Helteistä

[Raili]

Pari päivää sitten valitin täällä jossain siitä että en kestä helteitä. Eilen joku sanoi minulle, että eihän tällaisella ilmalla kuulukaan tehdä mitään, kuuluu vain olla hiljaa ja nauttia. Taisin oppia jotain. Nyt sitten vain laiskottelen ja nautin. Käyn monta kertaa päivässä uimassa enkä yritäkään mitään rasittavaa. Aikaisin aamulla ja illalla voi vähän istuttaa kukkia tai muuta kevyttä. Ja on tämä ihanaa! - Sitä paitsi, taisi olla korkea aika oppia, säätiedotukset kun kertovat että tämä on viimeinen hellepäivä tällä kertaa.  

[Jalmarinpoika]

Alkukeväästä kaipasimme kottaraisia ja jossain vaiheessa myös satakieliä.
Jalmarinpojasta tuntuu siltä, että tänä keväänä on todella saanut nauttia upeista lintukonsertoista.
Siis löysivätpä linnut tänne Suomeen kaukaiseen. Erityisesti nautin varpusten lisääntyneestä kannasta ja kun kuulin sen punavarpusenkin äänen.

Nyt helluntaina Jalmarinpoika tyytyy kohtaloonsa.
Kun  ei ole heilaa helluntaina ... ei ole koko vuonna.

Kun  Jalmarinpoika oli pikkupoika, kyläsepän suulin päähän isommat pojat rakensivat sellaisen keinun, joka meni myös ymäri.
JP  oli silloin niin pikkuinen, ettei päästetty siihen kyytiin, enkä olisi kyllä uskaltanutkaan.
Mutta Kustaan päivän ohella se oli varma kesän merkki.

Silloin riisuttiin myös kengät pois jalasta ja juostiin koko kesä paljain jaloin. Tosin varoiksi oli kyllä Jalmarinpojalle ostettu kumitossut, joiden piti kestää kyllä kesän yli.

Huono muisto on syntymäpäiväksi  lahjaksi saatujen kenkien kohtalosta. Ne olivat sota-ajan malliin paperikengät ja kun naapurin poijaan kanssa mentiin prunnille ja hypeltiin siellä kiveltä kivelle, uudet kengät kastuivat ja kun ne olivat paperia, ne olivat saman tien entiset.
Prunni ei meillä päin ei ole kaivo vaan pienehkö lampi.