TV:stä katsottua.

[Anniliisa]

Katsoin minäkin tuon Hemulin mainitseman..Viimeinen tango Halifaxissa..Aihe mielenkiintoinen ja monelle myös henkilökohtainen.Kun on jäänyt yksin on aikaa kerrata jo mennyttä elämää aina nuoruuteen asti..
Katson myös tuota kolmoselta tulevaa..Kiiltokuvia..Siinähän on ainä häivähdyksiä eletystä elämästä,niinkuin kiiltokuvia.
Kyllä se on varmaan sellaista  hiipivää vanhuutta kun mielipiteet muuttuu..
Ei enää kiinnosta kaikki sellainen mikä aiemmin oli niin tärkeää.Tärkeää on kuitenkin jotain harrastaa ja pitää itseään ..karppina..Nyt aion taas kaivaa kirkasvalolampun komeron kätköistä kun tuo pimeys vain pitenee..

[pumpuli]

Tällä viikolla on Samuli Edelmanin ilta Vain Elämää jaksossa. Sitten onkin jäljellä enää Paula Koivuniemi. Olen tähän asti katsonut kaikki.

Myös Tanssii Tähtien kanssa on tullut katsottua.

Tehdas ja Kiiltokuvia on kumpikin ihan katsottavia. Kiiltokuvissa on kauniisti vanhentuneita naisnäyttelijöitä: Anneli Sauli, Anja Pohjola ja Leena Uotila.

[Anniliisa]

Niin meni Pikku talvi,pimeys jatkuu.Synkkää ja ikävää.,sanoo radiotoimittajakin.
Erilaisia jouluvaloja alkaa pikkuhiljaa ilmestyä meidänkin taajamaan.Minun rappupielessä seisoo se lumiukko jonka vuosi sitten raahasin Miamista.Hyvin on sopeutunut tänne ja naapureitakin ilahduttaa.
Television ohjelmistahan minun piti kertoa.Vähän on minun mieleistä katsottavaa,ei enää edes poliisisarjat jaksa kiinnostaa.
Ja sitten nuo kaikenlaiset tyhjän naurattajat ja irvailijat,niilläkö yritetään tätä maaimaa nyt parantaa kun ei muuta enää keksitä.Olen nyt seurannut tätä Viimeistä Tangoa Halifaksissa.Siinä kerrotaan ihmisten elämästä ja rakkaudesta heikkouksineen.
Olin katsomassa nyt teatterissa tuon The Sound of Music operetin..Mahtavat lavastukset uusitussa Kuopion Teatterissa,
Kaunista musiikkia ..mutta ei minua säväyttänyt....Hakaristiliput siellä liehui...

[Justiina]

Pimeää riittää lumen kadottua kokonaan. Sytyttelin kynttilöitä ulkolyhtyihin.

Kyllä televisiosta etsivä löytää jotakin katsottavaa uutisten lisäksi.
Olen yrittänyt katsoa uutta suomalaista sarjaa sunnuntai-iltaisin. Nimi on nyt hukassa - olkoon.* Sen juonessa ja kuvauksessa on paljon samaa kuin oli tanskalais-ruotsalaisessa Sillassa, mutta en tahdo saada selvää puheesta. Tulen hirveän kiukkuiseksi aina, kun suomenkielisen puheen päällä kuuluu musiikki tai jokin musiikiksi kutsuttu jumputus. Poden kaiken muun ohella kuulon alenemaa. Siksi ei tee enää mieli teatteriin tai konsertteihin. Sanat muuttuvat helposti puuroksi. Nauti siinä sitten kulttuurista. 

Viimeinen tango Halifaxissa on kiinnostava sarja. Saapa nähdä, pääseekö vanha pari maistraattiin asti, on niin monta mutkaa ollut matkassa.
Keskiviikkoisin olen seurannut tanskalaista sarjaa Perijät. Viimeinen jakso tätä tuotantokautta on ensi keskiviikkona. Taas hyvää laatua Tanskasta, siellä osataan draama.
Tiistaisin katson tallennetun  Downton Abbeyn. Vaikka se on kartanosarja, siinä on todenperäistä kuvausta brittiläisen yläluokan elämän muuttumisesta ensimmäisen maailmansodan jälkeen.
Lauantai-illan ilo on Komisario Lewis. Tapaan hänet tänään klo 22:00! 

