Golden Age Foorumi

Heips!
Nyt se sitten on tehty - nimittäin polven operointi.
Polveen laitettiin keinonivel ja niinpä nyt on edessä kesä kyynärsauvojen kanssa.
Ensin pari kuukautta kahdella ja sitten vielä yksi kuukausi yhdellä sauvalla.
Elikkä sitten on jo elokuun loppu ja kesä taitaa olla ohi
Sairauskertomuksessa luki, että polvi oli reilusti kulunut, mitään muuta en siitä ymmärtänytkään.

Kaikki on mennyt hyvin tähän asti ja sairaalan henkilökunta oli ihanaa.
Kyllä täytyy arvostaa heidän jaksamistaan.

Kesä on tosiaan tullut - aurinko paistaa ja linnut laulaa...

Tässä kuva polvesta, joka on kuin hakasilla suljettu joulukinkku!

Hei, tiedättekö mikä on polstari? No ainakin pumpuli ja Kropsu tietävät. Ehkä ovat vaihtaneet joskus vuosikymmeniä sitten uudet oljetkin jouluksi polstariin. Minä ainakin olen...
Kuinka tulikin polstari mieleen.

Oltiin nimittäin isännän kanssa tänään isolla kirkolla patjoja koemakaamassa, en olekkaan ennen kauppareissulla makoillut. On ne hienoja nykyajan patjat, on pehmeää ja kovaa patjaa ja siltä väliltä painon mukaan.

Kalliiksi tuli ne makaamiset, mutta sanoin, että kyllä ne sitten meidän iän kestää. Myyjäpojat kehui, että kahdenkymmenen vuoden päästä myydään meille uudet. Sanoin silloin jo kasvavani koiranputkea, oli siinä pojilla hauskaa.

Ruokailuryhmän ostajille mainostettiin keraamista veitsisarjaa kylkiäisenä, mutta eivät antaneet meille, vaikka kaksi ruokailuryhmää saisi patjain hinnalla. Kehuivat puukkojen olevan liian vaarallisia sängyssä.

Ihan hiukan piristi päivää tämä polstarien osto, niin oli mukavat myyjät.

Sillai kai!

Moni meistä vanhemmista foorumilaisista varmaan muistaa Armi Kuuselan valinnan olympiavuonna 1952 Miss Universumiksi. Minä ainakin muistan mikä hurlumhei Suomessa syntyi Armin palattua Suomeen ja kun häntä ajelutettiin avo-autossa pisin Helsinkiä ja väkeä oli kadun varret piukassa.
Siis kuvista muistan, paikalla en tietenkään ollut.

Lehdistä leikkasin hänen kuviansa ja seurasin hänen maailmanympärimatkaansa ja avioitumistaan Gilin kanssa.

Armi on monet vuodet ollut piilossa julkisuudelta, mutta nyt tulee Iltalehden tietojen mukaan Suomeen. Antaas kattoo minkälaisen myllytyksen hän nyt saa aikaan. Uskoisin hänen edelleen kiinnostavan mediaa.

http://www.iltalehti.fi/viihde/2014071818500724_vi.shtml

 Auttamaton Pekka.

Tämä tarina, jonka nyt luet tästä,
on kuvaus Pekasta järkevästä.
Hän itsepäinen oli kuin pakana,
mutta pysyi aina sanansa takana:
sanat poikasen nelivuotiaan
näet myöskin tarkoin punnitaan.

Oli Pekka todella järkevä mies,
ihan kaiken hän ties:
politiikan, tyttöjen laitteet fiinit
ja leivosherkkujen vitamiinit.
Mutta ässä-kirjainta kuitenkaan
hän ei oppinut oikein lausumaan.
Tuli sokerista tokeri ja isästä itä.
Mutta Pekka ei voinut auttaa sitä.

Oli Pekka äitinsä mukana
nyt kirkolla Osuuskaupassa,
kun villakoiran näki hän siellä.
Ei sellaista näe kotikylän tiellä.
Ja Pekkakos huudahti: ”Jellona, hui!”
niin että myyjäkin kauhistui.

Pekan äiti nyt lailla äidin parhaan
selitti – laps olis joutunut harhaan:
”Se on koira, lapseni, eikä saa
noin jellonaks sanoa leijonaa”.
”Te on jellona”, tokaisi Pekka vain.
(Voi äitejä tottelemattomain”)

Kotimatkalla äiti siis ankarasti
tästä nuhteli Pekkaa portille asti.
Kun vihdoin päättyi se saarnan pito,
niin Pekka tuumasi: ”Aika ito
te jellona tentään olikin.”
(Voi äitejä, huokaat sinäkin.)

