Kauhuskenaarioita

[pumpuli]

Tänä päivänä lähes koko elämä on niiden pienten, suorakaiteen muotoisten muoviläpysköiden varassa. Niin myös meidän liikuntahallimme ovet. Näytät sitä vaan ovisilmälle ja sisään! Eilen sitten ovet paukahti jumiin. Osa jumppaporukasta oli sisällä, osa vielä ulkona. Kaikki kolme ovea jumissa!
Huoltomieheen saatiin yhteys, mutta hän oli kilometrien päässä.

Entäs, jos joku olisi saanut "sydärin" taikka jostakin lähtenyt tulipalo. Katselin jo "astaloa", millä rikon oven lasin. Nekin toki ovat panssarilasia. Entäs, jos illalla lastenohjaaja jää jumiin lapsilauman kanssa?

Lisäksi kävi selville, että ovi, missä lukee "varauloskäynti", on täysin laiton! 

Tänään olin tavarataivaassa. Pois lähtiessäni huomasin, että pikku taapero, arviolta vähän toisella vuodella, laskeutuu yksin pitkän-pitkiä liukuportaita! Ei aikuisia maillahalmeilla. Jäin katsomaan, mihin on matkalla. Kylmän rauhallisesti taapero  siirtyi ylös meneville liukuportaille. Olin juuri kaappaamassa hänet syliini, kun portaiden yläpäähän ilmestyi  nuori mies (ilm. isä). Oli kuitenkin senverran fiksu, että antoi mulle merkin, että homma on hanskassa. Entä, jos taapero olisi kaatunut portaissa? Jos olisin hänet kaapannut, olisinko saanut syytteen lapsikaappauksesta?

[Piikatyttö]

Täyttä asiaa Pumpuli kirjoitit. Niin lätysköistä, kun lasten liukuporrasleikeistäkin. Ja jokunen vakavampikin onnettomuus on mm. liukuporrasleikkien seurauksena tapahtunut.

Minun tennishallille ja kuntosalille sisällepääsy on kortin varassa, mutta ulospäin pääsee kyllä "mekaanisesti" oven avaten.

Pari vuotta sitten parkkeerasin autoni kaupungissa liikekiinteistön seinän viereen, sallittuun ruutuun. Keskuslukitusjärjestelmä lukitsi autoni ovet. Kun sitten tulin takaisin, ovet eivät auenneet. Soitin autoliikkeeseeni ja mies sieltä enempiä ihmettelemättä totesi, että eikös sinulla ole vielä avaimella avaamismahdollisuus. Ja olihan kuljettajan ovessa "avaimenreikä"!!! Eikä alkanut hälytysäänetkään soimaan ja lukitus avautui.

Avaimess oli virtaa, mitään vikaa ei järjestelmästä löytynyt. Kun seuraavan kerran koemielessä parkkeerasin samaan ruutuun, entinen temppu toistui. Autoliikkeeni kanssa tulimme siihen tulokseen, että ko. paikka kiiinteistön seinän vieressä sai jonkin häiriösignaalin talon ovi- tai jostain muusta sähköisestä järjestelmästä.

Mitäs tuosta, voivathan herkkien ihmisten yöunetkin häiriintyä vesisuonista sängyn alla!

Minulla paju taipuu ja tuttujen nukkumapaikkoja olemme pajun kanssa tutkailleet. Muutama on sänkynsä paikkaa vaihtanut.

Melkoisen "sähköisessä" ympäristössä me liikumme.

[Anniliisa]

Kun nyt juutuin  tähän koneelle niin vielä vastaan tuohon Piikatytön paju taipuu juttuun.
Joskus kauan sitten kun vietettiin juhannusta ja tuli puhe mökillä kaivonpaikasta .
Sukulaismies on muka tälläinen kaivon katsoja.
Hän sanoi miehelleni että haepas nyt pajun oksa niin minä näytän teille sen kaivon paikan.
Mieheni ei uskonut moiseen mutta nappasi kuitenkin sireenin oksan ..kaivonkatsojalle....
Ja kas kummaa siinähän se oli kaivon paikka missä jo kaivokin sattui olemaan.
Ei siihen edes pajua tarvittu ,taisi olla katsoja kyllä vähän hiissä ..pilkkumissaan...

