Nyt on päivän alemyynnit juostu, maukas iltasuolapala syöty ja piimää juotu. Että maistuikin hyvälle. Vielä sitten maitokaakao unijuomaksi, ilman rommia!!!
Alemyynneissä en juokse rimpsuvaatteiden takia, niitä on nurkat täynnä entisestä elämästä. Vuosi sitten ostin lomatalojen kynttilälyhdyt ja ledvalot joulun alla olleesta 50 %:n alesta. Nyt ostin ihania, koristeltuja, eri kokoisia sydämen mallisia pajukransseja, ym. ym. jouluista tavaraa ensi vuodeksi esille laitettavaksi ja alennus oli 70 %!!!
Ystävät hyvät, älkää missään nimessä hävittäkö nuoruuden aikaisia kirjeenvaihtojanne. Minun oma kirjeenvaihtoni rajoittuu kalifornialaisen Garyn, portugalilaisen Antonion ja ensimmäisen, edesmenneen mieheni kirjeisiin. Mieheni kirjeet kirjoitin puhtaaksi ja tuttavani on niistä nitomassa pientä kirjaa valokuvien kera. Saavat pojat(toisesta avioliitostani) aikanaan päättää, säilyttävätkö tuleville sukupolville. Minun kirjoitusosuuteni miehelleni oli olematon, koska minä soitin takaisin!
Amerikan tätieni kanssa kirjoittelin aikanaan ahkerasti, mutta kaikki kirjeet eivät ole enää tallessa. Heidän luonaan Bostonissa olin kesän 1969 ja kirjoittelu sen kun kiihtyi sen jälkeen. Erittäin harmissani olin myös silloin, kun velipoika oli päättänyt polttaa lukioaikaisen, leppävirtalaisen "maajussin" kanssa käymäni kirjeenvaihdon. En ollut tarpeeksi hyvin piilottanut kirjeitä! Hän oli minua yhdeksän vuotta vanhempi ja äitinikin oli vähän sitä mieltä, että ikäero oli liian suuri.
Pah, sanoisin nyt ikäerosta. Joskin nyt pitäisi kyllä löytää noin yhdeksän vuotta nuorempi "talonmies"!
Vaikka en kovin usein ehdi täällä kirjoittaa, käyn kuitenkin useimmiten "yökyöpelinä" juttujanne lukemassa. Antakaa runosuonienne pulputa.
