Kirjoittaja Aihe: ÄlyVähä  (Luettu 478559 kertaa)

matleena

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 999
  • Saturnus Sininen Planeetta Alfa II
    • Profiili
Vs: ÄlyVähä
« Vastaus #30 : 17.08.2012 20:34:17 »


Maahisruno III

THE PIRATES, MAAHISJÄRVI

Oli Maahisjärvelle ilmestynyt Pursi suuri ja komea
Se mistä, Taivaastako, ei osattu kukaan ees arvata.
Oli Noitafrouvat rannassa pyykillä, liehui mastossa
lippu keltainen, piraattejen värejä. Oli Pääkallokin
lipussa, siitä Frouvat tiesivät, oli ne Merirosvoja.
Riuska Anoppi, joka ei mitään pelännyt, nyt huuteli
" Kheitä ootthe mieheht vierhaat. Kaukhaako tänne
tulheet. Kauankho viivythe. Mithä koskhee asianhe."

Roikkui partaalla miehiä, musta, ruskea, kaikkea,
taisi keltaisiakin olla. Kannella hiljaisuus vallitsi
ei vastattu. Viimein mastoon jo kiipesi Kapteeni,
sieltä antoi tulla :
" Me oomme Piraatteja. Ei kuulu matkamme teille,
ei kysyä saa. Rangaistaan, Kuolema. Vastaamme
jos huvittaa. Teidät vangiksi otetaan. Raatamaan
pelloilla. On riuska tuo Akka ruma,vanha, ahkera.
Ruma ilmanmuuta mukaan otetaan. Ei sitä jätetä "

Maahismiehet metakan kuulivat, apuun riensivät.
" Ei Frouvia varattuja viedä saa, vapaat ottakaa,
jos sovinnolla matkaanne tulevat. Ei viedä ilman"
Naiset kauhuissan parkumaan, tahdo ei merelle
lähteä, matkaan hurjien merirosvojen. Roistojen.
Äkisti Frouvien joukosta kuului jo kiljaisu kimeä :
"Mie lähte ilmamuutha matkaa Rosmhoje näihe."

Hiljaisuus, Riuska Anoppi  äkkiä kovin kiljaisi,
huolestui, josko matkaan lain pääsisi, Anoppi
pois ei tahdo jäädä. Kapteenin omaksi valitsi.
Nyt suuttui Manthu: " Ei Anopiia Riuskaa vietä,
on Työmies välttämätön, Anoppi Riuska meillä."

Vallitsi laivassa, rannalla Hiljainen Hetki ankea.
Katosi salamavauhtia naamat laivan partaalta.
Pakoon pinkaisi. Purjeet, reivaus, vauhti hirveä,
teki Kapteeni ennätyksen. Pursi savuten seilasi,
Hätätilassa purren moottorit käyttöön otettiin.
Sinne meni, Anoppi Riuskaa vauhdilla pakeni.

Pääsi Riuskalta Anopilta nyt poru kiukkuinen
Manthulle tavasta jolla Manthu asian hoiteli:
" Sanonmha sie vaphaaehtoisist, et ei pakho
otetha. Kaphteeni itselhe katshonu valmiiksi.
Jo pääshi pakheneman. Mist miehe ny saahn."
Matnhu luimuili, uskoi nyt, Anoppi tosiaan ois
lähtenyt matkaan Merten Julmien Saalistajien.

Oisiko Riuska Anoppi todella Piraattien mukaan
matkannut. Miestä ei löydy mistään. Maahiset,
ei ketään Riuska huolinut. Moni mies tahtonut.
Rannalla suri Anoppi. Perään Kapteenin porasi.
Vaan myöhäistä oli, ei auttanut poru, kaihoilu,
pois Rosmot seilasi. Anoppi Riuskaa pakeni.
Onnistui  Anoppi Riuskan Rosmot karkoittaa.
Siinä ei kukaan toinen ois onnistunutkaan.

