Paras vuodenaika.

[acca]

 
 Syksy on minulle kovin vastakohtien aikaa,toisaalta pidän syksystä.

 Mutta toisaalta se vaatii paljon energiaa,että jaksaa taas pitkän talven.

 Ikäihmisenä pitkä ja pimeä aika ottaa voimille.

[pumpuli]

Lukekaa myös osiosta Luonto Sipin aloitus 3 pv syyskuuta 2012 "Vuodenaika syksy". Siellä on tosi hienoja ajatuksia syksystä, vuodenajoista yleensä ja elämästä erikoisesti. Myös linkkejä hienoihin syksyisiin musiikkiesityksiin. Suosittelen. 

[Annuska]

Kyllä minäkin pidän syksystä ja sen värikkyydestä. Ikävää kylläkin kun on pitkä, pimeä ja  kylmä talvi edessä. Kurjin aika on ehkä tammi-ja helmikuu. Maaliskuussa alkaa jo aurinko lämmittää ja alkaa odottaa malttamattomana kevättä ja lumien sulamista. No täytyy kestää vaan tuo talviaika ja toivoa ettei kaadu liukkailla kuten viime talvena.
Nautitaan nyt ensin tästä syksystä kuitenkin.

[Hemuli]

Kaunista syksyn kultaa on Annuskan kuvissa.

Syksy on ihan mukavaa aikaa, kun on aurinkoisia, ruskan värittämiä päiviä.
Sateesta ja myrskystäkin nauttii sillai pieninä annoksina, mutta viikkokaudet sateista aikaa vetää mielen matalaksi.

Tänään on pitkästä aikaa pilvinen ja sateinen päivä, mutta lämmintä on vielä yli kymmenen astetta.

 

[acca]

 
Mulla on peukut pystyssä että tätä lämpöisyyttä kestäisi vielä koko lokakuun.

Kun taas siirrytään talviaikaan niin pamahtaa kunnon pimeys kaiken ylle,  tykkään kellojen siirtelystä,keväällä ja kesällä on ihanaa kun illat on pitkiä ja valoisia.

[Justiina]

Mulla on peukut pystyssä että tätä lämpöisyyttä kestäisi vielä koko lokakuun.

Tämä päivä on kuulemma syksyn ja koko vuoden viimeinen lämmin päivä. Äsken tuuli vinhasti ja lämpötila putosi kuuteen asteeseen. Ensi yönä taitavat paleltua lumihiutaleamppelit. En viitsi enää suojata niitä. Kesäkukat saavat väistyä callunoitten ja havujen tieltä. Se on vuodenkiertoa sekin.

Syksy on ollut tänä vuonna kaunis ja pitkä. Hiihtokelejä tässä jo odotellaan. Mutta ennen sitä pitää saada autoon talvirenkaat, muuten olen jumissa kotona.

[Annuska]

Tuuli on ollut navakka täälläkin. Lehtiä on tänään lennellyt paljon. Lenkillä kun oltiin niin välillä sai suorastaan kahlata lehdissä. Tuuli vielä kasasi niitä joihinkin kohtiin kasapäin. Lämpömittari näytti kyllä välillä 10 astetta mutta tuuli teki ilmasta kylmempää. Aurinko kyllä paistoi enimmäkseen.

Hyvä syksy ollut kuitenkin ja saisi olla pitempäänkin tämmöistä. Yhtään pakkasyötä ei ole vielä ollut tähän mennessä.

[merituuli]

Niin tämmöistä kun olisi jouluun asti,

ja sitten vähän lämpenisi.

[Annuska]

Tänään olikin oikein ihannesää. Aurinko paistoi koko päivän ja tuulikin oli tyyntynyt eilisestä. Päivällä kävin noin tunnin kävelyreissulla ja nyt oltiin naapurin kanssa puolitoista tuntia ulkoilemassa. Lehtiä tuntuu riittävän joka paikkaan. Ihan kuin niitä olisi enemmän kuin muina syksyinä. Voihan se olla että kaupunki säästää eikä ole lehtien pois korjaajia. Aika vähän niitä pois ottajia on kyllä näkynyt vai kuvittelenko vain.

[acca]

  Saimme lämpimän syksyn jopa yli uuden vuoden.
  Nyt luin jostain että pitkä pimeä aika häiritsee ikäihmisten yöunta.
  Aina on puhuttu että kuu valvottaa, mutta että pimeyskin?
  Tämä ikihminen nukkuu huonosti oli sitten pimeä syksy, talvinen kuutamo tai valoisa kesäyö.

[Annuska]

              Syksy jo saa
              harmaa on maa
              koivusta lehtiset
              pois putoaa
              lintusten tie etelään vie
              siellähän kesäkin ikuinen lie
              kolkkona jää
              seutumme tää kaipaamaan
              suvea pois rientävää.