Pääosin katsomani sarjat ovat ulkomaisia tekstitettyjä. Eipä tarvitse pinnistellä äärirajoille kuulon kanssa. - Joo, kyllä kuuntelen kuulokkeilla, mutta silti. En ole viitsinyt laittaa suomenkielistä tekstitystä kotimaisiin ohjelmiin, pitäisi sentään saada selvää äidinkielisestä puheesta, kun kuuro en ole.

* Tarkoitin tietysti uutuussarjaa Tellus. Nimi tuli mieleen myöhemmin.

[Hemuli]

Halifaksia olen minäkin katsonut edelleen, vaikka ne suhteet ovat vähän sitä sun tätä, mutta se on tätä nykyaikaa.

Perijät-sarjaa aioin katsoa, mutta aloitus meni ohi ja se jäi sitten siihen. Koko Suomi leipoo tuli katsottua ja ihailla sai kuinka taitavia leipureita siihen oli löydetty. Ravintola X on katsottavien listalla ja joskus tulee kurkattua Myyntimies Jetroakin.

Hirvaskankaan huutokauppakeisaria tulee katsottua,  samoin Rojua, rojua-sarjaa.
Toiveissa olisi, että joskus pääsisi paikan päälle sinne Hirvaskankaalle, on vain vähän liian pitkä matka päivän reissuksi.

Melkein kaikki ohjelmat tulee nykyään moneen kertaan, että varmaan ehtii katsomaan ja sitten vielä on nettikin, mutta tämä tietsikan ruutu ei paljoa houkuta katsomaan.

[pumpuli]

Katsoin eilen TV:stä Cheekin Stadionin keikan.

Oli se mahtava spektaakkeli (?). Että Suomessa osataan tällaista tehdä. Että kaikki sujui hienosti sateesta huolimatta. Ja että se kaveri jaksoi! Räppäämisestä en mitään ymmärrä, mutta se koko juttu.

Meillä on nyt näitä hienoja, nuoria artisteja, Cheek, Elastinen, Jonne Aaron, joita tällainen mummelikin voi fanittaa. Ettei aina vaan sitä Virtaa ja Gröniä! 

Ja ne meikit poskella hysteerisesti itkevät pikkutytöt!    Huonompiakin idoleja voisi olla.

Huomenna risteilylle. 

[pumpuli]

Koko kansan Vesa-Matti Loiri täyttää tänään 70 vuotta. Onnea Veskulle! 

Olen seurannut hänen elämäänsä vuodesta 1962. Pojat- elokuvasta lähtien. Monissa hänen konserteissaan olen käynyt. Siinä vasta monipuolinen mies ja taiteilija.

Tänään alkaa Nelosella klo 20.00 Loirinuotiolla. Keskusteluohjelma, jossa on mielenkiintoisia vieraita.

Oikein hyvää alkanutta vuotta kaikille täällä! 

[Viola]

  Katselen hyvin nirsosti teeveestä leffoja, harvoin käyn leffateatterissakaan, mutta nyt tammikuussa olen ilokseni hiffannut telkusta pari oikein hyvää leffaa.

  Oletteko mahdollisesti tekin katsoneet? Ja mitä tykänneet?

  "Tähdet talon yllä" tuli eräänä sunnuntaina kotikatsomossa, tykkäsin kovasti mukavaa lempeää kerrontaa.

   Nyt eilen illalla katsoin "Jäähyväiset" joka kertoi Vivica Blanderin lapsuus-ja nuoruusvuosilta. Sepä on antanut paljon ajatuksia jopa huonosti nukutun yönkin ja pitkin päivää olen palannut leffan tunnelmaan. Sehän on valmistunut jo 1981 ja näytetty teeveessä viimeksi -86.
 Muistan aikoinaan puhutun että Vivica Blander oli lesbo, tässä elokuvassa käsiteltiin lesbouttakin tavattoman kauniisti.
 Vivican isä oli Erik von Frenckell. Isä oli ankara etten sanoisi tyranni, äiti suuton sanaton alistettu nainen.
 Muistan myös Tabe Sliorin ja Frenckellin ajat...ja Hymyn paljastukset...
  Oi niitä aikoja .
 
   

[Anniliisa]

Jos on kaunis kesäilta niin jää tv-een katselu vähälle.Nyt kun taas sataa tihuuttaa  pitää kurkistaa Teeman Saari-sarjaa.
Kun luin ensin sen kirjana niin on helpompi seurata vaikka jää aina joku osa katsomattakin.Miehet ovat kaikki niin samannäköisiä,parrakkaita turjakkeita,nimistä on helpompi niitä tunnistaa kun tuntee juonen.