[Anniliisa]

Kun en halua että joka rivillä on teksti ..anniliisa..pulisen samalla rivillä.Varmaan moni onkin huomannut
minun pahan tapani kärjistää aina asioita.Olen tavannut noita kaivonkatsojia,oma isäni mukaanlukien
joiden käsissä paju taipui niinkuin Piikatytölläkin.
Sitten on näitä ainaisia epäilijöitä,ei oikein uskota mihinkään yliluonnolliseen.
Taivasten valtakuntakin on kyseenalaista tietoa ..

Mitä tähän kauhuskenaarioon tulee niin eipä InterCity- pikajunan wessanovessa tarvinnut avainta eikä läpyskää.
Rennosti vain paukkui auki-kiinni,ei pysynyt kumminkaan.Keksin pyytää kanssamatkustajaani auttamaan.
Niinpä sitten oltiin vuoronperään ovivahtina toisillemme,ei tarvinnut aivan Konduktööriä  siihen hätään vaivata.
Lieneekö ollut tietoinen koko asiasta,ei ainakaan siitä mitään maininnut.
Tietääkö joku mitä tarkoittaa kun sanotaan..Ei maininnut edes halastua sanaa..

[snipe]

Kyllä se siellä meidän seudulla on tuttu sanontatapa tuo "ei edes maininnut halastua.....",
mutta muodossa "halaistua .....".
Olen myös kuullut sanonnan "ei puolikasta sanaakaan" samaan suuntaanhan nämä ohjaavat ja viittaavat vai löytyykö vielä muitatakin synonyymejä.

[kropsu1]

Kun nyt juutuin  tähän koneelle niin vielä vastaan tuohon Piikatytön paju taipuu juttuun.
Joskus kauan sitten kun vietettiin juhannusta ja tuli puhe mökillä kaivonpaikasta .
Sukulaismies on muka tälläinen kaivon katsoja.
Hän sanoi miehelleni että haepas nyt pajun oksa niin minä näytän teille sen kaivon paikan.
Mieheni ei uskonut moiseen mutta nappasi kuitenkin sireenin oksan ..kaivonkatsojalle....
Ja kas kummaa siinähän se oli kaivon paikka missä jo kaivokin sattui olemaan.
Ei siihen edes pajua tarvittu ,taisi olla katsoja kyllä vähän hiissä ..pilkkumissaan...







Olisiko halaistu sana samaa kuin pulolella sanalla viittaaminen..
Tänään olisin ollut kovasti tyytyväinen puöleenkin sanaan, vaikka
edes piraukseen..
Kävi niin että erinäisiä vieraita kävi viikonloppuna tykönäni,,saunomassa
ja muuten viihtymässä,, omia jälkeläisiä he.
  Tänään aloin haeskella kännykkääni, jota ei löytynyt edes jääkääpista.
naapurin avulla ja hänen kännykällään aloimme huhuilla minun numeroa
kaikista mahdollisista paikoista.
Ei tulosta..  palauttelin eilistä mieleeni, ja onnekseni muistin niinkin pienen asian et
 siirsin pihassa erästä autoa tilaa tehdäkseni. Oli Tokmannilta ostetut verkkarit jalassani
joiden taskut ei ole tehty pitkäkyntisille, siis ei syvyyttä ole.
Tein päätelmän mahdollisesta kännykkätasku verkkari- sopivuudesta ja soitin
sillä naapurin kännyllä auton omistajalle, -kas kummaa,, hänkun tarkasti autonsa kuskipukin alustan niin
sielläpä kropsun känny 100 km kotoo..
 

[Piikatyttö]

Olettaisin, että "ei edes halaistua sanaa" voisi tarkoittaa, että pitää jonkun asian 100 % omana tietonaan. Joissakin tilanteissa se onkin paikallaan.

Onneksi te toisetkin etsitte kännyköitänne! Minun kadonnut kännykkäni ei toki ole eksynyt ilman lupaa 100 km:n päähän!

