Kirjoittaja Aihe: ÄlyVähä  (Luettu 412297 kertaa)

matleena

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 999
  • Saturnus Sininen Planeetta Alfa II
    • Profiili
Vs: ÄlyVähä
« Vastaus #420 : 16.03.2014 16:23:04 »
.




MEREN LAULU

Helisi meren tumma soitto,
se sfääreihin kantautui
Kuun hopeinen silta pintaan peilautui.
Ei huokaillut tuuli,  ei kuiskineet kaislat
Oli meri tyyni
ei kuulunut laineiden laulu.

Puut tummina varjoina heijastui
pintaan tyynen veen.
Purppurapilvet mereen vaipuneet
kajon heikon ne vielä loi.

Mestariteos Luojan on meri hiljainen
kerran sai ihminen nähdä sen
ihanuudesta kiittäen.

Kun saapuvi ilta, vaikenee kaikki
kun ympyrä sulkeutuu

Luojani,
anon

anna mun vielä meresi nähdä
anna soittoon sen nukahtaa.





matleena -14
.



« Viimeksi muokattu: 04.10.2014 13:41:46 kirjoittanut matleena »

matleena

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 999
  • Saturnus Sininen Planeetta Alfa II
    • Profiili
Vs: ÄlyVähä
« Vastaus #421 : 17.03.2014 23:15:31 »
.



LONTTILISKO

Isä sanoi aamulla
" Lapset tänään mennään teatteriin
uusi lasten satunäytelmä katsomaan.
Tuli ilta, me lähettiin
ensin juhlavaattet puettiin.
Minä otin Leenan mukaan
Leena oli nukke jolla oli oikea tukka.
Leena sanoi mlellellään tulevansa.

Oli näyttämöllä punainen,iso ikkunaverho
mummolassakin oli, se oli pienenpi.
Oli pehmeät tuolit
Leenallakin oma.
Se sanoi ettei näe, on tuoli liian matala.
minä otin syliin.

Valot pimeni
kaikki hiljeni.

Näyttämölle tuli hirveä Lonttilisko
vihreä, ihan kamala.
Mnä jäykistyin pelosta
tartuin isää kädestä
Ei ollut olekaan mukavaa.
Leena kuiskasi ettei tuo ole kiva.
Ne vaan nauroi näyttömöllä
vaikka Lonttilisko sähisi.

Leena peitti silmänsä
en tykännyt minäkään.
En yhtään.

Se kesti kauan se näytelmä.
Vihdoin poistui Lonttilisko
kun oli yhden miehen syönyt.
Päästin pois.

Isä kysyi :
" Oliko kiva se näytelmä. "
Minä vastasin:
" Oli. Minä tykkäsin kovasti ".

Leena minua silmät suurina tuijotti.

Koko yön Lonttilisko ajoi minua takaa.
Ei saanut kiinni.




matleena-14
.
.
« Viimeksi muokattu: 04.10.2014 13:42:28 kirjoittanut matleena »

matleena

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 999
  • Saturnus Sininen Planeetta Alfa II
    • Profiili
Vs: ÄlyVähä
« Vastaus #422 : 19.03.2014 01:20:10 »
.


Tampere 19.3.14



Hanneledarling ja perhe

Laitan  ihanasta vierailustanne pienen kiitosviestin.
Olimme kovin otettuja kun saimme teidät viikonlopuksi vierailulle kesämökillemme. Pitkäähän siitä jo puhuttiinkin. Nyt sitten tervetulleina tulitte. Hauskaahan meillä oli. Tai suoraan sanottuna ainakin teillä oli. Mutta nyt on muutama pieni, mitätön asia  selvitystä vailla.

