Jokaisella päivällä omat harminsa

[Aarno Korpela]

Tämän päivän harmi liittyy rahanpesuun.

Toissailtana oli lämmin ja kaunis ehtoo. Kävin myrkyttämässä naapurin jättiputkia. Kotiin tultuani laskin auton tavaratilan päälle käsineitä ja ynnä muuta. Eilisen päivän satoi ja hain "työkseni" lompsaani ja kännykkääni. Kun olin sisällä etsinyt sekä mahdolliset ja mahdottomat paikat, lähdin ulos harmissani. Ja siellä auton päällä olivat lompsa ja kännykkä hyvin virutettuina. Olin edellisiltana kylläkin korjannut talteen muovikäsineet, mutten niitä muita. Olisinpa edes ajanut auton talliin.
Nyt sitten kuivaan pestyä rahaa ja kännykkä on purettuna. Pitänee odottaa muutama päivä ja antaa kuivua itsekseen ja sitten vasta kokeilla, toimiiko.

Tänäänkin ennusteen mukaan sataa koko päivän. Ennen vanhaan sanottiin: "Sade ennen juhannusta sataa suoraan laariin" eli vilja kasvaa ja antaa siten suuremman sadon.

[Hemuli]

Omat tarinani on täälläkin kerrottavana niistä auton katolle tai takaluukun päälle unohtuneista tavaroista.

Viime kesänä jätin kamerani auton katolle Huittisten kirkon parkkipaikalta lähtiessäni. Olin tullut jo melkein Turkutielle, kun aloin kaipaamaan sitä, ei muuta kuin takaisin tien pientareita katsellen.
Sitten parkkipaikalle, ei mitään. Eipä muuta kuin ajattelin, että se oli sitten sen kameran menoa, kun siihen kurvasi nuorehko mies. Hän oli nähnyt, kun lähdin ja huomannut kameran putoamisen. Oli ajanut perässä ja kääntynyt tuomaan kameraa.
Ihan sponttaanisti tuli mies halattua, jälkeen päin tuli mieleen, että mitähän se mahtoi siitä tuumata. Hyvä oli kokea, että rehellisyyttäkin löytyy. 

Joskus kymmeniä vuosia sitten jätin kotona lompakon takaluukun päälle, kävin vielä jossain ennen kuin aloin sitä hakemaan. Ei muuta kuin taas ajelemaan ja löytyihän se keskeltä tietä ja ylikin oli joku ajanut, oli se sen verran kärsineen näköinen, mutta ei ollut onneksi kelvannut kenellekään.

Jokohan olisin oppinut, että mitään ei pidä laittaa auton katolle tai takaluukun päälle! 

[Piikatyttö]

Muutamia kymmeniä vuosia sitten maalla lomaillessani ostin kananmunia 30 cm x 30 cm kokoisia avokennollisia kaksi kerrosta (ja kansi kenno). Ja muistaakseni kevyt narusidonta ympärille. Tulin auton luokse ja nostin painavan kananmunakennoston auton katolle siksi aikaa, kun pakkasin muita tavaroita autoon. Lähdin parkkipaikalta ja ihmettelin, mitä auton eteen rivakasti askeltanut mies huitoi. Hän yritti viestittää, mitä auton katolla oli! Onneksi en tehnyt paniikkijarrutusta ja kananmunat pysyivät katolla.

Olisi siinä pahimmillaan ollut konepellissä pesemistä!!!

[Liena]

Edelliset kirjoitukset suorastaan lohduttavat ,kun huomaan ,että muillekin kuin rakkaalle miehellenikin on sattunut vastaavia tapauksia.Meillä ehdittiin kaikki pankkikortit kuolettaa,hankkia uusi ajokoertti j.n.e.Sitten lompsa löytyi kotoa aivan yllättävästä paikasta.Nyt sitten keskitytään rahapussien huolehtimiseen.Vanhuus ei meillekään tullut yksinään.

[Hemuli]

Kyllä harmittaa!

Isäntä astui eilen silmälasieni päälle! Juu, ei ne mun päässäni silloin olleet.    Jostain kumman syystä olivat pudonneet lattialle, ehkä sanomalehdellä oli tullut tyrkättyä, en tiedä, mutta siellä olivat.
Silmälääkärin ajanvarausta olen harkinnut, mutta nyt on otettava lasit vanhalla reseptillä, toivottavasti saan ne kahden viikon aikana tai on reissu pilalla.
Lukulaseiksi löytyy jotain Tiimarin laseja, mutta ei niillä kauaksi katsella.

Onneksi on kotivakuutus, luulisin sen korvaavan, omavastuu on muistaakseni 150 euroa.

Että tälläistä harmia tällä kertaa! 

[Inkeri]

Teenpä rakkauden tunnustuksen aivan julkisesti, ja kohde on aivan hengetön tietokone !!! Tämä asia valkeni minulle kuluneen puolentoista vuorokauden aikana, jolloin yhteydet olivat operaattoriin poikki.
Olin kipeä kuin kissa ( mistähän sellainenkin sanonta on tullut) ei tietänyt  missä käsiänsä olisi pitänyt, ja päiväkin tuntui aivan ikuisuudelta .
Onneksi puhelin on eri operaattorin liittymällä, niin pääsin sillä asioita hoitamaan  ja Angry Birdsiä  pelaamaan,,,sehän olikin oiva tapa harmitustaan purkaa vihaisilla linnuilla  possuja pommittamalla. 
Tulipahan sekin nyt selväksi, että olen täysin koukussa tähän masinaan, ikävä kyllä.
Taidanpa tehdä itselleni “lukujärjestyksen” kuin koululaisilla , niin olisi pakko poistua tästä ruudun äärestä.
Tämä kai kuuluu siihen yksineläjän vapauksiin ja ehkä harmeihinkin. 

