Bingo!

[pumpuli]

Iäkäs, yksinelävä sukulainen tarvitsi "henkitorvea" leikkauksen jälkeiseen toipumiseen. Kyllä ne sairaalasta "kyörää" nopeasti pois, mutta yksin kotona ei voi olla. Kaikki meni hyvin. Hän pärjäilee jo. 

Olen taas, pitkän väliajan jälkeen, hurahtanut sukututkimukseen. Aiemmin istuin Maakunta-arkistossa pyörittelemässä niitä vehkeitä. Nyt yritän saada jotain tolkkua netin kautta.

"Kissojen ja koirien kanssa" on haettu esi-isää, Wilhelm Walloittajaa (nimi muutettu). Hänestä tiedetään vain nimi ja se, että on ollut kiertävä ompelukonekauppias. Käynyt matkoillaan tekaisemassa sukuumme pari "äpärää".

Sinä päivänä, kun hänet löydän, huudan suureen ääneen: BINGO! 

[Piikatyttö]

Minunkin tuttavapiirissäni on kaksi sukututkimukseen "hurahtanutta" miestä! Itsekin hurahdan heti, kun vuorokauteen saadaan lisää tunteja. Tunteja ei tarvita organisointikyvyn puutteen vuoksi, vaan...

Toinen tutuistani kierteli maakunta-arkistojen lisäksi hautausmaita monen pitäjän alueella. Sukua oli levittäytynyt laajalle. Hän painatti historioineen valokuvineen kaksiosaisen kirjasarjan työnsä tuloksista. Mahtavaa luettavaa, vaikka en sukua tunnekaan.

Toinen tuttu eläkkeelle jäätyään siirtyi mielestäni kokopäiväiseksi (eivät taida virkamiehen työpäivän pituiset päivät riittääkään!) sukututkijaksi. Hänen lapsensa ja veljeni ja minä olemme kuudennen polven serkut. Hänellä oli Amerikasta muutama vuosi sitten kyläilemässä kolmannentoista polven serkut ja läheisiltä olivat tuntuneet.

Hyvää aikamatkaa Pumpuli, tunteja ei kannata laskea sukututkimusharrastuksen parissa työskennellessä.

[Hemuli]

Juuri eilen löysin sivuston, jota mainostettiin "tutki ilmaiseksi", kuitenkin vaaditaan maksutietoja ja kortin numeroa viikon ilmaisesta kokeilusta.
Olisihan se kiva katsoa mitä löytyy, mutta enpä uskaltanut tietojani antaa.
Onko kukaan ollut kyseisellä sivustolla?

http://www.myheritage.com/FP/genealogy-search-ppc.php?lang=FI&type&trn=ppc_google&trp=Finland_SuperSearch_Content&trl=Death&keyword=death&gclid=CLyel-HtzLUCFaF3cAodHXQATg

[espen]

 Tämmöisestäkin on apua, siis historiankirjat.http://hiski.genealogia.fi/hiski/3lv1za?fi

 Sieltä löytyy paikkakunnittain, melkeinpä kannattaa laittaa "kastetut", mutta myös muilla valinnoilla pääsee eteenpäin.

 Itse sain alkuun hieman ilmaispalvelua soittamalla Keski-Porin Kirkkoherran virastoon, tai siis ulkomuistista jotakin sinneppäin.

Siellä annettiin ilmaiseksi aloitusapua. Mielestäni jatkotutkimus, jos heillä olisin teettänyt tuntui hieman arvokkaalta.

Nyt olen lepovaihteella asian suhteen. Meidän sukuhaaramme lähtee Porin jälkeen isän äidin puolelta puolelta viittaamaan Hämeeseen, Kangasalan suuntaan.

[pumpuli]

Espen jo kerkisikin laittaa hiskin linkin. Minä mitään linkkejä osaa laittaakaan.

Varottaisin kyllä antamasta mihinkään suinpäin pankki ym.tietojaan. En usko, että on mitään vippaskonstia saada sukuaan selvitetyksi edes suurella rahalla. Tutkiminen vaatii pitkää pinnaa ja tarkkuutta. Netti toimii toki apuna, mutta sielläkin oltava tarkkana, ettei eksy väärään sukuun. Ennenhän ei juuri ollut sukunimiä, oli vain isän mukaan Matssoneja, Henrikssoneja, Abrahamsdottereita ym.

Suosittelen kyllä itse tekemään. Se löytämisen riemu on aika mukavaa! Kansalaisopistot ym järjestää sukututkimuskursseja.

Itse olen "lapsenkengissä" näissä asioissa.

[pauliina]

 Täälläkin yksi sukututkija ,inspis on vaan ollut hakusessa jo monta vuotta . Sen verran tiedän että minun perushämäläisen juuret lähtee myös Kangasalta 1800-luvulta .Eikä ne kovin kauas ole päätyneetkään, ehkä vois sanoa satakuntalais-hämäläiseksi,olenhan asunut ikäni kaiken satakunnan ja hämeen rajamailla.
 Mummulta sain kasviväreillä värjäryn  satakuntalaisen perinneryijyn jonka saatesanoina oli että periytyy vanhimmalle tyttärelle.
 

[pumpuli]

Minunkin juureni ovat syvällä Satakunnan mullassa. Sitä multaa eivät kyllä omistaneet, koska useimmiten ammatti oli pig, tai dreng.

Äitini suku tutkittiin sukulaisten toimesta niin pitkälle, kuin inhimillisesti oli mahdollista päästä. Eli 1500-luvulle. Lopuksi loppuivat jo kirkonkirjat, avuksi tuli maakirjat. Kiinnostavaa oli, että kun isovanhempieni tietoja mentiin taaksepäin, niin monien sukupolvien jälkeen tiedot päätyivät Kiikassa samaan taloon!

Isäni sukua tutkin itse. Pääsin isäni isän isän isään, joka oli syntynyt 1810. Plättilän torpan torppari Kokemäen (Kumo) Kakkulaisista. Löysinpä kyseisen torpankin vielä pystyssä monien vaiheiden jälkeen. Torpparin jälkikasvu onkin sitten ollut etupäässä seppiä. Ajattelin, että tyydyn näihin tietoihin, mutta voi olla, että jatkan vielä.

Isäni äidin, Sepän Marin, tietoihin nyt aion käydä käsiksi. Hän kuoli neljä vuotta syntymäni jälkeen ja hänestä vanhemmilla sukulaisilla on vielä muistkuvia.