Onko minulle tulossa Alzheimarin tauti

[Aarno Korpela]

Kysymys mietityttää.

"Alzheimerin taudissa aivojen kyky tallentaa uusia asioita heikkenee, mistä seuraa monenlaisia oireita. Voiko tautia ehkäistä?"

Netistä löysin materiaalia, josta rustasin koosteen teidänkin luettavaksi.

http://www.aarnokorpela.fi/artikkelit_kansio/terveys/index.html

[Viola]

   
     Kaikki oireet tuosta Korpelan tekstistä sopii minullekin.

    Mutta hauskasti osasit niihin kommentoida, ehkei se nyt vielä niin kovin lähellä ookaan

[pumpuli]

Etsiessäni tätä Alzheimer-juttua, huomasin, että osioon Terveys on AMK koonnut oikean tietopaketin. Kannattaa lukea.

Ystäväni sairastui erääseen muistisairauteen: Lewyn kappale-tauti. Voidakseni ymmärtää häntä, otin kirjastosta Pirkko Telarannan kirjan: Muistisairauden kanssa Alzheimer arjessa. Kirjoittaja on sairaanhoitaja, joka on pitkään työskennellyt muistisairaiden parissa. Teksti on selkokielistä. Avaa minunkin ajatuksiani monessa asiassa. Kannattaa lukea.

Tähän asti luetun jälkeen on tajuntaan iskostunut, että muistisairaus pitäisi diagnostisoida mahdollisimman aikaisin. Potilaalla itsellään ei useinkaan ole sairaudentuntoa, tai yritetään peitellä oireita. Läheisten huomiot ovat tässä vaiheessa tuiki tärkeitä. Myöskään tämän päivän terveydenhuoltohenkilöt eivät aina ota vanhuksia todesta. Näin kävi ystävällenikin. Piti oikein vaatia tutkimuksia.

Nyt on kevättä ilmassa!  Lenkille ja sitten uudelleen kirjan kimppuun. Näin yritän ehkäistä muistsairautta. Kirjoittelu tänne on, kuulkaa, myöskin oivaa ennaltaehkäisyä! 

[Justiina]

Nyt on kevättä ilmassa!  Lenkille ja sitten uudelleen kirjan kimppuun. Näin yritän ehkäistä muistsairautta. Kirjoittelu tänne on, kuulkaa, myöskin oivaa ennaltaehkäisyä! 

Kirjoitat taas asiaa, pumpuli. Muistisairaudet pelottavat minua enemmän kuin mikään muu.

Ikkunasta katsoen sää näyttää keväiseltä. Tekisi mieli ulos, mutta kyynärsauvoista puuttuu vielä jääpiikit. Pitää hakea ne fysioterapeutilta. Hieroin suolaa (leikkaus)haavoihin katselemalla rantaan ilmestynyttä hiihtolatua. Naapuri on ajanut sen latukoneella hyvään kuntoon. Mutta nyt on kaikki toisin, ei ole ladulle asiaa.
Otin sairaalaan mukaan sanaristikoita ja 600-sivuisen dekkarin. Älypuhelin jäi kuitenkin kotiin ja matkaan lähti vanha simpukka. Vanhassa vara parempi, eikö niin. 
Minäkin uskon kirjoittelun terapeuttiseen voimaan. Kunpa kaikki kirjoitustaitoiset innostuisivat tuotteliaiksi... olisi sitten kivuliaalla toipilaallakin seuraa pitkiin päiviin...

[Viola]

  Tsemppiä kevääseesi, Justiina!
  Sanonpa kuluneen totuuden "kaikki kestää aikansa"
  Muista että särkylääkkeet on keksitty ne helpottaa oloa.

  Minä olen jo onnistunut "unohtamaan" hiihtämisen autuuden. Helppoa ei sekään ollut mutta pakon sanelema juttu kaksine lonkan tekonivelineni.
  Nyt on kaikkein tärkeintä pysyä pystyssä näillä kaljamoilla. Autolla tai jalkaisin aina yhtä kamalaa.
 



 
 

[Anniliisa]

Nyt on nämä..vanhat...ja nähtävästi jo ikäänkin liittyvät toiminnat paremmassa syynissä kun on aika uusia ajolupa.. Sukulaismies täyttää 90 v. ja sai vielä ajoluvan viideksi vuodeksi.
Nyt kotiavustaja oli kirjannut hoitokirjaan että ..hupattaa... tyhjää..
eilen soitti ihmeissään kun oli joku laittanut ulkooveen lapun että  EI SAA LÄHTEÄ AJAMAAN AUTOLLA.
Omat lapset ovat jo olleet sitä mieltä että ei hän autoa tarvitsisi..
Kuka näistä asioista sanoo sen viimeisen sanan kun on vielä omasta mielestään ajokuntoinen.

[pumpuli]

No niin, siinä se oli edessä, nimittäin ajokortin uusiminen. Vähän jännitin kuulolaitteineni ja kaiheineni. Hyvin se meni , kellon piirtäminen ja muutkin testit.Viideksi vuodeksi tuli kortti! 

Tänään sitten soitti IKÄneuvolan sairaanhoitaja. Haluaa tulla ehkäisevälle kotikäynnille vanhuksen luokse. Toivotin, tottakai, tervetulleeksi.  Testailee varmaan muistia hänkin. En taida uskaltaa ihan kaikkia tanssireissujani ym. kertoa. Kirjoittaa vielä papereihin: " Hupattaa tyhjää ".Oikeesti on tosi tervetulleita tällaiset käynnit. Tuntuu, että meistä pidetään huolta.

Rauhallista joulun odotusta!

[Justiina]

No niin, siinä se oli edessä, nimittäin ajokortin uusiminen. Vähän jännitin kuulolaitteineni ja kaiheineni. Hyvin se meni , kellon piirtäminen ja muutkin testit.Viideksi vuodeksi tuli kortti! 

Samoissa puuhissa ollaan, ensi kuussa tulee puolipyöreitä täyteen ja kortti on taas uusittava. Muistitesti meni virheittä, lääkärin tapaan ensi viikolla, mutta pahin on jäljellä eli passikuvan otattaminen.  Viisivuotiskatsaus  passikuvan muodossa on aina paha järkytys. 
Muistissani on kyllä toivomisen varaa kaikesta lukemisesta, B-vitamiinilisästä, ristikoista ja kirjoittamisesta huolimatta. Äsken leivoin taatelikakun. Kun sain sen uuniin, istahdin lukemaan päivän aviisia. Kummastelin kovaa pirinää: kas munakellohan se piti huolta muistamisesta. Tunti oli mennyt kuin siivillä!

Meilläkin kävi taannoin kotisairaanhoitaja PP:n tykönä samoissa asioissa kuin sinunkin. Olisiko vanhuspalvelulaissa velvoite ottaa yhteyttä, kun tullaan tiettyyn ikään? -Kerro toki tanssi- ja jumppareissusi, saavatpa huomata etteivät kaikki mummot mahdu samaan muottiin. (Kroonisen ihastumistaipumuksen jättäisin ehkä pois  . Arvaat varmaan, miten kovasti se juttusi nauratti minua!)

Pengoin papereitani tässä eräänä päivänä. Tärkeää paperia ei löytynyt, mutta vanha "muotokuva"  löytyi yllättäen. Kuva on 5-vuotiaan tytön näkemys Justiinasta ja J:n suomenlapinkoirasta lenkillä. Huomaa sininen anorakki ja pyöreät silmälasit, silloin muodikkaita molemmat.