Käyn kyllä päivittäin kurkkkaamassa juttunne, mutta harmillisen kiireinen aikatulu tai sitten olen touhunnut jotain turhaa!

Tänään aamulla tunti tennistä, myöhään iltapäivällä ns. kokovartalohieronta, jonka otan kerran kuukaudessa ja se kestää tunnin ja kolme varttia. Ja olo on mahtava. Tuon käsittelyn jälkeen vain olen. Olo on omenainen! Ja ihan oikeasti ei mitään rankkaa saisi ko. käsittelyn jälkeen tehdäkään.

Huomenissa pitää taas olla maalla jo ennen aamuyhdeksää, kaivurimies paikalla ja "työnjohtoa" kaivataan.

Pimeää on, maantiellä menokin on silmiä rasittavaa. Mutta kaamoksen jälkeen alkavat taas päivät hissun kissun valkenemaan ja jossain vaiheessa pitenemäänkin.

Kirjoitelkaa te toiset ahkerammin, kiitos.

[kropsu1]

Kun nyt juutuin  tähän koneelle niin vielä vastaan tuohon Piikatytön paju taipuu juttuun.
Joskus kauan sitten kun vietettiin juhannusta ja tuli puhe mökillä kaivonpaikasta .
Sukulaismies on muka tälläinen kaivon katsoja.
Hän sanoi miehelleni että haepas nyt pajun oksa niin minä näytän teille sen kaivon paikan.
Mieheni ei uskonut moiseen mutta nappasi kuitenkin sireenin oksan ..kaivonkatsojalle....
Ja kas kummaa siinähän se oli kaivon paikka missä jo kaivokin sattui olemaan.
Ei siihen edes pajua tarvittu ,taisi olla katsoja kyllä vähän hiissä ..pilkkumissaan...







Olisiko halaistu sana samaa kuin pulolella sanalla viittaaminen..
Tänään olisin ollut kovasti tyytyväinen puöleenkin sanaan, vaikka
edes piraukseen..
Kävi niin että erinäisiä vieraita kävi viikonloppuna tykönäni,,saunomassa
ja muuten viihtymässä,, omia jälkeläisiä he.
  Tänään aloin haeskella kännykkääni, jota ei löytynyt edes jääkääpista.
naapurin avulla ja hänen kännykällään aloimme huhuilla minun numeroa
kaikista mahdollisista paikoista.
Ei tulosta..  palauttelin eilistä mieleeni, ja onnekseni muistin niinkin pienen asian et
 siirsin pihassa erästä autoa tilaa tehdäkseni. Oli Tokmannilta ostetut verkkarit jalassani
joiden taskut ei ole tehty pitkäkyntisille, siis ei syvyyttä ole.
Tein päätelmän mahdollisesta kännykkätasku verkkari- sopivuudesta ja soitin
sillä naapurin kännyllä auton omistajalle, -kas kummaa,, hänkun tarkasti autonsa kuskipukin alustan niin
sielläpä kropsun känny 100 km kotoo..
 

Saattaa sekoontua mun nää lainaamis hommani mutta kai ne jonnekin väliin  aina sopii.
Anniliisan juttua taaskin koitan tavoitella vastaukseni alle.
Aihetta; kaivon katsonta myötäilisin...
Appi ukkoni omaksui sen pajuvitsalla löytämisen taidon, ollaan mieltä mitä hyvänsä niin
jonain kesälomalla aloin uskoa ihmeessen.
Kotipihalla hän todisti asian, löysi vesisuonen ja kehoitti minuakin kokeilemaan.
Samassa risteämässä jossa hänen risunsa taipui voimakkaasti, minulla ei tapahtunut mitää..
Hän tarttui minun ranteisiini molemmin käsin ja kuljimme ko. paikan ylitse rinnakkain,,
Joka kerralla käsissäni oleva pajuhaarukka vääntyi maatakohden niin että kuori murtui.
Ei muuten ollut "Voita nokassa" kummallakaan..

