Teitittelyä koskevat normit ovat käyneet suomen kielessä epäselviksi. Suomea äidinkielenäkään puhuvat eivät tiedä, missä tilanteissa teititellä ja missä sinutella. Yhteisten normien puuttuminen saattaa johtaa tahattoman loukkaavaan kielenkäyttöön.
Ennen vanhaan käytettiin kiertotietä eli käytettiin kolmatta persoonaa
"hän ottaa nyt kahvia ...."
Lue YLE:n artikkeli eiliseltä päivältä.
Tuula Vilva työskentelee kausiapulaisena Helsingin Akateemisessa kirjakaupassa. Työnantaja on antanut yksiselitteiset teitittelyä koskevat ohjeet.
- Selvästi nuoren näköisiä asiakkaita voidaan sinutella, mutta muuten suositaan teitittelyä, Vilva kertoo.
Arkielämässä puhuttelumuodon valinta ei ole yhtä helppoa. Tutkijoiden mukaan suomi on teititittelyn ja sinuttelun suhteen sekavuuden tilassa; vanhat tavat eivät enää päde, mutta uusia yhteisiä käytäntöjä ei ole tullut tilalle. Hämmennys läpäisee koko kieliyhteisön sanoo suomen kielen tutkija, dosentti Hanna Lappalainen.
- Meillä ei ole yhteistä näkemystä ja käsitystä siitä, millä tavalla näitä puhuttelumuotoja pitäisi käyttää, Lappalainen huomauttaa.
Kun yhteisiä normeja ei ole, kielenkäyttäjä joutuu vaikean valinnan valinnan eteen. Teititelläkö vai sinutella muodollisessa tilanteessa, jossa haluaisi tehdä myönteisen vaikutelman?
- Joku kokee sinuttelun mukavana tuttavallisuutena, tasavertaisuuden osoituksena, toinen kokee sen tunkeilevana lähentelynä, Lappalainen kuvailee valinnan vaikeutta.
Lappalaisen mukaan sinuttelu vyöryi suomen kieleen 1970-luvulla, jolloin ihannoitiin yhteiskunnallista tasa-arvoa. Sen jälkeen teitittely on tehnyt paluuta mm. mannereurooppalaisten kielten vaikutuksen vuoksi. Tutkijallekin on epäselvää, missä tällä hetkellä mennään.
- Ei voi sanoa yksiselitteisesti, että sinuttelu olisi lisääntymässä tai teitittely olisi selvästi lisääntymässä. Eri puhujilla on erilaisia strategioita erilaisissa tilanteissa, Lappalainen kertoo.
Kertooko teitittelytapojen sekavuus suomen kielen rapatumisesta? Pikemminkin siitä, että kieli on muuttuu, sanoo tutkija.
- Suomen kielessäkin on ollut monenlaisia puhuttelukäytänteitä ja tällainen kielen muuttuminen on aivan luonnollista ja se näkyy monissa kielen piirteissä, Lappalainen rauhoittelee.
LÄHDE: YLE Uutiset