Tätä tuli laulettua kansakoulussa aikoinaan syksyisin. Olikohan se noin lyhyt vai oliko muitakin säkeistöjä. Muista en kuitenkaan muuta.

Taas on syksy ja kesä takana päin. Tänään ei tunnu syksy parhaalta vuodenajalta, kun on pilvistä, tuulista ja vesisadekin alkoi. On niin pimeääkin, että jos jotain tarkkuutta vaativaa teet niin pitää laittaa valot.

No vielä se paistaa aurinkokin ja kultaa nuo syksyn värit luonnossa.

[Justiina]

              Syksy jo saa
              harmaa on maa
              koivusta lehtiset
              pois putoaa
              lintusten tie etelään vie
              siellähän kesäkin ikuinen lie
              kolkkona jää
              seutumme tää kaipaamaan
              suvea pois rientävää.

Tätä tuli laulettua kansakoulussa aikoinaan syksyisin. Olikohan se noin lyhyt vai oliko muitakin säkeistöjä. Muista en kuitenkaan muuta.

Taas on syksy ja kesä takana päin. Tänään ei tunnu syksy parhaalta vuodenajalta, kun on pilvistä, tuulista ja vesisadekin alkoi. On niin pimeääkin, että jos jotain tarkkuutta vaativaa teet niin pitää laittaa valot.

No vielä se paistaa aurinkokin ja kultaa nuo syksyn värit luonnossa.

Samat tunnelmat. Sataa rankasti, mutta ei juuri tuule. Avatar-kuvan tuulimyllyn siivet liikkuvat laiskasti.
Laulelin  Annuskan syyslaulua ja mieleen pulpahti tällainen säkeistö:


Veikkoset hei,
surra tok ei,
kesä jos mennessään
paljonkin vei.
Työhön me vaan
nyt ahkeraan,
kesää ei muisteta
kaivatakaan.

Se oli ihan muistin kerroksista noussutta. En ole varma, menikö edes noin.

[Annuska]

Justiina, tuo säkeistösi käy loistavasti tuohon lauluun. Varmaankin siihen kuuluva. Nuottikin tuntuu sopivan noihin sanoihin. Voi olla, että joku muistaa muutakin siihen sopivaa vielä lisää.

[Justiina]

Muita säkeistöjä ei noussut muistin lokeroista. Ehkäpä joku toinen muistaisi lisää.

Siirrän Mikko Perkoilan laulun tähän ketjuun johon sen  tarkoitinkin.
Eilen kuuntelin Lauantain toivottuja levyjä. Siellä soitettiin Mikko Perkoilan syksylaulu. Sen sanat sopivat päivä tunnelmaan, koska vähän aikaisemmin katsoin ikkunasta, miten PP nosti siikaverkkoja järvestä  puhalteli välillä hyppysiinsä. Siikoja ei vielä tullut, mutta kukkokaloja kuitenkin.
En löytänyt "juutuupista" laulua, mutta sanat oli joku lainannut blogiinsa. Ystävällinen Google neuvoi paikalle...

Tervaleppä kumartaa yli rannan kivisen
Kohta lehden viimeisenkin aika tullut on
Työnnän veteen soutuveneen
Lähden soutamaan
Syksyiselle järvelle verkot kokemaan

Ei syksy ole surua eikä kuolemaa
Pitkän kesän jälkeen luonto levon saa
Järvi menee riitteeseen
Metsä hiljenee
Pian luontoäiti vetää lumipeiton korvilleen.

Kuulakkaassa ilmassa
Jo talven tulon aavistan
Ei saaliistakaan väliä kun koen tunnelman
Kylmä vesi kohmeeseen jos sormet saanut on
Eipä haittaa rannalle teen pienen nuotion

Ei syksy ole surua...

Ei syksy ole surua eikä kuolemaa
Pitkän kesän jälkeen luonto levon saa
Jänis tekee jälkiään
Järven peittää jää
Luontoäiti peiton alla kääntää kylkeään.


- Mikko Perkoila -

[Annuska]

Hyvä että saitte edes kukkokalat. Käsiinhän tuolla jo kylmä käy. Minullakin on ollut jo sormikkaat lenkkeillessä.

Kaunis tuo Mikko Perkoilan laulu. Tuskin kukaan olisi pahastunut vaikka olisi ollut siellä Pulinanurkassakin. Minullakin oli surun päivä tänään 32 v sitten. Ilmoitettiin aamulla kahdeksan aikoihin, että silloinen mieheni oli kuollut yöllä TYKS:issä. Menin sinne sitten katsomaan kun sain lapset kouluun. Kyllä kuitenkin aina muistaa hänet kun on hääpäivä tai kuolinpäivä vaikka aikaa onkin vierähtänyt näin kauan. Eihän sellaista voi unohtaa koskaan. Kynttilää haudalle asti en oikein voi viedä kun on liian pitkä matka.

Täällä sataa edelleenkin. Toivottavasti huomiseksi lakkaa.