[Justiina]

Kaivonkatsomien on asia johon en usko. Oliko liian jyrkkä mielipide?
Muistelin lukeneeni tutkimuksista ja googlasin vähän. Tässä on yksi kantaani valaiseva juttu:

http://personal.inet.fi/koti/jouni_vilkka/Kaivonkatsojat.htm

Hakusanalla löytyy muidenkin epäilijöiden kirjoituksia. Mutta uskomukset ja uskonnot ovat henkilökohtaisia tuntemuksia. Minulta usko puuttuu. Jos joku uskoo toisin, se ei haittaa...

[kropsu1]

Kaivonkatsomien on asia johon en usko. Oliko liian jyrkkä mielipide?
Muistelin lukeneeni tutkimuksista ja googlasin vähän. Tässä on yksi kantaani valaiseva juttu:

http://personal.inet.fi/koti/jouni_vilkka/Kaivonkatsojat.htm

Hakusanalla löytyy muidenkin epäilijöiden kirjoituksia. Mutta uskomukset ja uskonnot ovat henkilökohtaisia tuntemuksia. Minulta usko puuttuu. Jos joku uskoo toisin, se ei haittaa...

Rimpuilen vieläkin Justiina tossa kaivonpaikka asiassa..
Oli jo aluksikin mielessäni ympätä samaan juttuun vaimo-vainajani
staatisen sähkön alttius. Jospa hän olikin saanut isänperintönä
joinkinlaisen "säteilyalttiuden. Hän oli kaikelle kankaus- sähkölle niin arka et auton ovetkin piti sulkea potkaisemalla, monasti hänen eritasojen nuovien kosketuksesta sai kovia sähköiskuja, joista valokaari= kipinä  näkyi sivullisellekin.
Kesäiset ukonilmat olivat kauhun paikkoja.  Tämä lisää HUUHAASTA" !!

[Piikatyttö]

Ystävättäreni paju taipui heidän nykyisen porakaivon kohdalla ja vettä on riittänyt! Porakaivon syvyydenkin hän pystyi määrittelemään. Kun hänen miehensä kokeili pajun taipumista, ei onnistunut. Mutta kun vaimo laittoi kätensä miehensä olkapäälle, mihenkin varpu taipui nykyisen porakaivon kohdalla. Aivan, kuten Kropsu kertoi.

"Tieteellisiä" tutkimuksia tehdään ja on tehty, minä en kaikista perusta. Mutta uskon kaikenlaiseen sellaiseen, jota oman kokemukseni kautta on koettu.

Joskus jollakin palstalla kerroin, että näin veljeni poisnukkumisesta enneunen, unen, jonka sisältö toteutui reilun vuoden kuluttua. Äitini näki unessa asioita, jotka toteutuivat, joskun alle vuorokauden.

Mutta kaikilla meillä on vapaus uskoa, mitä haluamme.

Muistanko oikein, että Hesan "ennustajanaisen" nimi oli Aino Kassinen. Hänen vastaanotollaan oli nuori nainen. "Ennustaja" näki neitokaiselle ikävän liikenneonnettomuuden, mutta ei tietenkään voinut asiaa sanoa suoraan. Kehoitti vaan neitokaista olemaan varovainen liikenteessä. Kun neitokainen käveli ulos, hän jäi Diakonissalaitoksen kohdalla auton alle ja menehtyi!

[Justiina]

Aivan niin, yliluonnolliset kokemukset ovat uskon asioita. En ole koskaan kokenut mitään yliluonnollista, joten en osaa uskoa muuta kuin mitä näen. Luin äskettäin mainoksen kirjasta, jonka nimi oli muistaakseni Yliluonnollinen ilmiö. Siinä käsiteltiin mm. enneunia ja ennustamista. Kirjan tekijä on skeptikko kuten minäkin. Pitää laittaa etsien kirjaston aineistosta. Jostakin aikaisemmasta lukemastani on jäänyt mieleen, että paranormaaleja ilmiöitä kokevat ovat usein intuitiivisiä ja herkkiä ihmisiä. Minä taas olen hyvin arkipäiväinen ja aina jalat maassa, joten eipä ihme ettei ihmeitä ole elämässäni. 