Minä en tiedä oikein miten selviämme kaikista kuluista joita vierailustanne aiheutui. Ensinnä piha-aita jonka Pena  ryttäsi kamalaan kuntoon  tullessanne. Eikö olisi mahdollisuus saada kaskosta jotain, meille myös. Meidänhän se aita on, tai siis oli.
Senjäkeen säntäsi  poikanne kissammme Mirrin kmpuun. Katosi sen kanssa jonnekin.Nyt en tiedä kasvaako Mirrin viikset takaisin. Pitääkö eläinlääkäriin viedä oikein. En myöskään ymmärrä mistä poikanne sai sakset käsiinsä.
Jos lääkärikuluihin hieman osallistuisitte.
Päivällisellä  rakas poikanne pudotti liemikulhon , kuuman,  parketille. Vahinkohan se tietenkin.  Tammiparketti kärsi melkoisen vaurion, senkin korjaukseen vähän kaipaisimme avustusta. Vähän siis. Eihän teillä paljon ole
varaa osallistua kun on ne hirveät asuntolainat teillä, mutta jotain sentään.
Sabotuidusta puutarhakeinustakin jotain pitäisi saada. Rahallista korvausta. Kun poikanne piti sitä vuoristoratana. Sekä avaruusaluksena.
Sattui niinkin että lähtiessänne ajoi Pena  kahden alppiruusupensaan yli joten ne ovat nyt entiset.
Miten on. Voitteko uudet taimet hankkia tilalle. Minä kyllä ne taas parissakymmenessä vuodessa saan yhtä reheviksi kuin edelliset. Kiitos.

Eipä muuta sitten. Nämähän ovat pieniä vahinkoja nämä. Kaivomme uusiminen ei ole. Ja siihen me ehdottomasti haluamme saada avustusta. Poikanne, se  hyvinkasvatettu, piti sitä pissapakkana koko ajan. Emme heti huomanneet ja kun huomasimme vahnko oli jo tapahtunut. Onneksi poikanne ei kaivoon sentään pudonnut. Ihmettelemme millä konstilla saikin auki kaivonkannen. Se sentään juuri putoamisvaaran takia oli tiukasti pultattu.
Arvioin  vahingot ja sain summaksi noin 10.000 €. Se on varovainen aliarvioitu summa.
Ottaisitko, Hanneledarling, yhteyttä niin voisimme sopia maksutavoista.
Jään odottamaan yhteydenottoasi.

Heippa.
Ja Kiitos piristävästä käynnistä.



puh.987776549866, jos olet hukannut.
J.
.
« Viimeksi muokattu: 04.10.2014 13:43:26 kirjoittanut matleena »

matleena

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 999
  • Saturnus Sininen Planeetta Alfa II
    • Profiili
Vs: ÄlyVähä
« Vastaus #423 : 19.03.2014 18:55:41 »
.


Niihä se o ettei mää vissii yhtää päivää ettei ois jottai riesaa täs vaellukses. Nyt käv miul tälviisii.
Mie ko oon osallistut kaikemaailma kilpaluihi netis ja siel ko kysytää ain huopatossui numerost alkai kaikelviisii ja kaikelaisii. Ol siel astiastoikii. Kysyttii mikä mellyttääp silmää. Mie vastasi siihe. Sit pari viiko pääst  ne taltriikkivirmast innokkaast ja kohteliaast soittiit miul. Kyssyit jos sais miul lähettää ilmassii par lautast. No miehä luva annoi. Tul eikä mittää maksant. No sit män vähä aikaa. Tul uus soitto oonko mie onnellii niist taltriikeist.. Miehä oli nii kovi onnelline.
Hyö sannoit jot saaks hyö lähettää toissiikii, erilaisii.  Nytkii taase ilmassii. Käyphä se , hyvinii, mie vastasi. Mie ooti kuukaue vissii. Nii ja samal mie sanoi itsein irti heiä kerhost. Vaik oli jo hetikii sanot ettei pääse jatkuvast minuu lautisil heittelemmää. Het sillo ko taltriikit, ne ilmaset, ensimmäiset,  tulliit. Sit vihoviimei tul postist kortti jot ny o taltriikkii haettavis. Mie soittamaa kuljetuspalveluu postii ko e itse pääse sin  ja hyö toi. Nii juu toi.
Ol paketis, isos, neljä viinilassii ja kaks lautas sekä lasku joka ol  neljäkymmetkaks euroo. Vaatimattomast.
Mie pillastui.

Mie soittamaa sin taltriikkivirmaa. Siel taltriikkikauppias vastas et juu juu rouva kiltti kun te olette meidän lubin jäsen
Mie karjumaa jot en mie oo. Kuulet sie . Mie en oo jäsenen minkää valtakunna lupis. Uso huvikseis.
Joha hää vastamaa  et ko mie oon ne hakent postist nii miu pittää maksaa. Mie entist karmeemmal äänel ain pillastunneenpan karjumaa jot tyähä voitta täl systeemil miul lähettä vaikka piano, miunko se pittäis sit maksaa.
Mie e maksa . Tulkaa hakkee ne taltriikit jos ne tahotte ne. Tai mie soita kuluttaja-asjamiesnaisel.

