joulurauhaa.

[Anniliisa]

Minulla on ystävätär jolla ei ole omaa perhettä.
Nykytermillä sinkkunainen,joidenkin mielestä niinsanottu vanhapiika.
Hän on jo maininnut monta kertaa,voi kun taas menisi tuo joulu pian ohi.
Kun taas me kiireiset mummut,joita juoksutetaan sinne ja tänne tarpeen mukaan oikein odotetaan joulua ja hiljentymistä.
Onhan todella mukavaa rauhoittua omaan lämpimään pirttiin ja nauttia kun ei enää tarvitse huolehtia muista.Tulee taas mieleen vanha totuus että
Tasan ei käy onnen lahjat....

[athos]

Ostin myyjäisistä piparkakkutaikinaa.

Kaulitaanko sitä?
Sormi suusssa

[pauliina]

Athos,kyllä sitä pitää kaulita. Onko sulla kaulinta? Pullollakin se käy. Ai niin jauhojakin vähän voi tarvita.

[Anniliisa]

Voihan sen piparitaikinan leipoa ilman että sitä alkaa hinkata vasten pöytää jollakin pyörivällä pullolla tai kaulimella.
Jos se peukalo on keskemmällä kämmentä ja ei ole edes jauhoinen niin leivopa sellaisia pieniä palleroita.Niitä voi sitten vähän painaa matalammiksi vaikka haarukalla..Tietenkään ne eivät näytä aivan perinteisiltä mutta ovat helpommat leipoa kuin  kaulita tätä usein niin hankalasti käyttäytyvää taikinaa.
Pienet apulaiset voivat siinä olla myös mukavasti apuna ..

[Justiina]

Anniliisa kirjoitti:
> Voihan sen piparitaikinan leipoa ilman että sitä alkaa hinkata vasten
> pöytää jollakin pyörivällä pullolla tai kaulimella.

Peesaan Anniliisaa tässä. Olen joskus hermostunut liian suureen piparitaikinaan,  pyöritellyt lopusta taikinasta ohuita tankoja, leikannut paloiksi, pyöritellyt pikkupalloiksi ja painanut pallon päälle mantelin. Pallot voi litistää tosiaan haarukallakin  (näyttävät lähes serinakakuilta) ja jättää mantelin pois. Pipari maistuu piparilta, näyttäköön vaikka miltä kökköseltä.
Luulen kyllä, että kysyjä on leiponut piparinsa tällä välin. Olisi hauska tietää, miten onnistuivat.

Minullakin on taikina vielä odottamassa kylmässä. Tässä lepuutan koipiani kauppareissun jälkeen ja tartun sitten toimeen. Tai sitten huomenna.  8-)

[Piikatyttö]

Minun piparitaikina on vielä tekemättä, mutta oikeasti hyvä niin, muuten kävisin maistelemassa ja maistelemassa taikinaa! Muistan jouluja kymmenien vuosien takaa, kun tehtiin mm. Hannatädinkakkutaikinaa joskun viisinkinkertainen annos. Kellarin rapussa vierailin aika useasti etusormeni kanssa ja hyvää oli. Vähemmän oli leivottavaa.

Olen parina iltana tehtaillut rusinakakkujani. Teen neljä per ilta. Tänään jaoin puolet rusinakakuistani (on yhtä kuin joulukukkani) ja huomenna lähteen kaksi kakkua eteenpäin. Vielä sitten aatonaattona tennisparilleni, joka ojentaa minulle joulukukan ja ystävättärelleni, jolta tulee jokajouluinen havukranssi.

Tämän vuoden jouluaatto poikkeaa aikaisemmista. Jo meidän jouluksi tulee asukkaita itänaapurista. Itse luovutamme avaimet ja neuvomme talon tavat. Mene tiedä, kuinka tullijonot vievät saapumisen myöhäiseksi.

Rauhaisaa joulun aikaa Teille kaikille Goldenilaisille. Herkutelkaa ja rauhoittukaa. Ja kaikkea hyvöää uudelle tulevalle vuodelle.

[Anniliisa]

Eilen kuuntelin radiosta kun toimittaja kertoi Näsin hautausmaasta Porvoossa.
Korvaani särähti kun hän sanoi että on tänne haudattu aivan tavallisiakin ihmisiä.
Mieleeni muistui meidän seurakunnan vanhan Rovastin kertomus haudankaivusta.
Pitäjän edesmenneelle MAHTIMIEHELLE piti kaivaa hauta .
Kun haudankaivaja sai työn valmiimsi hän tuli virastoon kertomaan että hauta on kaivettu.
Rovasti kysyi että minkälaisen haudan sinä kaivoit.
Haudankaivaja ensin vähän hämmentyi mutta sitten vastasi.
Kaivoin ihan tavallisen haudan...

