Mutta nyt Unholaan  kaikki. Mukava alkaa puhtaalta pöydältä. Sinä et koskaan ole solvannut ÄlyVähän juttuja, siitä Kiitos, vaikket ehkä niiin väliä niistä jutuista pidäkään. Vaan viisaasti, kohteliaasti olet hiljaa. Se on Sydämen  sivistystä joka puuttuu täällä ainakin muutamalta tyystiin. Eivät ole luultavasti koskaan kuulleetkaan.
Snipe, minä arvostan, olen aina arvostanut Sinua suuresti. Myös ihmisenä, en vain dataVelhona,joka olet. Vaikka olen rähissyt. Minulta tuppaa tuon liikkumisen suhteen hihat palamaan. Inva ei kai ketään iloiseksi tee.
Sääliä en kaipaa, - minun Tieni.
Ollaan ystäviä.
Kiitos.


matleena

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 999
  • Saturnus Sininen Planeetta Alfa II
    • Profiili
Vs: ÄlyVähä
« Vastaus #59 : 03.09.2012 18:19:06 »


ROUVA PYTYN LAKKO

Nämä Asiat lie joillekin omakohtaisen tuttuja, ainakin asunnossa sisällä sijaitsevan Huussihuoneen omistaville. Matleenalle  aina vain  tutummaksi tuli.
Eleltiin kaikessa rauhallisuudessa  Lokerolähiössä, Metropolitanissa.
Poika, Rottavaari sekä Haukku, joka ei vieläkään Ruokinta-Automaatin, Matleenan, komenteluja suostunut kuulemaan. Epäili Matte sen kylläkin kuulevan, kuulihan se Epäjumalansa Pojankin komennot. Kuinka nyt milloinkin oli Haukku- Ylimyksen mieli. Jääkaapin oven aukaisun kuuli eittämättömän varmasti.

Oli sosiaalinen Elämäkin Koivumäessä kovin vilkastunut.
Olivat Asukasyhdistyksen kantavat voimat, Rouvat, kovin innostunet kokoontuleimaan. Sai varastohuone kellarissa nimenkin, Koivumäen Tereessiat ry. Tähän ei tyytynyt tämä villakoiran Omistajatarfrouva, ehdotti nimeksi
Sant Birgitta Royal Club, ei saanut tämä kuin yhden äänen, sekin osoittautui Frouvan omaksi. Hiihtojaosto ehdotti samantien hiihtokisoista innostuneena perustettavaksi Mukulakunnalle hiihtoseuran, nimeksi nuijittiin samantien
Koivumäen Tiikkerit. Matleena toista, Koivumäen Pikakiitäjät, koska mielestään tiikerit eivät hiihdä, ei ainakaan Koivumäessä. Ei saanut kannatusta sekään.
Joten arkiperjantai - iltaa Himassa, pojan vaaatimuksesta nyt Himassa, vietettiin Jarilla, Villellä.  Kallellakin oli Hima, ei Koti.
Hiljaista oli, Haukku harrasti pääelinkeinoaan, lojumista divaanilla silmät puoliummessa. Syöksähti ylös heti, kun jääkaapin ovi avautui. Useimmmiten turhaan vaivautui.
Tunsi Matte  kutsumusta Huussihuoneseen.
Kas vain, Rouva Pytty oli Padon ilmeisesti joutoaikoinaan putkistoonsa rakennellut. Mikä sinne lirisi, ei eteenpäin lirissyt. Ilmiselviä kuljetusongelmia oli.
Siitä Mattte pikapikaa  Poikaa kuulemaan. Oliko rallitimomäkiselle pikataipaleeseen mahdollisesti vesieste, Niagaran Putous kenties, lisätty. Ei ollut, kuulemma. Tivasi ja tiukkasi, ei vaan ollut, ei ollut,  Idolia, taas Idolia  timomäkistä,  hukutettu Niagaraan.
Siitä sitten vaikeasti tavoiteltavaa, vielä krantummin puhuteltavaa , Herra KiinteistöInsinööri Huoltomiestä, haeskelemaan. Ihme, vastasikin heti sekä heti myöskin paikalle lupautui kera apumiehen, vaijerin. Ei tuottanut tulosta käynti, apumiehen rassailu, sanoi soittavansa Putkilikkeeseen.
Oli ilta jo. Ei hoidu tänään enää. Kuulemma.