Hävisi Maahiset Anoppi Riuskalle kokonaan.

matleena -12
« Viimeksi muokattu: 18.03.2013 12:58:42 kirjoittanut matleena »

matleena

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 999
  • Saturnus Sininen Planeetta Alfa II
    • Profiili
Vs: ÄlyVähä
« Vastaus #31 : 18.08.2012 04:42:00 »


JUSSIJUHLA

Maahisjärven rannalle, tuonne Salomaille.
Juhlavin Aika Suven on koittanut Maahisille.
Koittipa Juhannus, Jussijuhla. Suvi kolean Kevään voittanut.
Kukkaset kukkii, Aurinko loistaa, Lintuset värssyään toistaa.
On Kesä-aika myös Maahisilla.

On päiviä Matilda urakoinut, touhulla Kotaa siivoillut.
Kuurannut, lakaissut, jynssännyt. Manttun pellolle ajanut
pois jaloista pyörimästä. Nyt alkaa olla jo valmista
saapi Manttu Kotaansa palailla.

Sata kalaa on perkailtu. Paistettu, laatikot valmistettu
Ei tule eväistä puutetta. Sopii jo Vieraiden tulla.
Voi alkaa tää Jussijuhla. Virvokkeet Mantulla hankittu
Ei tule pulaa ei, Juotavasta.

Saapuu touhulla Anoppi Riuska vanavedessä Siskoplikka.
Molemmat saaneet on kutsun. Kaukaa jo Riuska Anoppi,
joka koskaan ei ole hiljainen, kiljuu ja kailottaa
Juhannusta Kaunista toivottaa.

Boolimalja pihamaalle kannettu, Maljat kohotettu
Maahisjärven JussiJuhlalle. Kilistys jalalle toiselle,
polville, varpaille. Alkaa Riuskan päässä humista
pian laulaa loilottelee. Kuoroon yhtyy Matilda.
mukana Manttukin kiljahtelee.
Löytäneet paikkansa Virvokkeet.

Pian Vieraat jo tanssia tahtoo, kohta tanner jytisee.
Anoppi Riuska kun polkaksi pistää, taatusti rytisee.
Alta heikommat pakenee, seinän viereen lakoilee.
Mikään ei Riuskaa estä. Hyppii ja pomppii, rallattaa
Manttunkin mukaansa kiskoo Polkkaan kipakkaan.
Ei kärsi Manttun änkätä vastaan.

Tekee jo Virvokkeet tehtävänsä, Riuska kuukahtaa
kesken äkäisen Sottiisin Manttu kainalossaan.
Pariskunta nyt yön kesäisen pihanurmella viettää.
Ei Matildan käskyt tehoa, ei kuule, ei laisin nää.
Pariskunnasta juhlivasta vain kuorsaus jälkeen jää.
Metsän Huuhkaja säestää.

Aamu niin kirkas jo koittaa, nousee Aurinko paistelemaan.
kukkaset nuppunsa avaa, alkaa lintuset librettot, aariansa.
Nousee myös Anoppi Riuska, Manttu heräilee kainalostaan.
Päätään kumpikin pitelee,  Anoppi suutansa maistelemaan
" Joku yöllä suuhuni pissillä käynyt. Maistuupi Kissanpissi.
Kun minä se Katin Ryökäleen tapaan, minä Maahisjärveen
hukutan, nakkaan. Maku kamala. Samalla myös kakalla
on Katti suussani käynyt. Kuolemaa minä varmalla teen. "

Päivän mittaan tokenee kumpikin.
Vaan , - ei Kattia, Syyllistä, näkynyt.

Matleena -12
« Viimeksi muokattu: 19.05.2013 07:07:21 kirjoittanut matleena »

matleena

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 999
  • Saturnus Sininen Planeetta Alfa II
    • Profiili
Vs: ÄlyVähä
« Vastaus #32 : 18.08.2012 15:08:54 »
« Viimeksi muokattu: 08.07.2013 09:35:27 kirjoittanut matleena »

matleena

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 999
  • Saturnus Sininen Planeetta Alfa II
    • Profiili
Vs: ÄlyVähä
« Vastaus #33 : 19.08.2012 19:46:54 »
   





