Kotiseutumatka

[pumpuli]

Lapsuudenystäväni kanssa olimme taas kotiseuturetkellä. Olemme siinä kylässä syntyneet lähes samoihin aikoihin. Joten ystävyys on pitkäaikainen.

Aluksi suunnistimme uimapaikalle, vanhan myllyn uomalle. Hulvaton hirsihuvila on noussut vanhan myllyn paikalle. Jotenkin Loimijoki on kutistunut. Sitä ruuhta ja tammea ( liittyy myllysanastoon ), jossa uimme, oli vaikea hahmottaa.

Seuraava etappi oli 87-vuotias vanhaisäntä. Kirkkain silmin hän meitä katsoi, vaikka ei minua heti tunnistanutkaan. Kertoi, että kaverit hävisivät, kun hän lopetti ryyppäämisen!

Sitten ajelimme kotikylän läpi ja muistelimme siellä asuneita ihmisiä. Hervoton nauru muuttui herkästi itkuksi. " Muistaks? "

Hemuli, emme käyneet Hirvenpään löytöpaikalla.

Lounas Wanhalla WPK:lla kruunasi matkan.

Oletteko muut tehneet kotiseuturetkiä?

[Anniliisa]

Ollaampa hyvinkin,Pumpuli-hyvä.
Meille on tullut aivan tavaksi käydä kesäretkellä synnyinsijoillamme
.Nytkin joku viikko sitten teimme sinne retken vaikka ei ole siellä mitään rakennuksiakaan enää jäljellä.Meitä oli sisaruksia ja serkkuja,pidettiin sellaiset nyyttikestit ja lauleltiin vanhoja kansanlauluja.
Siellä on aikoinaan asuneet minun isäni suku,ukkini oli suutari ja mummoni hoiti pientä karjaa.Siellä savusaunasssa olen minä syntynyt,Isäni läksi sotaan kun olin puolivuotias.
Sieltä on vieläkin muistoissa mummon tekemä ohrarieska ja ahomansikat kun aina siellä kesäisin mummolassa käytiin.
Jotenkin ihminen vanhetessaan etsii niitä juuriaan.

[kukka]

Heippa!
Violan laittama musiikkivideo - Esa Roponen...  , on oikein mukavaa soitantaa tämä kappale ja muutkin Esa Roposen esitykset aivan kuunneltavia.

[Liena]

Kotipitäjässä on kiva käydä varsinkin kesällä läpi kaikki elämään liittyvät rakkaat paikat.Kesäisenä päivänä hautausmaakierroksella tulee joka kerran kohdattua vuosientakaisia tuttavia.Loma-aikaan ovat ihmiset tulleet juurilleen poikkeamaan.

[pumpuli]

Jokatalvinen "Mansen" matka on taas tehty. 

Violan viitoittama "Tie Tampereelle" ajettu. Onnikassa on mukava matkustaa. Ystävätär oli vastassa. Tampereen bussiliikenteen siksakista en enää yksin selviäisi Tesomalle.   

Ilta kului vanhoja muistellen, punaviinin voimalla. Samat tärkeät jutut puhutaan joka vuosi 2-3 kertaa tavattaessa. Aina yhtä uusia! 

Perjantaina suunnistettiin Tammerkosken partaalle hienoon ravinteliin. Alkupaloiksi etanoita Aurajuustokastkkeesssa. Sitten ystävättären lohimedaljongit ja minun maksapihvini kantarellikastikkeessa. Talon punaviini oli hyvää!

Teatterilippuja emme tällä kertaa saaneet, olivat niin "upptagit". Tampereella nääs! 

Petrjantai-illan kruunasi puhelu, joka tuli lapsuus- ja nuoruusystävältä. Puhuttiin pitkään.

Hän on lähenyt "Tanokkaasta" maailmalle ja kaipaa aina vaan Loimijoen partaalle.

Ystävättäreni on käynyt valisemassa hautapaikan synnyinseudultaan. Mun pitää tehdä sama.

[Piikatyttö]

Valitettavasti en voi synnyinseutumatkoja tehdä ja muistella menneitä. Nytkin kun istun syntymäkotini rannoilla. Oppikouluun lähdin 11-vuotiaana vieraalle paikkakunnalle, sitten Hesaan. Olen aikaisemminkin kertonut, että kaikki lukiokesätkin tein maalaistalon töitä, lypsin lehmät, heinäpellolla, lanttupellolla, juurikasvimaalla....Ei pakotettuna, äiti ehdotti kesätöitä postissa, pankissa jne., mutta halusin olla kotitöissä.