Rouva Pyttyä ei voinut käyttää. Jotenkin asiat järjestettävä. Älysi Matte, ämpäreitä oli vain yksi, lisäsi arsenaaliin vanha ison, voipytyn , Arabian antiikkiia.
Asia kunnossa, väliaikaistoimenpiteet tehty,
.Alkoi kuulostelemaan Huussihuoneesta kuuluvaa lirinää. Eihän siellä järjen mukaan pitänyt kuulua minkäänvaltakunnan lirinöitä eikä lorinoita. Patohan siellä oli.
Samaan aikaan kuulosteli Matte naapurin, Yläkerran asukkaan, hiihtäjäsuuruuden, oikean, suihkussaan lauleksivan Nuotinvierusaaroitaan. Huusihuoneeseen Matte syöksyi, kas ihan oikeita Havunneulasia purjehti ammeessa iloisesti Naapurin suihkuveden seassa. Pikavauhtia naapurin, nimeäkin saaneen hiihtäjän, ovikelloa rinkuttelemaan, kiljumaan ja jyskäämään ovea.  E Legenda  tietenkään aarioiltaan mitään kuullut.
Alas kiireesti, puhelimeen. Vastasi tämä mäntyrannaksi leikillään kutsuttu, tuli hetken kuluttua tapausta äimistelemään.
"On ne miun neulasii, on."
Oli jo Matten  suu auki kysyäkseen  kasvaako Naapurin päässä sankkakin Männikkö, mutta malttoi sentään. Sanoi Legenda lenkillä käyneensä, siitä neulaset. Lupasi kuitenkin suihkuun enää olla menemättä. Parasta ollakin menemättä,  mikäli vesi Huussissa vielä nousisi ammeessa, valuisi se auttamattomasti lattialle, siitä olohuoneen parketille, huom. parketille, joka oli siellä jo ostovaiheessa. Ei jälkikäteen varaa olisi ollut.
Siitä taas seuraisi Vedenpaisumus, kenties ainakin Haukun hukkuminen. Sekä Rottavaari Miu-Mingin hukkumakuolema Neulaspäisen yläkerran Asukin kylpyveteen.



Aamulla alkoi asian tiimoilta melkoinen kansainvaellus. Oli huoltomiesta, isännöitsijää, joka viimein oli, hukkkuneet nekin, LVI-kuvat jostain esiin kaivanut, putkiliikkeen asiantuntijaa, naapureita, ilmeisesti lähiökaupan juoksupoikakin, oli Matte Finninaaman tunnistavinaan.



Pidettiiin Sotaneuvottelu. Miitingejä. Ei tullut asiaan minkäänvaltakunnan valaistusta.
Iltasella taas uusi Hyyskärumba. Oli pakonsanelema Asia tämä.
Oma osionsa kokonaan oli Mukulakunta, jonka mielestä ilmassa oli Suuren Urheilujuhlan tuntu.
Soi siihen Rumbaan ovikellokin,. Sesoi  oven takana vessapapereiden Säkkitukkukauppias,
Poika avasi ja ilmoitti vahvan mielipiteen :
" Meillä ei nyt osteta, meillä ei enää käytetä, on nyt voipytty vessana."
Pam, ovi kiinnni Myyntitykin nenän edestä.
Ei ehtinyt Matte mietiskelemään mitä seuraavalla myyyntikerralla Tykillle selittelisi.
Vihdoin asia selvisi, niinkuin asioiden on yleensä tapana. Oli jäänyt rakennusvaiheessa pätkä narua, joka nyt putken seiniltä irronneena tukki Rouva Pytyn kuljetusvaiheen. Taas kulki sekä lorisi iloisesti vallan.
Pato oli murrettu.
Mietti  Matte itsekseen, miten mahtoivatkaan maaseudulla pakolliset sisähyyskät toimia.
Tuli tulokseen, Paras ja toimiva, aina, oli vanha kunnon pihapiirin Huussikäymälä, Makki, Hyyskä.
Eipä ole Huussin voittanutta näisssä asioissa, ei.
.
Ei ole eikä tule.
« Viimeksi muokattu: 21.09.2012 05:26:08 kirjoittanut matleena »