Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Viestit - Juuli

Sivuja: [1] 2 3 ... 6
1
Yleinen keskustelu / Vs: ÄlyVähä
« : 25.05.2022 15:21:55 »


vartijat.

2
Yleinen keskustelu / Vs: ÄlyVähä
« : 14.05.2022 17:03:22 »




Tätä on väännetty moneen uskoon. Toistaiseksi olen ommakseni tuntenut. Kuva valehtelee.
Matto on tummanvihreä eikä sininen. Toivottavasti posti lähettää oikean kokoisena kun joskus menee ihan postimerkkinä.

terviisin

4
Yleinen keskustelu / Vs: ÄlyVähä
« : 30.12.2021 15:24:55 »


Se on monen mutkan takana tämä naisihmisen elo. Kun maailmaan ilmestyy ei ole huolen häivää vielä moneen aikaan. Menee elo töppöstelijänä ja nuorena tyttösenä kuin silkkiä vaan.
Annas olla kun lähenee neljäkymppiä. Jo alkaa tuijotus peiliin ja tarkka syynäys josko nitä rypistyksi ilmestyy. Ei vakoja sentään vielä ihan. Silloin ei ehkä löydy ryppääntymistäkään mutta kun kuuskymppiä täyttyy löytyy jo varmat kurtut. Ja vaot hyvässä alussa tai eräiden huono-onnisten naamassa esillä jo. Kun peiliin katsoo eivät häivy kaikista manailuista huolimatta minnekään vaan suurenevat päivä päivältä ihan silmissä. Joka aamu kun peiliin vilkaisee on sama kurttunaama esillä. Kalenterinkin lehden kun repäisee tuntuu jotta naama ilmestyy sinnekin vakoineen ja kurttuineen. Peiliin tulee vilkaistua lukemattomia kertoja päivässä.
No onneksi löytyy netistä hakemalla monenmoisia päteviä neuvoja tunkeilijoiden häätämiseen. Niitä rasvoja ja geeljä sitten kalliilla euroilla tilaamaan ja nassuun läträämään suurella innolla ja toiveella.
Vaan voi käydä ihan päinvastoin. Kun rypistyminen ei häätäjän mielestä tarpeeksi nopeasti tapahdu lisätään ryppyrasvan määrää niin että jo leuasta tippuu.
Tässä se on vaaranpaikka jota ei ole huomannut rasvaaja . Rypyt lisääntyvät kaameassa määrin. Silmäaluset ja päällyset turpoaa ettei aamulla auki meinaa saada. Silmäpussit joita ei ennen ollut ilmestyvät nyt kuin taikaiskusta. Nyt ei enää uskalla rasvaaja lisätä määrää vaan alkaa haeskella kotikonsteja niiden uusienkin  ryppyjen ja vakojen poistoon. Manaa ja hakee. Lotraa silmiinsä vuoroin kurkkua, teepusseja ja jopa kylmillä lusikoilla painelee.  Poru melkein pääsee mutta kun ei tunnu kyyneleetkään kunnolla valuvan.

Viikko menee ja toinen päälle. Hieman tuntuu kotikostit auttavan ja samalla vahvistuu päätös että kun tästä selviää, jos selviää siis ei ikuna ryppyrasvoihin koske.
Oli se sen lajin opetus.

juuli

5
Yleinen keskustelu / Vs: ÄlyVähä
« : 25.12.2021 15:35:25 »


Se on tämä joulu poikkeuksellinen ja hankala niin ihmisille kuin joulupukillekin. Ei päässeet ihmiset vierailemaan, ei pukki tonttuineen lahjojen jakoon.
Siellä istui pukki pajassaan tiekkari nokan alla ja murehti. Ei tietoakaan kuinka aattona lahjojen jaon kävisi. Tontutkaan ei uskaltaneet koronakieltoa uhmata. Petteri Punakuonoon tauti tuskin tarttuisi mutta kaikki muut olivat vaarassa. Aikansa pukki suri ja ihan silmissä ränsistyi murehtiessaan. Parta muuttui harmaaksi risuparraksi ja silmät unenpuuteesta punaisiksi.  Tuli lopulta tulokseen että ei auta, on lähetettävä pikatähtipalvelun pikkuenkelien mukana lahjat jokaiselle eteiseen tai johonkin pihan loukkoon. Lähetti faksin Isä Taivaiselle ja pyysi pikkuenkeliagenttiarmeijaa apuun. Suostuihan Isä näin tärkeään pyyntöön.
Niinpä sitten aattona Pukkilan pihassa parveili melkoinen pikkuenkelten armeija valmiina pakettijakoon. Lunta tuprusi ja pakkanen paukkui. Mutta eiväthän enkelit palele. Pienetkään. Jokaisella oli oma osoiteluettelo nokialaisessa. Navigaattori toimi joten eksymään ei päässyt.
Se joka ei asian laatuun  ollut tippaakaan tyytyväinen oli Petteriporo. Mitä se nyt on, pikakiitona pilvissä lahjoja viedään. Ei helky kulkunen eikä kitise reen jalakset. Kukaan ei  huutele eteisessä onko lapset kilttejä vai ei.
Mutta ei siinä Petterin valitusta huomoitu. Lahjat oli perille saatava aattona tai pääsisi monelta pieneltä töppestelijältä surkea itku. Ja isommiltakin kun oli viikkokausia oltu kilttejä pahemmin lipsumatta.
Siinä kävi melkoinen pienten siipien viske kun enkelit matkaan lähtivät. Petteri katseli ja manaili ettei tuosta hyvä hyvi. Putoavat taivaalta kun lentokyky oli vielä lapsenkengissä.
Mutta niin vaan kävi että pienten töppöstelijöiden  niinkuin muidenkin lahjat määränpäänsä löysivät. Mikä lahja missäkin, eteisessä tai pihapolulla. Sillä niin väliä kun silmät tuvassa ilosta loistivat.
Niin onnistui pukin joulujärjestelyt vaikka ihmisten säännöt haittana olivatkin.
Kiitos pukki !

