Golden Age Foorumi

Aikaisemmin tiedustelimme kahden hyönteisen nimeä.

Nyt olemme saaneet Heikiltä seuraavanlaisen sähköpostin.

"Golden age-hyönteiset ovat TURKKILO (haudankaivaja) - punertava, ja
SITTIÄINEN (sontiainen) - musta.

Verkkoja kutovat hämähäkit voivat syödä seittiään.
Lähtökohtaisesti kaikki lajit ovat luonnon kiertokululle
tarpeellisia. On ihan eri asia tiedämmekö/ymmärrämmekö sen ja että miten!

Esimerkiksi, kun ihminen on vähentänyt oleellisesti omia loisiaan ja
taudinaiheuttajiaan, lajimme on räjähdysmäisesti lisääntynyt ja haittaa
tunnetusti merkittävästi koko maapallon luonnon kiertokulkua.

Terveisin Heikki"

Puu näyttää pihjalta, mutta onko ihan tavallinen pihlaja.
Kuvattu toissapäivänä. Muistaakseni olen kuvannut näitä puita syksyllä marjojen kanssa, mutten äkkiä löytänyt kuvaa.

Mistähän on saanut alkunsa Kirjan ja ruusun päivän vietto?

Kirjan ja ruusun päivä
VAPAUS - YHTEENKUULUVUUS - RAUHA

1995 Unesco julisti katalonialaisen Kirjan ja ruusun päivän Maailman kirjan ja tekijänoikeuden päiväksi.
"Kirjat ansaitsevat erityisen päivänsä, jolloin niitä juhlitaan vapauden, yhteenkuuluvuuden ja rauhan symboleina", sen julistus kuului.

Siis nykyisin vietettävän Kirjan ja ruusun päivän alkuperä on vuodessa 1926, jolloin huhtikuun 23. valittiin barcelonalaisen kirjakauppiaan idean mukaan kirjojen ja ruusujen päiväksi. Myös päivän kirjallinen historia oli yhtenä innoittajana: 23.4.1616 kaksi maailmankirjallisuuden klassikkokirjailijaa, Miguel Cervantes de Saavedra sekä William Shakespeare, kuoli. Huhtikuun 23. on myös Halldór Kiljan Laxnessin ja Vladimir Nabokovin syntymäpäivä.

Kirjan ja ruusun päivää ja Maailman kirjan päivää ei kaikkialla juhlita juuri huhtikuussa, vaan monet maat ovat sovittaneet päivän itselleen sopivaan ajankohtaan.  Ja Suomessakin sitä näytetään vietettävän eri ajankohtina huhti/toukokuussa.
***
Kirjan ja ruusun päivän perinne, jossa mies lahjoittaa naiselle punaisen ruusun ja nainen lahjoittaa kirjan miehelle, juontaa juurensa keskiaikaiseen taruun Katalonian suojeluspyhimyksestä Pyhästä Yrjöstä.

Ritari Pyhä Yrjö surmasi legendan mukaan lohikäärmeen, joka oli aikeissa ahmaista kitaansa kauniin prinsessan. Surmatun lohikäärmeen verestä versoi tulipunaisia ruusuja täynnä oleva ruusupensas, josta sankari poimi kauneimman kukan prinsessalle. Pyhä Yrjö julistettiin keskiajalla Katalonian suojeluspyhimykseksi ja huhtikuun 23:nnesta tuli pyhimyksen juhlapäivä. Pyhän Yrjön päivää on juhlittu laajasti Kataloniassa ja muualla Euroopassa keskiajalta lähtien.

Lisäsimme teeman Hyvinvointi alateemaan Terveys uuden linkin,
joka johtaa Suomen Sydänyhdistys ry:n sivuille.

Kannattaa tutustua.  

Netmanager
goldenage.fi

Teitittelyä koskevat normit ovat käyneet suomen kielessä epäselviksi. Suomea äidinkielenäkään puhuvat eivät tiedä, missä tilanteissa teititellä ja missä sinutella. Yhteisten normien puuttuminen saattaa johtaa tahattoman loukkaavaan kielenkäyttöön.

Ennen vanhaan käytettiin kiertotietä eli käytettiin kolmatta persoonaa
"hän ottaa nyt kahvia ...."

Lue YLE:n artikkeli eiliseltä päivältä.

Tuula Vilva työskentelee kausiapulaisena Helsingin Akateemisessa kirjakaupassa. Työnantaja on antanut yksiselitteiset teitittelyä koskevat ohjeet.

- Selvästi nuoren näköisiä asiakkaita voidaan sinutella, mutta muuten suositaan teitittelyä, Vilva kertoo.

Arkielämässä puhuttelumuodon valinta ei ole yhtä helppoa. Tutkijoiden mukaan suomi on teititittelyn ja sinuttelun suhteen sekavuuden tilassa; vanhat tavat eivät enää päde, mutta uusia yhteisiä käytäntöjä ei ole tullut tilalle. Hämmennys läpäisee koko kieliyhteisön sanoo suomen kielen tutkija, dosentti Hanna Lappalainen.

- Meillä ei ole yhteistä näkemystä ja käsitystä siitä, millä tavalla näitä puhuttelumuotoja pitäisi käyttää, Lappalainen huomauttaa.

Kun yhteisiä normeja ei ole, kielenkäyttäjä joutuu vaikean valinnan valinnan eteen. Teititelläkö vai sinutella muodollisessa tilanteessa, jossa haluaisi tehdä myönteisen vaikutelman?

- Joku kokee sinuttelun mukavana tuttavallisuutena, tasavertaisuuden osoituksena, toinen kokee sen tunkeilevana lähentelynä, Lappalainen kuvailee valinnan vaikeutta.

Lappalaisen mukaan sinuttelu vyöryi suomen kieleen 1970-luvulla, jolloin ihannoitiin yhteiskunnallista tasa-arvoa. Sen jälkeen teitittely on tehnyt paluuta mm. mannereurooppalaisten kielten vaikutuksen vuoksi. Tutkijallekin on epäselvää, missä tällä hetkellä mennään.

- Ei voi sanoa yksiselitteisesti, että sinuttelu olisi lisääntymässä tai teitittely olisi selvästi lisääntymässä. Eri puhujilla on erilaisia strategioita erilaisissa tilanteissa, Lappalainen kertoo.

Kertooko teitittelytapojen sekavuus suomen kielen rapatumisesta? Pikemminkin siitä, että kieli on muuttuu, sanoo tutkija.

- Suomen kielessäkin on ollut monenlaisia puhuttelukäytänteitä ja tällainen kielen muuttuminen on aivan luonnollista ja se näkyy monissa kielen piirteissä, Lappalainen rauhoittelee.

LÄHDE: YLE Uutiset