[Anniliisa]

Sain uuden vuoden valvojaisiin ja rakettien paukkeeseen seurakseni Finlandia palkatun kirjan Hytti nro 6.
Mielenkiinnolla sitä olin odottanut,minua on aina kiinnostanut tuo junamatka halki siperian.
Oli aika mielenkiintoinen kuvaus.Alkuun mietin miten tämän jaksaa loppuun kahlata.Suurimmaksi osaksi pyörittiin siellä navan alapuolen puutteissa...
Mutta kyllä silti kannatti lukea,matka ja maisemat olivat kiinnostavia.Loppuun kun pääsi jäi aivan hyvä mieli.
Tästä neuvosto-miehestä löytyi myös ihminen..
Lukekaa hyvät ystävät ja antakaa mielipiteitä.

[pauliina]

Sain joululahjaksi Raija Orasen "Nimeltään Kekkonen".Se on kait faktaa ja fiktiota sekaisin,jahka tässä pyhistä päästään niin on aikaa tarttua kirjaan.

[kropsu1]

...joulurauhan jatkeeksi: loppiaiseenkohan joulunaika loppuu, että siitä vieläkin...
Oma jouluni oli entistähaikaileva,, jota oon nykyisin kaavaillut pitäväni.
Kutsuja oli niin kuin ennenkin, tulla lapsien tykö jouluksi, vaan olinkin omassa
pesässäni..omien mietteitteni seurana, enkä ollenkaan haikeella mielellä.
Aaton-aattona tyttäret kävivät,, ja taisi olla molemminpuolinen tyytyväisyys,
kun sovimme että paapa" viettää ns.- hernekeittojoulun".
-Kiitosta siitä myös Agelaisille!  

[Justiina]

Anniliisa kirjoitti:
> Sain uuden vuoden valvojaisiin ja rakettien paukkeeseen seurakseni
> Finlandia palkatun kirjan Hytti nro 6.
> Lukekaa hyvät ystävät ja antakaa mielipiteitä.

Hei,
tilasin tuon Liksomin  kirjastosta ja sain sen vasta hyppysiini. En osaa vielä muutaman sivun perusteella sanoa mitään, mutta kun huomasin sinun kirjoittaneen äsken aloittamastani kirjasta en malttanut olla vastaamatta.
Kohta jatkan lukemista, sittenhän sen tietää. Kiinnostaa kovasti...

[Liena]

Hytti n.o 6  on minullakin toiveissa.Ostin sen miniälle lahjaksi ja nyt toivon,että hän huomaisi sen tuoda minulle luetavaksi.Yleensä suosin elämäkertoja.Niissä on aina oma mielenkiintonsa ja opiksiotettavaa.

[Justiina]

Anniliisa kirjoitti:
> Sain uuden vuoden valvojaisiin ja rakettien paukkeeseen seurakseni
> Finlandia palkatun kirjan Hytti nro 6.

> Lukekaa hyvät ystävät ja antakaa mielipiteitä.

Tällä välillä junamatkan kuvaus on luettu. Meillä on ollut nettiyhteyden kanssa ongelmia, joten vastaaminen on jäänyt.

Kirja oli enemmän kuin mielenkiintoinen. Alkuun oli vaikea päästä, mutta sitten kuvaus kaikkine hajuineen, väreineen, äänineen vei mukanaan. Liksom kuvaa tarkasti maisemia ja ihmisiä, ne näkee ja haistaa. Entisen Neuvostoliiton olot näyttäytyvät kaunistelematta.

Viime Hesarin kuukausiliitteessä oli Rosa Liksomin haastattelu. Hän on myös kuvataiteilija, ilmankos kirjoituskin on kuin maalausta. Liksom on opiskellut neuvostoaikaan Venäjällä ja itse tehnyt junamatkan Ulan Baatariin. Hän siis tietää mistä kirjoittaa.
Kirjan mies tuntui pelottavalta ja  arvaamattomalta, mutta lopulta hän osoittautuu karkeudestaan huolimatta kunnon matkatoveriksi. Vinkki:  lukijan ei kannata pelätä tytön puolesta.

[pumpuli]

Jouluhärpäkkeet laitettu, ruuat ja vähät lahjat hankittu, puhelinsoitot ja tekstarit vielä vaiheessa.

Parina päivänä meen lähipiirien joulupöytiin, loput päivät vietän rauhassa kotona. 

Anniliisa otti esiin tuoksu-ketjun .Pitkinä joulupyhinä kirjoitan siihen jatkoa. Saatte todeta, kuinka TODELLA HITAITA hämäläiset on! 

Joulurauhaa!