Hää otti ja muutti tyylii hetpaikal tää taltriikkipuotipuksu jotta jos rouva vaikka myöhemmi sit palauttais ne taltriikit ja viinilasit. Sit ko rouval vaa soppii. Ei oo kuulemma ollenkaa kiirus. Hää poistaap miut heiä kirjoist ja kansist .  Kokonaa. Sit tää taltriikkinaine kysy viel lopuks ettenhä mie en ilmeiset nyt halluu heil mittää kirjeitäkkää.
En. En mie halluu. Mie e halluu kuullakkaa taltriikkipuotipuksuist enkä mistää taltriikeist ennää halastuu sannaa.
Ikinnää.
.
« Viimeksi muokattu: 04.10.2014 13:44:22 kirjoittanut matleena »

matleena

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 999
  • Saturnus Sininen Planeetta Alfa II
    • Profiili
Vs: ÄlyVähä
« Vastaus #424 : 21.03.2014 15:03:05 »
.
.



PLANET-AIKAKIRJAT
Planeetta Mars

VIERAS

Vieras alus oli laskeutunut. Neroutemme tekivät kaiken saadakseen esiin mitä sen oudon, hohtavan kuparilta näystyvän kuoren sisällä oii. Elonmerkkejä  ei ollut. Ei ollut valaisua, ei ääntä. Alus ei reagoinut signaaleihin, ei  avautunut röntgensäteillä. Lasermodereereni ei osoittanut muuta kuin tyhjyyttä. Dataa ei ilmeennyt.
Se lepäsi hiljaa, äärettömän hiljaa planeettame pinnalla. Meillä oli kauhistava pelko.
Asetimme jatkuvan valvoston aluksen läheisyyteen. Lasermodereeni oli jatkuvassa hälytystilassa.
Teimme ratkaisun. Näin ei voi edeentyä.
Meidän oli mentävä alukseen.

Aluksen pituus, sukkulamuoto oli noin cadameteeriä Maan asteikolla.
Se hohtii uhkaavana kun lähestyimme kobolteenipuvuissa, hapetetuissa.
Astuimme kauhun vallassa alukseen. Tuntemattomaan.
Meille aukeentui uskomaton näky.

Alus oli himmeän valostuksen, koboltinsinisen peitossa. Vallitsi täydellinen hiljaisuus. Me seisoimme ja tuijotimme valtavaa mustaa tasoa jonka peitti mittaamaton määrä olioita joista emme tienneet mitä ne olivat. Ne eivät liikkuneet. Olivatko ne elollisia vai kuolleita. Horrostuneita.  Emme ymmärtäneet näkemäämme. Ne näyttivät Maan kukilta. Mutta kukkia ne evät olleet.
Kauhumme lisääntyi kun huomasimme ettemme pystyneet erottamaan aluksen takaosaa. Se katosi mustaan tyhjyyteen. Aluksella ei ollut loppua. Se sulautui mustaan avaruuteen. Ulkopuolelta se oli määriteltävä esine. Täällä ei ollut rajoja. Ei mittoja. Vain tumma, uhkaava sulautuminen mittaamattomaan avaruuteen.
Ikuisuuteen.
Oliko siellä edes tyhjyyttä.
Oli vain oudot  liikkumattomat oliot päättymättömällä tasolla.

Meissä heräsi hirvittävä epäilys. Oliko alus harha. Oliko se lainkaan olemassa. Oliko todellinen alus laskeutunut jonnekin muualla planeetallemme. Oliko sitäkään olemassa.
Me emme tiedä.
Me voimme vain odottaa edelleen.

Hirvittävä kauhu.



Planeetta Mars
Tähtiaikakirjat 00011

Tähtiportti 00010

Linnunrata oooo

Avaruus
.
« Viimeksi muokattu: 04.10.2014 13:44:59 kirjoittanut matleena »

matleena

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 999
  • Saturnus Sininen Planeetta Alfa II
    • Profiili
Vs: ÄlyVähä
« Vastaus #425 : 22.03.2014 00:52:43 »
.