Ei ole Kreikassa kovin hyvin olleet asiat niinäkään aikoina , silloin sodan ja miehitysten jälkeen ainakaan työtä tekevällä kansalla.Spitaalisten saarella on melkein parempi elintaso,siellä kun on myös Ateenalaisia potilaita,tulleet rahoineen...

[Anniliisa]

Vietin ..vapaailtaa... lauantaina.Jäin city-kotiin ja nuoret saivat touhuta rannalla ilman mummoa.
Sopivasti sattui tulemaan televisiosta tuo elokuva Hiljaiset Sillat.Moneen kertaan katsottu mutta katsoin kuitenkin.
Jotenkin pitkävetoiselta ja ylinäytellyltä ainakin minusta se nyt tuntui.
Mutta se tärkein siitä kuitenkin tuli selväksi
Ihminen ..roihuaa..vain kerran,kaikki muu on vain lämmittelyä hiilloksella...

[pumpuli]

Voi ei! Minulla taas oli nuorisoa kylässä, enkä huomannut koko elokuvaa!   Minulle se on ylitse muiden.

Liian myöhään huomasin senkin, että se on mennyt Tampereen Työväen Teatterissa. Sai hyvät arvostelut.

Hieno kuvaus ikusesta rakkaudesta.

En tiedä, onko Finlandersien kappaleella Hiljaiset sillat jotain tekemistä elokuvan kanssa. Pitää ottaa selvää.

[Anniliisa]

Piikatyttö tuolla toisaalla katsoo KahdenKeikkaa aina televisiosta.
Jo kymmenen vuotta sitten niitä katsottiin  jo aikoja sitten paremmille kalavesille päässeen puolisoni kanssa.
Nykyään on Kahdenkeikkakin niin myöhään että jää katsomatta,lieneekö uusia jaksoja vai uusintoja menneiltä ajoilta.

Tänä iltana olis lupaavalta näyttävä katsottava tuo Itävaltalainen elokuva Lokakuu,marraskuu.Mutta taas niin onnettoman myöhään.Minä olen sellainen Alppi-fani,jospa menis ensin jonnekin iltaa istumaa että jaksais sitten katsoa,olen niitä iltaunisia...

Vielä toinen asia josta myös mainittiin.Mitähän kuuluu nykyään Kropsulle,vieläkö jaksaa sukkia kuluttaa..
Minä olen sellainen neuloja joka jo aina sukkia tehdessä haluan tietää kenelle niitä väkerrän.

[Inkeri]

Koukutuksia on  elämän varrella ollut jos monen sorttista, mutta tv on tuottanut kohdallani niitä eniten . Sarjoja tulee ja menee kuin asemalla junia, tai joillakin rakkauden kohteita.
Peyton Place oli ensimmäinen koukuttava sarja jota oli pakko saada seurata vuodesta toiseen. Vuodesta 1964-1969 välillä oli yleinen puheenaihe sarjan tapahtumien arvostelu.
Mutta, palatkaamme nykyisyyteen.
Poikani perhe on koukuttunut täysin 5-kanavan Solsidaniin, ja koska sen kanavan tuotanto on ollut täysin minulle vierasta, niin aloinpa tutustumaan “tuotteeseen”.

Ja voih ja aih, heti ensimmäisestä jaksosta minua vietiin kuin pässiä narussa.
Nyt sunnuntaisin klo 21.00  on kohteeni ruudussa, tai sitten 21 minuuttia Areenassa.
Seuraavassa keskustelua sarjasta YLEn puheessa .
http://areena.yle.fi/1-1732254

[Viola]

  Inkeri,sunnuntai-illan viihdyke "Solsidan" on tosi rentouttavaa katsottavaa, nyt tulee taas uusia jaksoja.

 Oletko katsonut norjalaisten tekemää "Mustamaalattu". Sitä on tullut vasta yksi jakso mutta luulenpa että on taas takuu varmaa norjalaista draamaa.

 Toisin kuin sunnuntaisin kotimainen kotikatsomo jossa on nyt "Haamukirjoittaja"-niminen sökellys tänä syksynä. Miksi suomalaiset ei osaa??
 No nämä oli vaan minun mielipiteitäni...makuasioista on paha kiistellä...

[Inkeri]

Mainiot keksinnöt MTV Katsomo ja YLE Areena josta voi katsoa menneitä ohjelmia.

Kiitos Violalle  “Mustamaalattu”  sarjan vihjeestä jonka eilen illalla katsoin Katsomosta ja nyt aamulla vielä toisen kerran. Ohjelma tulee tänä iltana, jolloin pääsee ihailemaan taas upeita maisemia, ja juonen käänteitä.