WILIJAMI JA TUNTURMOPETI

Kerkeää Suvea piteli.
Paistoi Päivä, lauloi linnut, siritti sirkat.
Lomaansa viettivät molemmat koululaiset, Matleena sekä Pikkuveikka.
Veikallakin oli jo muutama oikea koululoma takanaan, vieläkin oli loma koulusta paljon hienompi asia kuin tavallinen kesä.
Uimisen, hypinnarun lisäksi Matleena , Veikan sekä Hiljaisen Adjutantin, Tanelin päivät kuluivat melko tarkasti sorakuopalla, äskettäin muotiin tullutta Trialpyöräilyä uusvanhoilla pyörillä treenatessa. Jopa Matleena tähän poikien lajiin innostui. Nämä elintärkeät harrastukset katkaisi Äidiltä käynyt käsky, milloin juurikasmaan harvennukseen, milloin postireissulle. Sekä välttämätön paha, nämä heinätyöt. Jokakesäiset. Heinähommia ei millään ilveellä pakoon päässyt. Ei auttaneet oravien kävyillä kipeiksi viskomat jalatkaan.
Laki kirjoittamaton, olivat heinätyöt ja niihin osallistuminen.



Vaan olipa jäänyt tämä liiteri Wilijami-Ylykämiehen Valmetti-ajelusta melkoisen kurjaan kuntoon. Wilijamin Valmetilla tökkimä Reikä seinässä suurena ammotti. Oli saatava nyt kesän aikana paikatuksi, talvella lumi sisään satelisi. Kuka muukaan hommaan jouti kuin...
Niin lähti isä Hieroja-Annin mökille Wilijamia paikkuuseen tiedustelemaan. Äidin kuuluvista "kuinka minä se ukon kehumiset kestän, taas.." huokailuista huolimatta. Saapui Isä Annin mökille, varoen Wilijamilta, sängyssä makoilevalta, asiaa tiedusteli. Oli kuulemma, Isän mielestä, vain oikeus ja kohtuus, jotta Wilijami reikäsavottaan osallistuisi. Ei ehtinyt Wilijami juuta eikä jaata asiaan lausumaan, päätös kuultiin Annin suusta :" Joutaa. Joutaa se. Oikein hyvinnii joutaa."
Wilijamilta ei kysytty..