.




SEISAHTANUT AIKA

Kuuhut paistaa heliästi kuollut ajaa keviästi
runoilija muinoin kirjoitti.
Paistaa kuuhut yön heliästi
ajaako kuollut keviästi.
ei ole nähnyt kukaan.

Ehkä ajaa , hopeaa loistaa silloiin silta kuun.

Kuuhut hehkuu kaunis, punainen
silta hopeinen  pilveen piiloutuu.
On tumma meri sininen hiljainen.

Nukkuu kaislat rannan
seisahtanut aika.

On yö.

Kuuluu huuto yksinäisen lokin
ei yöpuuta ole löytänyt
mereen laskeutunut
aalloilla keinuakseen,
levätäkseen.
Meri suojelee unennäkijää.

Vaiti on luonto Luojan
kaunein kaikesta.

Näin anna olla aina.

Ajattomuuteen.




Juuli-14
.
« Viimeksi muokattu: 04.10.2014 13:45:45 kirjoittanut matleena »

matleena

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 999
  • Saturnus Sininen Planeetta Alfa II
    • Profiili
Vs: ÄlyVähä
« Vastaus #426 : 23.03.2014 08:30:38 »
.
.



KULTAKALA


Olen kultakala Dorothea.
merten kunigatar.
Valtiatar aaltojen.
Tosin sanotaan mua myöskin tetraksi.
Vakaasti olen päättänyt
olen kultakala.

Meriä maailman minä hallitsen.
Olen Poseidoksen kumppani.
Afroditen kanssa käy päiväkahvilla.
Villisti aaltoja hurjia viiletän
kaikki mua väistää.
Minä en pelkää mitään.

Ukkoset ja salamat mua kumartaa
hait ja mureenat kiertää minut kaukaa
Olen ahne peto, merten kauhu.
Nimeni kuiskaten mainitaan
suurella pelolla.

Nyt minä odottelen jospa pikku-Liisalta
heruisi kalamuroja.

valtaistuinsaliini.




Juuli-14
.
« Viimeksi muokattu: 04.10.2014 13:46:27 kirjoittanut matleena »

matleena

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 999
  • Saturnus Sininen Planeetta Alfa II
    • Profiili
Vs: ÄlyVähä
« Vastaus #427 : 23.03.2014 16:28:16 »
.
.



PLANET-AIKAKIRJAT
Planeetta Mars


Me pelkäsimme.
Hirvittävästi.
Vieras alus seisoi edelleen laskeutumispaikallaan planeettamme  pinnalla. Mitään eloontumismerkejä,  ei dataniaa havaittu. Vieraat, liikkumattomat oliot olivat aluksen hämärissä.
Me olimme ottaneet datanäytteet olioista ensimmäisellä kerralla. Vastausta ei keskustietokoneemme  vielä antanut.
Me olimme pakotetut toiseen käyntiin.
Silloin me näimme ne.

Valojuovat. Loistavat valojuovat muistuttivat Maan muinaisuuden keraamisia äänityslevystöjä.  Ne välähtelivät planeettamme pinnalla aluksen takana. Välähtely oli katkeamatonta dataa. Mitään ääntä ei kuulunut. Vain valojuovat.

Me nousimme alukseen.  Sama koboltinsininen hämärä verhosi aluksen. Takaosa sulautui Marsin pimeyteen. Avaruuteen.
Tasot lepäsivät liikkumattomina paikallaan.
Ne olivat tyhjiä.
Oliot ovat poissa.

Meidät valtasi lamaannuttava pelko. Oliot eivät voineet palata lähtöasemiinsa. Ne vaelsivat planeettamme pinnalla. Jossakin pimeydessä..
Me poistuimme. Huomasimme saanemme vastauksen olioiden  tuntemattomaan dataniaan. Keskustietokoneemme oli määrittänyt oliot täsmälleen Maan muinaisuuden merivuokkojen kaltaisiksi. Miksi, emme ymmärtäneet. Olivatko oliot  tulevaisuudesta vai menneisyydestä. Alkaisiko planeetallamme kehiystyä toinen ihmislaji.
Mutaatio.
Saimme lisädataniaa. Oliot etsivät planeettamme merta. Faaraoiden merta. Ne vaelsivat valojuovien ohjaamina kohti tuntematonta päämääräänsä alkaakseen uuden kehiyksen meren syvänteissä.
Kun ne löytäisivät lisääntymispaikkansa niitä ei voisi enää pysäyttää. Ne valtaisivat lisää tilaa.
Olisiko ne tuhottava. Seuraisiko vielä pahempaa. Oliko alarm ohjelmoitu hälyttämään vaaratilanteessa.
Uhkasiko meitä  kauhistuttavampi kohtalo.
Tuntematon uhka.