Kun Pekkaa pantiin nukkumaan,
niin äiti puheli murheissaan:
”Nyt taivaan isälle kerro se,
miten paha olit päivällä äidille.
Ei taivaan isäkään sallia vois,
että äidin poika noin ilkeä ois.
Kun anteeksi pyydät sä Jumalalta,
myös päästät äitisi murheen alta.”

Heti aamulla äiti siis Pekalta kysyi
(miten ihmeessä mielessäänkin pysyi
tuo pikkujuttu kaiken yötä,
vaikka äideillä on niin paljon työtä):
”No lapseni, mitä Jumala sanoi,
kun omani häneltä anteeksi anoi?”

Ylen kirkkaat silmät Pekalla on
ja ne kilpaa kanssa auringon
nyt loistivat, Pekka kun haukotteli
ja vastasi: ”Jumala kummatteli
titä kovatti. Näin hänen tanovan kuulin:
Kat hattumpaa, ei hattumpaa,
titä jellonakt minäkin entin luulin.”
 - Oiva Paloheimo -
 
 - - - - -

Tässä tämä pumpulin mainitsema runo.
Tuttu oli se Pekan sanonta, mutta kokonaan en ole varmaan ennen sitä mistään lukenut.
Kannatti hakea...

Tulihan se sieltä, kultakin!
Hieno hiihto Sami Jauhojärveltä ja Iivo Niskaselta.
Toivottavasti Saksan kaatuminen ei aiheuta pahoja jälkipuheita.

Paljon Onnea kultamitalisteille!

Toivottelen kaikille foorumilaisille Hyvää Ystävänpäivää 2014! ♥ 

Ystävät ovat kuin lyhdyt polun varrella,
ne eivät lyhennä matkaa, mutta tekevät sen helpommaksi taivaltaa.

Nyt on ollut kirjoittelua muovikassien käytöstä ja kuinka ne saastuttavat luontoa.
Jätepusseinakaan niitä ei kuulemma saisi käyttää, painavat monta kertaa enemmän kuin kevyet jätepussit, joten ei niitä kannata haaskata jätteisiin vaan pitäisi laittaa  kierrätykseen.

Olen jo pitkän aikaa käyttänyt kauppareissuilla kangaskasseja varakassina varsinaisen  kauppakassin lisäksi. Nyt kuitenkin sanotaan niiden tekemisen saastuttavan muovikasseja enemmän ja että se kangaskassi olisi ympäristöystävällinen sitä pitäisi käyttää satoja kertoja. Kyllä ne kestää, mulla on vuosia ollut samat kassit käytössä.  Lisäksi on kori maitopurkeille.

En mitenkään kehu olevani ympäristöystävällinen, mutta innostuinpa joku kerta ostamaan marketistani Punaisen Ristin ohutkankaisen hedelmäpussin, johon punnitsen tomaatit tai hedelmät. Niitäkin pitäisi olla enemmän käytössä, aina niitä muovipussejakin kertyy.

Sanotaan muuten Suomessa käytettävän yli 300 miljoonaa muovikasseja vuodessa, muita kauppakasseja myydään vain vähän. Kyllä mua hirvittää kaupan kassalla, kun joku saattaa ottaa montakin muovikassia ostoksilleen ja eivät ne mitään ilmaisiakaan ole.
 
Meillä ei ole mitään jätteiden lajitteluakaan vaan kaikki mitä ei voi polttaa menee sekajätteisiin.
Poltan maitopurkitkin ja ne kaiketi oikein saastuttaa.

Kaikki saastuttaa, mitä joutuvatkaan tulevat sukupolvet kärsimään...

Terveyskeskuksille on lähetetty aluehallintovirastolta paimenkirje, että potilaita ei saa kutsua nimeltä vastaanotolle.

http://yle.fi/uutiset/rouva_47_-_laakari_kayttaa_nimeasi_vain_luvan_kanssa/6653767

Käyhän se niinkin, vaikka vastaanottavia lääkäreitä olisi useampikin. Numeroidaan lääkärit ja sitten vaan taululle lääkärin numero ja potilaan jonotusnumero, niinhän apteekissakin jonotusnumerot pelaa, että tietää mihin tiskille menee.

Kuitenkin, eikö ole vähän turhaa nipotusta
Pienillä paikkakunnilla ainakin usein tunnetaan ja ellei, niin ei se nimen kuuleminenkaan haittaa.
Pitäisi vaatia kaikilta potilailtakin vaitiolovelvollisuus etteivät kertoisi, että se ja sekin oli lääkärissä. 

Mitä olette mieltä, kiellättekö nimenne käytön?