Niin saapui kauniina kesä-aamuna Wilijami seinän paikkaushommaan.. Puku päällä, väkeville tuoksahtaen. Oli kuulemma taas Maalikylään päivän päälle asiaa. Äiti mielesään hiljakseen totesi Wiliamin kylläkin sieltä juuri tulleen.
Orjanvehkeet päälle, liiteriin reikiä arvioimaan suuntasivat Isä sekä Wilijami. Mikäpä siinä, vasarat , sahat kouraan, alkoi vaivalloinen seinäurakka. Vaivalloinen, koska seinän takana oleva halkopino oli ensin purettava tieltä. Ei käynyt päinsä seinälautojen halkoihin naulaaminen. Ahkerasti suihki saha Wilijamin hyppysissä. Oli Wilijami kova työmies jutuistaan huolimatta. Homma joutui. Vaan olipa eräs seikka jäänyt Isältä tyystiin huomaamatta.
Oli hankittu kesän alussa taloon uusi mopedi, oikea Tunturi- merkkinen menopeli.
Ja tästähän se Wilijamille nyt riesan lykkäsi. Etsiytyivät Wilijamin vilikkusilmät yhtenään lankun päästä seinähommista Mopediin. Ja kohta alkoi kuulua, mitä mieltä pelistä oli Wilijami.
Köhähti, antoi tulla :
"Mie Selekiassa tuollasel harjottelin. Vain vähä isommala. Ol sellanen 5000 kuutioo nokal pyörimäs. Vaa ethä sie Olli tiiä kuutioist mittää. Sit siel ko Kiinan Keisari hovis olin, niin valtavii ol siel mopetitkii. Neljäkii sai pääl istuu. Ja ol vauhti iha hirmuine. Lakos kansa kuka mihinkii kerkes. Pienhä tää taas o tää siu mopeti, Ollisein. Vaa kyl se siul täs kotiolos välttääpi. Hyvinkii välttääpi. Mie vaa oon isompii tottunt siel Valtamere takan. Kulkeeko tää ees kahtakymppii."
Tietenkin otti tämä aliarvointi pahasti isän luonnolle, unohti isä pyhät lupauksensa Wilijamin kulkuvärkkeihin koskemisesta, kiukustui, taas tokaisi :
" Siinhä se on. Kokkeille, mieles tekkee kuitenkii,... Saat nähä, jot kulkeeko tää pien Peli.....kahtakymppii..."
Eipä kahta käskyä tarvinnut Wiliami. Ei ehtinyt Isä neuvoa,
Wilijami loikkasi kuin jänis Mopetin istuimelle.
Nähtävästi jotain hajua oli Wilijamilla Mopetilla ajosta, koska sai vetävän vaihteen päälle ensi yrityksellä.
Mikä se vaihde oli, jäi arvoitukseksi. Tunturi jyrähti kuin traktori, hyppäsi ilmaan, kaaressa lensi sora takapyörän alta. Hädintuskin ehti Isä alta pois. Hädintuskin pysyi satulassa Wilijami.
Äiti pirtistä säntäsi portaille, ei ehtinyt nähdä Wilijamista kuin harmaan vanan. Pakokaasupilvi senkin peitti. Kanat, Mirkku-Kolli pihamaalta navetan alle täyttä karkua pakenivat.
Niin lähti metakalla ja isolla Wilijami.
Peltotieltä kaukaa jo Mopetin pärinä kuului Wilijami siellä Mopetilla, pikku Pelillä, lasetti. Ei ollut Isä tietoinen, olivat Veikka sekä Taneli Mopetia rassailleet, salaa tietenkin, oli saanut kyytiä äänenvaimennin sekä viritety lisää kulkuvauhtia. Ei lasetellut Wiliami nyt kahtakymppiä, ei. Ei ollut kotosalla Veikka, sorakuopalla oli Tanelin kanssa Trial-ajoissaan. Joten ei ollut isällä poikien touhuista aavistustakaan. Eikä ollut kellään muullakaan. Isä kun ei paljon Tunturiin kajonnut, oli kuulemma naisten menopeli tämä Tunturi.
Pörinä, kova sellainen, vaimeni peltotiellä.
Tunnit kuluivat. Odoteltiin jo Koe-ajajaa takaisin. Kai sieltä kohta joutuu. Kyllästyy.
Alkoi jo päiväkin laskea.
Ei kuulu Wiliamia takaisin Tunturi-Mopetilla, - ei.
Alkoi jo Isä pelätä Wilijamille huonosti käyneen. Vaikka Kolari, ei tiedä, outo oli yhtäkaikki Wilijamille tämä Tunturi.
Oli huoli aiheeton, saapui Mopeti, saapui Wilijami, tosin oli ilta jo hyvinkin pitkällä. Melkein Yö oli.
Rehvakas oli Wilijami. Osasipa, sai Wilijami näytettyä. Totesi Mopetin hiemna kovempaa kuin kahtakymppiä kulkeneen, kun " Mie päästelin, täysillä. Hyvinhä tää tottel, Oikei hyvin mäni, eto on peli. Ihan on käypä peli."
Isän tiedustellessa pitkäksi venähtänyttä ajo- aikaa , sai Isä ympäripyöreän vastauksen, kertoi Wiliami "kuha ajelleensa."
Ei ollut totuus ihan niinkään. Sai jälkikäteen Isä kuulla Wlijamin nokka pystyssä naapureiden pihojen ohi ajaneen, melkoista suivakkaa päästeli. Ja kulkihan se viritetty mopo. Muutaman pitkäksi venähtäneen tovin kuluttua palaili rallimies. Nyt oli toinen ääni kellossa. Ajeli ympäri Sulkapallo-Kallevaarin pihamaata. Karjui kurkku suorana suureen ääneen Ajomies - Wilijami:
" Nyt mie appuu tarvihe. Ja palajo. Nyt miuta neuvotte, mite tää Mopeti pyssäytetää. Ku ei oo miul ensinkää tää tuttu."
Ajoi ja karjui Wilijami, neuvoja itku jo kurkussa aneli.
Oli ajatellut mies bensan loppuvan, vaan ei osoittanut merkkiäkään loppumisesta Mopeti. Kulki ja kulki. Yö päälle tuppasi. Vaan ei olleet yhtään viisaampia Kalle -vaari kuin Eetla-Muorikaan kuin mitä Wiliami oli. Oli haetettava pikkupojat, Veikka ja Taneli, läheiseltä sorakuopalta hätiin. Pysäyttämään menopeli. Pojat karjuivat seisottamisohjeet, jotenkin Wiliami ne moottorin metelin yli korviinsa sai, onnistui viimein Tunturi-Mopetin Kalle-vaarin pihamaalle seisauttamaan.
Tästä ei Wilijami, tästä pienestä sivuseikasta, halaistua sanaa Wilijami Isälle kertoillut. Olipa vain kaikki kovin hyvin mennyt. Riemuksensa oikein oli niin kauan ajellut. Ihan jo Yö päälle pukkasi. Ei millään olisi kuulemma lopettaa malttanut.
Pelkäsi Wilijami vahinkoa ihan, jotta Bensa kesken ajelun loppuisi Mopetista. Vaan eipä loppunut Bensa menopelistä, ei. Ihan piti kesken ajelu heittää.
Vaan tulisi se seuraavakin kerta. Silloin olikin pidettävä tarkka vaari,
Täysi olisi oltava,
Bensatankki.
.
« Viimeksi muokattu: 25.01.2013 14:30:41 kirjoittanut matleena »