Me emme tienneet.
Vielä.
Kauhu.




Planeetta Mars
Tähtiaikakirjat 00012

Tähtiportti 00010

Linnunrata oooo

Avaruus
.
« Viimeksi muokattu: 04.10.2014 13:47:05 kirjoittanut matleena »

matleena

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 999
  • Saturnus Sininen Planeetta Alfa II
    • Profiili
Vs: ÄlyVähä
« Vastaus #428 : 24.03.2014 14:25:42 »
.
.




RUUSUPUU

Aarnimetsän laidalla se seisoi
kurkotti sinisiin pilviin.
ikivanha puu.
Se oli nähnyt sadat sateenkaaret
taivaan sinessä liitelevät kiurut.

Oli kaarna harmaa.
rungon peittänyt vihreä sammal.
Mutta se oli ruusupuu.
Keväisin saapuisivat ruusut
loivat ruusutarhan sen rungolle.
Punaiset, hehkuvat ruusut.

Saapuivat muuttolinnut kaukaa
rakensvat pesän oksanhaaraan
liversivät librettonsa.
Silloin hymysi vanha puu.
Se oli taas nuori.

Rakastuneet istuivat sen juurella
pitelivät kädestä, vannoivat valoja
kaiversivat kirjaimet sen runkoon.
Sydämen.

Silloin itki puu  kirkkaita kyynelhelmiä
se pelkäsi rakkauden päättyvän.
Palaisivat pikkulepinkäiset keihästämään
saalistaan piikkeihin punaisten ruusujen.
Harmaalle rungolle
putoili veripisarat.

Puu ikävöisi,  harmaantuisi.
Jäljellä rakkaudesta  haalistuneet arvet.
peitossa vihreän sammaleen.
Ne eivät tottelisi aikaa ne olivat ikuisesti.
Muistuttaisivat onnen ajasta.

Rakastuneet eivät olleet saapuneet.
Ruusut hehkuivat tummaa punaa.

Se aika ei ollut vielä.
Hylätyn rakkauden
hylätyn ruusupuun.

Eli hurmassa nuoruuden ruusupuu.
.



matleena-14
.
« Viimeksi muokattu: 27.01.2015 11:49:35 kirjoittanut matleena »

matleena

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 999
  • Saturnus Sininen Planeetta Alfa II
    • Profiili
Vs: ÄlyVähä
« Vastaus #429 : 28.03.2014 15:36:33 »
.
.




REINO  RENTUKKA

Rentukan Reino minä olen,
sano Reiskaksi vaan.
Mehän aina keväisin pelto-ojalla tavataan.
Sinä rakentelet patoja,  pieniä vesimyllyjä.
Minä yritän kovasti talvesta selvetä.

Koko pitkän talven olen nukkunut
suojassa viltin valkoisen.
Kevätaurinko minut herätteli
Vei varastoon vilttini.

Aikani haukottelin, sain vieraaksi kärpäsen.
Se minua aikansa katseli. Se mulle haasteli
kielellä kärpästen.
" Veli hyvä,  sun täytyy joutuin jo  huomata
on jo korkea aika.
Sinä olen keväinen rentukka
oikeasti Caluktriksen Paltha
Pitää vihreitä lehtiä kasvattaa
vaihtaa uusi paita.
Se keltainen.
Niinkuin olisi jo. "

Minä havahduin, kauhistuin oli kevät jo pitkällä
minä kovasti olin myöhässä.
Kiiruulla paidan vaihdoin, lehdet kasvatin.
Nyt minä kauniina kukoistan
auringonpaisteessa laulelen.
Kanssasi juttelen.