Hesan vuosien aikaan, kun olin vielä yksineläjä, viikko keväällä Ylläksellä hiihtämässä, viikko kesäkuussa tenniskurssilla ja loppuaika maalla. Ja nautin siitä.

Jos nyt haluan lähteä muistelemaan ystävien kanssa, matkustan Hesaan tai pyydän heitä keskiseen Suomeen. Siellä ovat kaikki aikuisen iän oikeat ystävät.

Minä tykkään Tampereesta kaupunkina, enkä yksin siitä syystä, että toinen juniori on siellä opiskellut ja tekeepä Tesomassa nyt töitäkin ennen erikoistumistaan. Matkatyövuosinani olin monta täyttä viikkoa Tampereella. Teatterit ja hyvät ruoka- ja tanssipaikat tulivat tutuiksi.

Olen aina pitänyt ranskalaisin viivoin allakkamuistiinpanoja. Täytyypä kaivaa kaupunkikodissa esille allakat niiltä vuosilta, kun "Tampereellakin tapahtui" ikimuistoisia,  miellyttäviä tapaamisia!

[pumpuli]

Tamperehan ei ole minun synnyisetuani, mutta olin siellä lapsena paljon. Haarlan Paperitehtaan, Tammelantorin ja Osmonmäen nurkilla.

Nyt vieraillessani, sain esiopetusta rollaattorin käytöstä. Ystävättäreni "kouluttaa" bussikuskeja kohtaamaan rollaattorimummoja. Kun menimme bussiin, stressaantunut kuski sanoi "Mirkulle": "menisit taxilla"! Kipakka vastaus kuului: "Kuuleppas poika, minulla on ihan yhtäläinen oikeus kulkea tällä bussilla, kuin kaikilla muillakin." Hiljaista tuli! Ne tietää jo, että aika helposti tulee valitus päällikölle. 

Mukava oli myös havaita, kuinka kohteliaat nuoretmiehet auttoivat rollaattorin ja mummon "rotvallin reunalle."

[pumpuli]

Päivitetäänpäs nyt tämäkin ketju!

Olin eilen saattelemassa entisten asuinsijojeni patriarkan, naapurin vanhanisännän, viimeiselle matkalleen.

Syvästi koin palaavani vuosien taakse.

Oli uskomatonta tarkkailla, löytyykö juhlavieraiden joukosta entisiä lapsuus- ja koulukavereita. "Oksääse pumpuli?" "Oon mää se." Ruoka- ja kahvipöydän ääressä vertailtiin kuulolaitteita ja muisteltiin vanhoja! Sukulaisiakin löytyi!

Eräs paluumuuttaja on merkittävästi vaalinut vanhoja perinteitä. Ensi kesänä on ehkä vuorossa vanha kyläkoulu. Lupasin jo mennä näyttelemään yläkoulun luokkaan. Silkkinauharusetit ja "essut" on jo hakusessa!

Pöydän ympärillä joku nuorempi kyseli, miten me koimme sota-ajan.

Niin, miten me sen koimme?

[Anniliisa]

Varmaan moni meistä ja teistä on tänäkin kesänä ollut jonkinlaisella matkalla.
Ei vaan ole tullut kerrotuksi .Nyt minä olin taas sukuseuramme sukutapaamisessa mukana.
Oma,isäni suku on jo kirjoissa.Nyt on edesmenneen puolisoni sukututkimus aloitettu.
Jäähän sitten lapsille ja lapsenlapsille jotain tokumenttiä myös isän ja isänsuvun vaiheista.
Mielenkiintoisaa puuhaa ja tuo esille yllättäviäkin Sukuhaaroja.
Vielä on kesää jäljellä,laulaa radio mutta kyllä yöt jo ovat aika pimeitä,taitaa olla kuukin pimeän puolella.
Onko ne elokuun kuutamot jo pidetty vai niitäkö nyt odotellaan..

[Viola]

 Tosiaan kotomaan matkailua olen harrastanut. Nuoruudesta asti olen haaveillut Kalajoen särkistä, 60-luvulla ne olikin kova sana, nykyään niistä enää niin puhutakaan.