matleena

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 999
  • Saturnus Sininen Planeetta Alfa II
    • Profiili
Vs: ÄlyVähä
« Vastaus #34 : 20.08.2012 08:00:57 »

Imurikauppiassa löytyy näitäkin.



Hyvää Huomenta

Minun nimeni on Rauno Rimpisuo.
Rauski vaan. Vain Sinulle.
Olen ammailtani oikeasti sorvaaja,
nyttemmin uudelleenkouluksen jälkeen
Pölynimurikauppias.
Alkoivat nuo hommelit sorvin ääressä tympimään.
Etsiskeltiin Lehdessä juuri sopivasti edustavan ulkomuodon omaavia nuoria miehiä
Imurikauppiaksi. Muuta vaatimusta ei sitten esitettykään, tietenkin piti supliikki olla kunnossa. Ja minähän omasin molemmat edellytykset, imureista en herttasen pöläystä tiennyt, vaan senhän koulutuksella hoideltaisiin.
Kolme viikkoa istuskelin jonninjoutavilla iltakurseilla. Siitä sitten vaan ihmisten oville, kelloa rimputtelemaan.
Ovat Imurini huippuluokkaa, se näkyy hinnassa tietenkin, maksaa vajaat kolmetonnia, siis euroa.
Sitä ei kerrota, ovat imurit todellisuudessa teknisesti täysin halvempien Imurien luokkaa, imuteholtaan sekä varustuksiltaan. Ei näissä mitään bakteeritapposuodatinta ole, on vain myyntivaltti. Nytpä sitten myyn bakteerintappokoneita, minä, Rauno Rimpisuo, Myyntitykki Rimpisuo.
Iltaisin käyn ovikelloja rimputtelemassa. Kelan listolta olen yksinäiset Mummukat muistiinmerkinnyt.
Että tätä rataa se ilta sujuu.
Ovikelloa rimpautan, avataan. Avaaja yksi niistä listaamistani Mummukoista.
Tietenkin yksin kotosalla, ei siis mitään estettä onnistuneelle myyntityölleni.
Esittelen itseni, asiani, san tilaisuuden olevan ainutlaatuisen.
Kysyn josko sopii esitellä Imuria, Superdeluxus-sellaista.
Häkeltynyt Mummukka ei ehdi kieltää, olen jo täyttä vauhtia imuroimassa persialaista. Siis mattoa, en sihisevää kissanronttia.
Mummukka vieressä hämmentyneenä seurailee. Tyhjennän, jo valmiiksi roskilla ladatun pölypussin. Kysäisen mitä on mieltä Mummukka. Eiköhän tehdä kaupat.
Empii mokoma Nyhjäke. Ei osaa sanoa kun on niin kalliskin. Tähän minä, jotta hyvä maksaa eikä se tee kuin euron per päivä. Siis ilmainen ihan on Imuri.
Vielä empii, aikoo lapsosiltaan kysyä, on kuulemma vanhakin toimiva. Sen
jalomielisesti lupaan pois kuljettaa. Ilmaisin.
Lisäksi valehtelen naapurin Missiksen juuri samanlaisen hankkineen.
Salamannopeasti kaivan paperit, Mummukka jo kypsä, ei estele, nimi alle.
Kauppa tehty. Osamaksu. Kolmekymppiä per kuukausi.
Seuraavalla viikolla ohjataan huoneeseeni Pääkallonpaikalla tuntematon mies.
Vihainen ja haukkuva karjuva Ilmestys. Koska olen myynyt heidän dementoituneelle Mummolleeen kalliin Imurin.
Kauppa purettava, karjuu Mies. Tai mennään oikeuteen.
Katson viisaammaksi kaupan purkamisen. Nyt olen viisastunut, otan selville ettei Mummukoilla ole kovin läheisiä sukulaisia, perillisiä ainakaan lähistöllä. Jos vaikka Ameriikan mantereella ovat, ei haittaa. Vaan ei ihan naapurissa.
Joka tapauksesa kauppa käy kuin vettä vaan.
Riittää näitä, hyväuskoisia Mummukoita.
Ja riittää Imureita.
Siitä vaan, ostamaan.