Kun saat myllysi valmiiksi voisit mua auttaa
toisillekin iloa minä kovast tahtoisin tuottaa.
Ota ja kerää maljakkoon
siellä vähän aikaa minä kestän
kunhan muistat minua ahkerasti  juottaa.

Vielä hetkisen tässä mun olla anna
kevään paistetta ihailla.
Sitten me lähdetään yhdessä
iloksi mummosi. "

Heippa vaan pellonoja, Kiitos seurasta.
Ensi keväänä tavataan ihan taatusti.





matleena-14
.
« Viimeksi muokattu: 04.10.2014 13:48:22 kirjoittanut matleena »

matleena

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 999
  • Saturnus Sininen Planeetta Alfa II
    • Profiili
Vs: ÄlyVähä
« Vastaus #430 : 30.03.2014 07:32:50 »
.
.



KATSOMO

Valkea kangas, tyhjyyttä huutavat penkkirivit.
Ei ketään
vain minä.
Ei kaivattu muita tämä oli elämäni valkokangas.
Vain minua se esitti.
Se tarina.

En varma ollut katsoa halusinko
mutta olin päättänyt sen nähdä.
Murtuisinko,  - en tiennyt.

Pimeni katsomo.
Tuli hiljaisuus.

Se alkoi, elämäni tarina.
Näin kaiken.
Lapsena, kasvana,  aikuisena.
Leikkini,  unelmani, hurjuuteni, kurjuuteni.
Kaikki.
Elämäni kirjo vilisti silmissäni eli sielussani.
Rumuus, kauneus, viha, rakkaus, unohdus.
Muistot.
Kaikki.

Vanhuuttani en halunnut nähdä.

Minä sitä pakenin.

Itkin.





Juuli-14
.
« Viimeksi muokattu: 04.10.2014 13:49:14 kirjoittanut matleena »

matleena

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 999
  • Saturnus Sininen Planeetta Alfa II
    • Profiili
Vs: ÄlyVähä
« Vastaus #431 : 02.04.2014 03:16:45 »
.
.



ENSILENTO

Oli Prinssi Kevät jälkeen talven saapunut.
Koko pitkän ajan olin kotelossa uinunut.
Nyt heräsin mä kevään uuden tuoksuihin.

Solisivat vedet, vihersivät koivupuut
kastehelmet niityn kimalsivat aamusin.
Kaunista kaikki oli, minä huumaannuin
oli lähdettävä kuitenkin ensilennolle
kun kuivuisivat siipeni.

Purpuraisiin aamupilviin minä kohosin
ylemmäs ja ylemmäs aina nousisin.

Saavuin luo Isän Taivaisen
kämmenelleen istahdin
hänelle hiljaa kuiskailin
minä pieni hento perhonen
Taivaan Isää puhutella uskalsin.

Kainosti minä pyysin
jos vähän minua suojelisi perään katsoisi
Jos saisi lentää kesän ei vaarat uhkaisi.

Isä kuunteli, hetken harkitsi, vastasi :
" Lepattele rauhassa minä pidän vahtia
ei kukaan sua uhkaa, katson perääsi.
Nyt mene, on muuta tehtävää
toimistossa sata hommaa minua odottaa
on näitä  keväträstejä minulla pinossa.
Mutta kuule, jos hätä tulee, olen paikalla
soita mulle sillä uudella nokialaisella. "

Minä soittaa lupasin, oli hyvä mieli.
Taivaan Isä suojelee pientä perhosta.

Ensimmäiseksi tarkistan minä nokialaiseni.



matleena14
.
« Viimeksi muokattu: 04.10.2014 13:49:57 kirjoittanut matleena »

matleena

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 999
  • Saturnus Sininen Planeetta Alfa II
    • Profiili
Vs: ÄlyVähä
« Vastaus #432 : 04.04.2014 01:23:43 »
.
Ei ole Taivaan olemus ollenkaan Kirjan mukainen. Kirja on kirjoitettu joskus kakstuhatta vuotta sitten. Kaikki on muuttunut. Taivaskin tietenkin  pysynyt muutoksessa mukana. Ei muuten tulisi yhtään mitään eikä mistään.Pönöttäminen on nykyisin rikesakon uhalla kielletty.