 Sisareni ollessa autokuskina lähdimme Raumalta ajelemaan Vaasaan ja Raippaluotoon jossa on Unescon maailmanperintökohde, Merenkurkun saaristo.
 Oravaisten ja Juuttaan taistelupaikkojen kautta Pietarsaareen siellä yöpyminen ja seuraavana päivänä Kalajoelle. Oli se merkillistä kävellä meressä...
 Ylivieskan kirkon raunioita ihmettelimme ja sitten kohti Kaustisia. Yön jälkeen auton nokka kohti Kauhavaa jossa oli toinen päämäärä:Jääkärimuseo, erittäin mielenkiintoinen paikka, sieltä saimme vihiä että Alahärmässä olisi nähtävyys Knuuttilan kyläraitti, siellä poikkesimme kahville Juhani Palmun taloon ja näimmehän itse taiteilijankin.

 Tuurin kyläkaupassa piti olla tovi jos toinenkin, mutta melkein pakokauhu valtas meikäläisen, siellä oli NIIN valtavasti ihmisiä että piti päästä väljemmille vesille.
 Pienikin matkailu avartaa!!

  Eikä tässä vielä kaikki, ensi lauantaina Hopealinjan risteily Hämeenlinnasta.

 

[Hemuli]

Olen aloittanut "kotiseutumatkailun" minäkin nyt, kun pyöräilykausi on alkanut.

Kaikki sivutiet on lähimaisemissa taas tullut fillaroitua.  Tykkään ajella hiekkateitä, valitettavasti nyt vain näyttää siltä, että kaikille pikkuteille on vedetty santaa, mihin hienoa ja mihin karkeampaa, pyöräile siinä sitten!
Isoilla teillä  saa mennä hengensä kaupalla, kun autot menevät viuh-viuh vaan ohi, pyöräteistä kun ei täällä tarvii untakaan nähdä.

Tänään oli sadepäivä, piti pysyä tuvassa ja sitä se taitaa olla jatkossakin nyt kun sai pään auki, koko keväänä kun ei ole oikeastaan lainkaan satanut, joten tervetullutta se sade on ollut.

[Piikatyttö]

Pitkän pitkästä aikaa kirjoitan, mutta pitkä sepustukseni lähti bittitaivaalle!

Lämpötila 10 astetta, polkupyöräni saa odotella lämpimämpiä säitä.

Sunnuntaiset terveiset Keski-Suomesta.

[pumpuli]

Melkein vuosi kulunut Piikatytön postauksesta. Tulisit, Piikatyttö, tänne kertomaan kuulumisia. Korpela ja Kettu5 tulivat jo. 

Elämme aikoja jolloin kaikki on päälaellaan. Mietin, pääsenkö tänä kesänä ollenkaan "maatilalle". Ilmojen puolesta vois jo mennä. Kaipuu on kova kotiseudulle. 

Onneksi poika oli työreissullaan kuvannut mökkimaisemaa dronella. Upeita Kokemäenjoen maisemia tässä nyt ihailen. Nyyh! 

[pumpuli]

Lueskelin tätä ketjua ja huomasin, että paljon on muuttunut.

Lapsuudenystävä, jonka kanssa tein kotiseuturetkiä, katselee nyt pilven reunalta lapsuusmaisemiamme. Mansen ystävä, iloinen, älykäs, aktiivinen, luotettava, vaipui hiljalleen omaan maailmaansa, jonne ei ole pääsyä.

Heistä molemmista on jäljellä muistot.

Kevennykseksi: Mansen rollaattorimummo, ystäväni, odotti Tesoman bussia. Poikajoukko notkui samalla asialla. Bussin tultua "Mirkku" pyysi yhtä nuortamiestä: "Autatko mua tämän rollaattorin kanssa." Poika työnsi käsiä syvemmälle housuntaskuihin ja kysyi: "Miks mä?" "Kun sinä oot kaikkein komein" kuului topakka vastaus. Kyllä tuli vipinää"

Pärjäillään.

[pumpuli]

Päivitetäänpäs tämäkin ketju.

Moikka savolaiset!

Luin jostakin, että Kuopioon on tullut uusi uimahalli. Kaupunki ei enää tarjoa pefflettejä ilmaiseksi.

Seinällä on ohje: " Suap käyttee ommoo pärsalustaa."  ( Meniköhän se nyt oikein.)