Teidän



Rauno Rimpisuo
Myyntijohtaja

Suomi
Fi
.
« Viimeksi muokattu: 03.02.2013 08:03:25 kirjoittanut matleena »

matleena

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 999
  • Saturnus Sininen Planeetta Alfa II
    • Profiili
Vs: ÄlyVähä
« Vastaus #35 : 24.08.2012 15:08:16 »



Hyvää Päivää.
Nimeni on Marjatta Gelligtorius - Shurosboku.
Olen Vanhapiika. Tosin olin avioliitossa pari viikkoa nigerialaisen miehen,
Josp Shurosbokun kanssa. Liitto oli vain miehen maahantulon edistämiseksi solmittu.
Luvattiin korvata suuri summa, mutta korvaamatta se on, edelleen. Aikaa on ja kolmisenkymmentä vuotta. En usko, että saan rahojani, korvausta, koskaan.
Huomasin tuolla Rouvien Rummukainen sekä Ylä -Jooseppi kertomukset. Niistä innostuin. Päätin minäkin vähän minästä, tosin perin vaatimattomasta kirjoittaa.
Tosin Minuja on minulla kaksi.
Olen ammatiltani toimistotyöläinen, konekirjoittaja. Päivisin kirjoitan puhtaaksi
uudella Acerillani kymmeniä pöytäkirjoja, lähetyslistoja sekä lukemattoman määrän mitääntekämättömiä luetteloita. Työni on pitkästyttävää, väsyttävää. Olen yksin huoneessa joten ei ole puhekaveriakaan.
Mutta Iltasin, Iltaisin minä muutun.
Silloin esiin astuu estradille täysin erilainen Minä, numero Kaksi.
Iltaisin herään eloon.
Iltaisin muuttuu konttorin harmaa hiirulainen, sukiutuu hiirulaissta Puuma.
Valkoinen Puuma. Minä kukoistan. Kokonaan toisen minäni läpikäyn. Päälaelta varpaisiin.
Esiin astuu blondi, joka takuuvarmasti saa miesten päät sekä kääntymään
että sekä pyörälle.
Täysin pyörälle.
Ja mikä onkaan helpompi käsiteltävä kuin rakastunut mies. Paitsi kolme rakastunutta miestä.
Siinä samassa sumpussa menevät. Ja minä olen vaativa, makuni on kallis.Tarjoillaan hienoja Illallisia. Auto käyttöön, kauniita Asuja, hajuvesiä jne.Sekä sataa ruusuja minulle, - - konttorirotalle. Illat ovat yhtä kimallusta. Loistavat kalliit korut, hehkuu Tulipunaruusut.
Näin minä elän, iltaisin. Miehiä ympärillä kuin Mehiläisiä hunajassa.
Valitettavasti en voi toista minääni julkituoda, sukuni tietooon ainakaan.
Vanha RovastiIsäni saisi luultavimmin sydänkohtauksen. Sitä minä en sentään halua.
Siis olen Yöperho, Vampyyri, miten vain.
Se, olenko Onnellinen, onkin sitten kokonaan eri asia.
Sitä en pahemmin edes ajattele. En uskalla.
Konttorirotan elämä ei kuitenkaan ole minua varten. Joten molempi parempi.
En myöskään osaa sanoa kuinka kauan jatkan. Olen kuitenkin, Toisen Minäni avulla, kerännyt joltisenkinmoisen pesämunan, sanoisinko jopa omaisuuden, vanhuuteni varalle. Joten toistaiseksi näin jatketaan. Tämä sopii minulle, oltiin siitä mitä mieltä hyvänsä. Vaan minähän elän elämäni niinkuin itse parhaakseni Minuilleni näen.
Ja tämän minä olen parhaaksi nähnyt.
Minäni eivät kumpikaan, kadu tippaakaan.
Minäni elävät ja voivat hyvin.
- Kumpikin.
« Viimeksi muokattu: 24.08.2012 15:11:26 kirjoittanut matleena »