Ei taivaassa käyskennellä eikä kirmailla  harput kätösissä pitkin kukkaketoja valkeissa kaavuissa kultakruunut päässä. Ja veisailla päivät päästään virsiä. 
Ei sinnepäinkään.
Valkeat vaatteet ja harput otetaan esiin vain juhlapäivinä ja juhlatilanteissa. Niinkuin esim. silloin kun taivaseen tulee uusi asukki. Silloin on juhlat riippumatta siitä kummalle osastolle, tavalliselle vai erikois, tulija sijoittuu.
Taivas on kuin tavallinen pikkukaupunki.  Nimeltään Taivaskaupunki. Siellä tehdään työtä.
Kaupungin pääjohtaja, pormestari on Isä Taivainen, lapsille Isi vaan. Joka  aamu  huristelee Isä työhön Araratin asumalähiöstä keskikaupungille Taivaan kaupungintalolle ihan tavallisella Honda Civicillä, aj. 55 tuh., ei millään Rolls Roycella ninkuin tyhmempi saattaisi luulla.  Manailee katujen kuoppia, liian hitaita liikennevaloja.  On otettava liikennejaosto puhutteluun Ja pikapuoliin. Taitaa keskisormikin vilahtaa kai ... joskus.  Tai ei nyt sentää...joku roti. Löytää tänäaamuna parkkipaikan yllättävän helposti. Tavallisesti saa hakea taivaan kissojen ja korien kanssa.
Meinaa pinna palaa.

Saapuu Isä Taivainen työhuoneeseensa. Siellä odottaa mahtavat pinot rästiin jääneitä töitä. Kuka on tullut ja mennyt, lähtenyt kuka minnekin. Taivaasta ei sinne mustaan paikkaan ketään lähetetä, vaan taivaan eri paikkoihin lähetetään työtä tekemää. Pelloille, rakennuksille jne. Kasvihuoneisiin. On sitä Taivaassakin syötävä.
Isän ahtaan työhuoneen vasemmalla puolella on huone jossa työskentelee Jeesuskristus. Jumalan pojan huone. Siitä eteenpäin valtiovarainavainjohtaja Pietaripyhä, joka vartioi kopissaan Taivaan avaimia. On kaksoiskaappaleet, abloyt kaikista taivaan tilojen avaimista sekä iso kultainen Avain taivaan porttiin.  Sitten tulee sisänasiajohtaja Gabrielarkkienkeli ja lapsiasiavaltuutettu Marianeitsykäinen. Gabrielia Maria joskus piloillaan kutsuu karkkienkeliksi koska usein karkkia tarjoilee ... Marialle. Gabriel vuorostaan kutsuu Marineitsykäistä Pikkukukakseen.  Viantonta, ystävien kesken leikkiä tämä. Piristystä. Maatalousjohtaja, rakennusinsinööri, eläinaktivisti Joosef kun on vielä esikartanossa odottamassa pääsyä Taivaskaupunkiin.
Kaikissa huoneissa on nykyaikainen, viimeisin ATK. On kännykät, on näyttöpääteet. Musiikki tulee keskusradiosta. Usein soi  poppi, jatsi, räppikin jota Isäkin on yritellyt.
Huomasi turhaksi, ei opi.

Päivä uutterasti työskennellään. Alenee pinot Isän pöydällä huomattavasti. Päästään töistä, kaikki samat aamuiset manailut edessä. Ruuhka vain on vieläin kamalampi. Suoranainen kaaos. Nyt pinna tosissaan kiristyy. Vilahtelee se....
Saapuu isä rivitalohuoneistoonsa, kaksioon Araratin lähiöön. Vaihtaa oloasun, pois takki ja kiristävä kravatti. Reinot jalkaan. Syventyy Taivasuutisiin, lehteen odotaessaan  nakkikeiton valmistumista. Taivaskanavaa vähän tuijottaa mutta eihän sieltä tule kuin uusintoja. Kiinni kyllästyneenä nappaisee. Ja sitten nakkikeitolla ja ruispuikulalle. Voilla ja metwurstilla. Kevytmaitoa, ei täys, se lihottaa. Jälkiruuaksi rusinasoppa. Emännöitsijä, mastercheef Elvineiti, ne on laittanut. Isä ei ole mikään erityinen kokki.
Lähenee nukumaanmenoaika.