[Justiina]

Inkeri, ei rakkaus vempaimiin ole kovin paha vika. Sitten kun niitä vempaimia ei ole käytössä, tuntuu puutostaudilta.

Tänään oli harmittava päivä kaikin tavoin. Ulkona oli päivä joka ei valjennut ollenkaan. Se oli kuitenkin pientä. Jouduin pankkikortin kanssa pulaan kauppajonossa. Lukulaite ilmoitti, että kortti ei kelpaa. Yritin useammankin kerran ja aina sama tulos. Tunsin niskassani katseita... onpa mummoraasu vinguttanut Visaansa liikaa. Onneksi oli käteistä just ja just riittävästi.
Pankkiautomaatti ei myöskään antanut mitään. Oli pakko mennä kantamaan kuraa pankkisaliin. Siinä pitkään jonottaessani tutkin korttia. Sehän oli vanhentunut viime kuun lopussa  Uusi kortti oli odottamassa hakemista. Pankki ei ilmoittanut, koska olin itse luvannut hakea sen pankista. Kuka niin vanhoja asioita muistaa?
Kokeilin  samalla rahan nostamista tiskiltä. Ihan kiltisti sitä annettiin ja ilman toimitusmaksua.

Että päivä olisi täydellinen, meni televisiosta kuva kummalliseksi. En tiedä, kuka (PP) oli asialla, mutta kuvaruudussa on teksti melkein keskellä, yläosassa ihmiset liikkuvat ilman päätä ja ne päät ovat mustan palkin alla kuvaruudun alaosassa. Yritin/yritimme asentaa ohjekirjan mukaan kuvasuhdetta oikein, mutta ei onnistunut. - Voiko kukaan neuvoa tumpeloita?
Mitähän vielä ehtii tapahtua?

Viime viikolla oli huvittavan harmittava juttu, kun naapurin koira kävi syömässä ulkokuistille jäähtymään laitetun kanakeiton. Keitto oli kannellisessa muovirasiassa, mutta niin vain sai kannen auki. Ei pitäisi laittaa tuoksuvia kiusauksia saataville.

[Inkeri]

Että päivä olisi täydellinen, meni televisiosta kuva kummalliseksi. En tiedä, kuka (PP) oli asialla, mutta kuvaruudussa on teksti melkein keskellä, yläosassa ihmiset liikkuvat ilman päätä ja ne päät ovat mustan palkin alla kuvaruudun alaosassa. Yritin/yritimme asentaa ohjekirjan mukaan kuvasuhdetta oikein, mutta ei onnistunut. - Voiko kukaan neuvoa tumpeloita?

Vanha hyvä  konsti on lyödä nyrkillä  , jonka neuvon antoi minulle aivan ammattitaitoinen kodinkonekorjaaja. Varsinkin kylmälaitteissa voi kysymys olla vain kosketushäiriö. Parikertaa kun pamauttaa nyrkillä, niin johan alkaa homma toimia Televisio alkoi toimia , kun vetäisin töpselin irti hetkeksi seinästä.
Toivottavasti saat "töllöttimen" reilaan, sillä muuten voi tulla vieroitusoireita 

[Justiina]

Onneksi ei tarvinnut lyödä mitään tai ketään, sillä yön yli nukuttuaan tv paransi itse itsensä. Aamulähetyksessä ihmisten päät olivat taas hartioilla.  Uskomatonta mutta totta! Olisiko vika ollut kuitenkin digiboksissa. Meillä on tapana sammuttaa myös boksi yöksi.

Muutenkin elämä näyttää valoisammalta. Aurinko melkein paistaa, pilvet eivät valuta vettä. Plakkarissa on uusi pankkikortti. Päivää on vielä paljon jäljellä puuhailla jotakin tai olla ihan jouten vaan. Jospa tästä perjantaista tulisi välipäivä harmien suhteen.
Harmitonta päivää kaikille ystäväisille!

[pumpuli]

Joskus vaan on yhteensattumien ja väärinymmärrysten summa. 

Olin muutaman päivän reissulla Päijät-Hämeessä. Ilmoitin kyllä lähipiirille, mihin menen.

Näihin päiviin osui myös syntymä- ja nimipäiväni. Otin vastaan tekstareita ja puheluita. Jossain vaiheessa kännykkäni on mennyt "jumiin". Ei ottanut vastaan kumpiakaan!    Ja minä en tiedä mitään.

Sitten on alkanut "kuhina": "Missä se mummi on? Miksi se ei vastaa?"

Olin jo onnellisesti kotona, kun hätääntynyt miniä tuli. "Miksi et vastaa?"

Toden sanoakseni olen kyllä halunnut olla itsellinen. Tästä opin sen, että ilmoittaudun ajoittain.! 

[pumpuli]

Vastaan Anniliisalle tuonne toiseen ketjuun. Jos vastaan sinne, niin minun nimimerkkini on kohta viimeisenä jokaisessa ketjussa! Siihen tämä homma sitten loppuukin! 

Mulla on kyllä ikivanha Nokialainen. Olen huomannut, että monet ikäiseni "sekoilee" niiden älypuhelimien kanssa. Tässä minun tapauksessani oli ilmeisesti operaattorin piuhoissa vikaa.

Meille "vanhoillehan" sattuu. Naapurin leskimies kertoi, että oli unohtanut puhelimensa äänettömälle. Poika ajoi 100 kilometrin päästä katsomaan mikä pappaa vaivaa!