matleena

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 999
  • Saturnus Sininen Planeetta Alfa II
    • Profiili
Vs: ÄlyVähä
« Vastaus #36 : 26.08.2012 17:45:01 »


UNEN KORTIT

Kohtalo jakanut Kortit. Avoinna Elämän Portit.
Ehkä jää joku kuitenkin salpojen, lukkojen taa.
Olen saanut ma kortit pohjalta Pakan,
mennyt ei Jako tää tasan.
Vankina oman ruumiini, sana syöpynyt sieluuni.
Öisin en unta saa.

Meren rannalla istun, mietin. Ainiaaksiko luotu Tie
mi Öisin  ei Uneen vie.
Paljon ma unesta antaisin, jos mahdollista se oisi.
En tätä tuskaa kantaisi. Edes viholliselle en soisi.

Öiseen mereen tuijotan, Yötä niin tummaa toistaa.
Kuunsirppi Yön vaeltaa, kuvastuu kajo lahdelmaan.
Tähti ainoa tuikkii taivaalla, pientä valoaan hohtaa.
Ei koskaan Kuu, Tähtdet, taivaalla toistaan kohtaa.

En tiedä, väärinkö tämä lie. Alkaa olla tuttu jo Tie
Valita en, olen oppinut. Uni yön minulta poistunut..
Uni menojaan mennyt. En Kortteja vääriksi miellä
Totuus on. Ei Jako oikein ole. Mieltä ei ole tässä.

Ei tule Jakoa uutta Uneen. Jakoa tätä

en enää, - Vääräksi tiedä.

Matleena -12
« Viimeksi muokattu: 26.08.2012 17:46:37 kirjoittanut matleena »

kropsu1

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 391
    • Profiili
Vs: ÄlyVähä
« Vastaus #37 : 26.08.2012 18:09:40 »
Kiitos matleena. Jos ei runos ole lainaus,, niin oot
etevä.. En tunne runoutta mutta tuon tunnen tästälähtien.

matleena

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 999
  • Saturnus Sininen Planeetta Alfa II
    • Profiili
Vs: ÄlyVähä
« Vastaus #38 : 27.08.2012 10:54:53 »
 Kiitos, Kropsu.
Yksikään runoni tahi tarinani ei ole lainaus. Kaikki kotitekoisia.
Tarinat tapahtuneita. Runot illalla nukkumaan kun pitäisi alkaa, mielessä pyörivät. On noustava muistiin laittamaan, eivät koskaan palaa.
Minä en valehtele vaikka niin taidetaan epäillä. Enkä minä mikään hyvä ole. Ovat ihan omaksi Iloksi
runoiltu, jos voi sitä sanaa edes käyttää.

kropsu1

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 391
    • Profiili
Vs: ÄlyVähä
« Vastaus #39 : 27.08.2012 11:49:58 »
Matleenalle:

Aluks hepuliks sut luulin...
Tahtos lujuus voittaa muulin"..