Olisiko vallan kamalaa  jotta ottaa Isä jokailtaisen hömpsyn konjamiinia unensaantiin. Muuttihan  Poikansakin  veden viiniksi jonkun Kaanaan häissä kun oli ängennyt liikaa poppoota häihin. Pääsi loppumaan viini talosta. Olisiko ollut jotain Rannanjärven tai Pukkilan Jaskan esi-isiä.
Pitäisi oikeastaan lähteä vielä taivaan golradalle,  klubille, golf on Isän lempparilaji, mutta nyt on jo liian myöhä.
Isä sukeltaa untuvapeiton alle.  ja siunaa lapsensa Laittaa suuret kämmenensä ristiin, suuret jotta voisi laajemmalti siunata lapsensa Maassa ja täällä Taivaassa.  Siinä vierähtääkin pitkä tovi kun pitää elukitkin muistaa. Muistaa kaikkia pahantekijöitäkin toteamalla jotta jonkun äidin poikia ja tyttöjä nekin on.
Isä kääntyy lappeelleen.

Ja Pääjohtaja, Isä Taivainen nukkuu.
Huomenna on kaunis, uusi päivä.


Semmoinen on matleenan Taivas.

Nääs.

matleena

http://www.youtube.com/watch?v=YKDQPDRn3Gk
mä olen niin ... pianoesitys
.
« Viimeksi muokattu: 04.10.2014 13:50:52 kirjoittanut matleena »

matleena

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 999
  • Saturnus Sininen Planeetta Alfa II
    • Profiili
Vs: ÄlyVähä
« Vastaus #433 : 05.04.2014 03:13:42 »
.
.



METSÄ SININEN

Satumetsään eksyi kerran poika pikkuinen.
Ihan tavallinen.
Tavallinen ollenkaan ei ollut tämä metsä
vallan oli kummallinen
Sinisiä oli puutkin ne varmaan oli narrausta
eihän niitä  missään kasva oikeasti.

Poika ihmetteli, vähän pelkäsi. Missä okein oli
kuinka tänne oli joutunut.
Vielä illalla ihan kiltisti sänkyyn peiton alle sukelsi.
Joku tolkku tähän nyt kohtapuoleen saada pitäisi.

Tuli vastaan Mato Punainen, ei oikea ollut sekään
Sanoi :"  Hyppää kyytiini, istu selkään
mennään lammelle keltaisia ruutanoita onkimaan.
Saadaan metsän leijonalle välipaloja ."

Poika säikähti, vielä leijonakin,
eikö tässä muutenkin ollut tarpeeksi.
Pois on täältä päästävä
joutuu itsekin leijonan ruuaksi.

Pois, pois, pois, täältä kiireesti
pisti juoksuksi.
Kompastui.....

Lattialta heräsi.




matleena-14
.
« Viimeksi muokattu: 04.10.2014 13:51:33 kirjoittanut matleena »

matleena

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 999
  • Saturnus Sininen Planeetta Alfa II
    • Profiili
Vs: ÄlyVähä
« Vastaus #434 : 06.04.2014 02:20:30 »
.
.



MUSTA ENKELI

Minä olen musta enkeli, Kuoleman lähetti.
Olen sanansaattaja Saatanan
piika Paholaisen.
Ei minua kukaan näe.
Minä saavun mustissa pilvissä
matkustan mustissa tähdissä
ratsasta oriilla mustalla
läpi mustan avaruuden.

On kotini tulinen helvetti
siellä sen onkalo syvin,
Sinne virtaa musta vesi
kalat mustat vesiä lipuu.

Minä nostatan sodan kauhut, esihelvetin
saan aikaan leprat, kolerat, ruton
saan aikaan ihmiskunnan tuhon.

Sytytän maailmanpalon valtaisan
sen polttavan liekit valkeat
ukkosmyrskyt hurjat nostatan
tsumanit raivoisat.
Esiin marssitan hirviöt meren.

Ei minua kukaan kumarra
ei kiitä, ei näyttämölle tahdo
Minä odotan onkalossani
kunnes on hetki toimia.
Kuulen Saatanan esiinkutsun
- on aika maailmanlopun.

Sinä milloinkaan älä toivo minua kohtaavasi.

Minä tulen kutsumatta.






matleena-14
.
« Viimeksi muokattu: 04.10.2014 13:52:09 kirjoittanut matleena »