Kropsu, minäkin saan talvella herkästi sähköiskuja autosta noustessa, varsinkin jos päällä on tikkitakki ja sen alla keinokuituisia vaatteita.
Aikaisemmin vaatteissa oli enemmänkin keinokuitua. Nailonvaate saattoi aiheuttaa aivan näkyvän sähköpurkauksen ja kipeän sätkyn ranteissa. Onneksi on päästy grimplenemekoista eroon... ei minulla toki sellaisia ollutkaan mutta äidilläni taisi olla.
Vaikka en ole herkkä ihminen, lähestyvä ukkonen saattaa tuntua päänsärkynä. Ukkosta en muuten pelkää, ainoastaan sähkökatkoksia.

Lipesikö juttu kauhuskenaariosta? Niin aina käy, kun Justiina hämmentää  keitosta

[Piikatyttö]

Täällä Justiina toinen yökyöpeli! Minut pyydettiin "sunnuntaisille Kaijan päiville" tänään ja täytekakkua söin ja kahvia join niin paljon, että hetki pitää istahtaa ennen nukkumaan menoa.

En tarkoittanut, että enneasiat ovat uskonasioita (pois uskonto).On vain olemassa ihmisiä, jotka voivat kokea todentuntuisia tilanteita ja useimmiten ikävistä, tulevista asioista. Äitini täti näki poisnukkumisaikansa lähes kellon tarkasti.  Äitini ja Amerikan kummitätini matkustivat yöjunalla kohti Kuopion kaupunkia. Äitini näki unen, jossa kaksi viikkoa aikaisemmin synnyttänyttä setäni vaimoa ei löydetty mistään. Koko talon ympäristö oli pilkkopimeä. Kun tätini ja äitini aamulla saapuivat Kuopioon, kaikki suvun naiset olivat itkemässä. Setäni vaimo oli menehtynyt sydänkohtaukseen. Verta oli "paksunnettu" ylimääräisten vuotojen takia ja paksunnettu liikaa!

Voisin kertoa monen monta tarinaa, mutta en väsytä teitä lukijoita niillä. Monet "enneihmiset" eivät uskalla kertoa  näkemisiään, koska ei-uskovat pitävät enneihmisiä melkein "hulluina"!!!

Mutta edelleenkin annan jokaisen uskoa, mihin haluaa.

Onneksi syntymäkodissani maalla ei ole kuulunut ylimääräisiä ääniä ja kummitellut!!!

[Justiina]

Mutta edelleenkin annan jokaisen uskoa, mihin haluaa.

Näin me teemme. 

Alkuperäiseen eli korttien ja muovien maailmaan palatakseni: kerran olin yksin kuntosalilla (minulla on muoviläpyskä-avain salille) ukkosmyrskyn aikaan. Valot sammuivat, vain hätävalo paloi. Pelkäsin jääväni lukkojen taakse, mutta ovet avautuivat sisäpuolelta kahvasta kääntämällä. Sillä kertaa ei käynyt kuinkaan.

Muutama päivä sitten kiittelin käteistä rahaa. Menin pitkästä aikaa S-kauppaan. Yritin maksaa S-pankin kortilla, mutta se ei toiminutkaan. Katetta pitäisi olla. Nolona seisoin kansan tuijotettavana, onneksi kassahenkilö huomasi, että kortti on vanhentunut. Olihan uusi tullut pari kuukautta sitten, mutta olin laittanut sen  "talteen", mutta en lompakkoon. Oli sentään oikeaa rahaa, se pelasti ostokset sillä kertaa.

Kolmas kauhuskenaario tuli viime yönä nähdyn unen perusteella. Oliko enneuni?
Työtoverini varoitti siinä unessa googlaamasta  itseäni, koska internetissä kiertää minusta tehty kohujuttu. Heräsin tähän uneen ja se jäi vaivaamaan. Olen usein ajatellut netin maailmaa, miten helposti siellä kerrotaan perättömiä asioita, joita on mahdoton oikaista.