Jatkumoo!!

matleena

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 999
  • Saturnus Sininen Planeetta Alfa II
    • Profiili
Vs: ÄlyVähä
« Vastaus #40 : 27.08.2012 12:32:16 »
 Luulotko haihtui. Hyvä se jos haihtui.
Kiitos

espen

  • Vieras
Vs: ÄlyVähä
« Vastaus #41 : 29.08.2012 06:47:02 »
Matleenalle:

Aluks hepuliks sut luulin...
Tahtos lujuus voittaa muulin"..

Jatkumoo!!

 Kas tossa, jatkumoon>>>>>

Linkki älyvähä II:seen http://www.ksml.fi/yhteiso/keskustelu/posts/list/54279.htm

matleena

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 999
  • Saturnus Sininen Planeetta Alfa II
    • Profiili
Vs: ÄlyVähä
« Vastaus #42 : 29.08.2012 12:07:44 »
Sinä olet sama Vanha Ilkeilijä kuin ennenkin. Olet lapsellinen, Espen.
Vaan mihinkäs koira karvoistaan pääsee.
Jo Vanhan Sivuston aikaan ilkeilit siitä Mukulakunnan Sivustosta.  Ja itse kirjoitit jopa uutiset, telkkaohjelmat, kaikenmaailman lehtileikkeet sivulle rahtasit. Huvittavaksi asian teki se että  kirjoitit itse  pitkät litaniat telkkulinkkejä sinne MukalaKunnan Sivustolle. Siihen saakka ohjelmiasi jatkoit  kunnes joku sai tarpeekseen uutisista, kopionnista, kaikkien muutenkin hyvin  löytämistä telkkuohjelmista. Kerroit katsomiesi elokuvien juonet tasantarkaan. Luuletko jonkun lukeneen.
Ja kiljuit kurkku suorana kuvista, isoista minulle. Itse laitoit miljjonahehtaariruusuja Onnittelusivulle heti kun oli mahdolllista. Ja laitoit vaikkei olisikaan ollut mahdollista. Pidit oikein  kirjaa merkkipäivistä, itse kerroit.  Poistit muistaakseni uutisesi, vaan lehtileikkeikkeiden esittelykisa jatkui. Sekä kaiken maailman niksien kopionti.
Leikit Jonkunvaltakunnan SuurVisiiriä., et muille kirjoitellut kuin anaiharvoin. Syynkin taidan tietää.
Minulle, minun runosivulleni ilkeisit haukkumaryöpyn väsätä.  Muistatko mitä ehdotin vaatekappaleeksesi. Se pätee vieläkin.
En usko tämän kehumisen mennee ollenkaan väärälle henkilölle, mutta jos meni, niin pyydän, syvään niian,  Anteeksi.
Kaikki vain siksi, etten tiedä tälle Espenille yhtään ainutta kertaa edes kirjoittaneeni.

Hemuli

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 979
    • Profiili
Vs: ÄlyVähä
« Vastaus #43 : 29.08.2012 16:49:46 »
Asia ei tietenkään minulle mitenkään kuulu, mutta nyt haukkuu Matleena väärää puuta!
- Unohda virheet joita ei voi korjata,
mutta älä erehdysten tuomaa oppia. -

espen

  • Vieras
Vs: ÄlyVähä
« Vastaus #44 : 29.08.2012 16:50:42 »
En usko tämän kehumisen mennee ollenkaan väärälle henkilölle, mutta jos meni, niin pyydän, syvään niian,  Anteeksi.
Kaikki vain siksi, etten tiedä tälle Espenille yhtään ainutta kertaa edes kirjoittaneeni.

 Saat anteeksi, en suinkaan tiedä kenet tuossa haukuit pystyyn. Linkkasin kropsulle vaan lisää, kun hän sitä pyysi.