juuli

7
Yleinen keskustelu / Vs: ÄlyVähä
« : 16.12.2021 17:13:56 »



AGENTTITONTUT

Kaukana sinisten vuorten sinisillä rinteillä oli talvi.
Kova oli pakkanen pohjoisessa Joulupukinkin pajan ympäristössä Korvatunturilla.
Oli ilta koittanut. Tähdet tuikkivat taivaalla. Kuukin vaelsi, pilveen välistä piiloutui.
Ulkona metsän siimeksessä Korvatunturin rinteellä kannon nokassa istuskeli tonttu Topias Tohveli. Jota kaverit joskus leikillään vohveliksi kutsuivat. Se ei Topiasta haitannut. Oli nyt paljon tärkeämpää tekemistä nyt Topiastontulla. Agenttina kiltteysmittaukseen joita  suoritettiin säännöllisesti vuoden mittaan niin nyt oli joulumittauksien aika.

Odotteli, oli jo mielestään kylliksi odotellut tonttuneiti Siviä Sininuttua saapuvaksi. Oli sovittu jotta lähdettäisiin yhdessä agenttihommiin, tarkkailemaan lapsien kiltteysasteita. Suoritettaisiin kiltteysmittaus. Vaan nyt ei kuulunut Siviää. Mutta Siviäneiti olikin hieno neiti, myöhästyi usein sen akateemisen vartin. Siviä oli perinjuurin hienostelija. Nutussakin piti olla  sinisiä pikkuja mistä oli nimensäkin - Sininuttu - saanut. Oli Topiastonttu joutunut Siviäneidolle uuden kännykänkin hankkimaan. Ihan viimeisimmän mallin, deluxe- merkkisen nokialaisen. Ei kelvannut muu ja sen hankinnan takia oli Siviä nyt suostunut Topiaksen kera agentiksi lähtemään.
Aika kului. Kuu pilven raosta ihmetteli kannon nokassa odottelijaa.

Mutta ei kauan ihmetellyt. sieltä Siviä jo paikalle tipsutteli.
" No niin, voidaankin sitten lähteä siihen lasten kiltteysmittaukseen. Oikein hyvin toimii minun uusi kännyni. Oikein hyvin. " visersi Siviäneiti.
Niin lähdettiin lumista hankea taivaltamaan. Kuinka ollakkaan, tuli vastaan valtava suo. Tämän kiertäminen olisi vienyt pitkän ajan ja siihen ei nyt oikein olisi ollut varaa. Mikäli tänä iltana vielä mittailla aiottaisiin. Joten päätettiin oikaista suon poikki.
Topias Tohveli edellä , Siviä Sininuttu perässä.
Ei suo tietenkään jäätynyt kovillakaan pakkasilla. Ja niinhän siinä kävi ,,,
hups ,,, hups ,,, hups
humpsahti Siviäneiti hienoine sinisine nuttuineen kainaloitaan myöden suonsilmäkkeeseen. Tonttu Topias kiireellä pelastamaan ja sai kuin saikin kiljuvan, huitovan, kiukkuisen Siviän ylös suosta ongittua. Nyt olivat hyvät neuvot tarpeen. Siviä väänsi itkua, ei kylmästä koska tontut eivät palele vaan Siviää kiukutti hieno sininen, nyt läpimärkä nuttu. Eikä hienot tonttuagentit, ei ainakaan naispuoliset, koskaan humpsahtele suohon.
Suon laidalla metsän reunassa huomasivat tonttuagentit pelastuksen. Ihmeen. Ihan oikea heinälato siellä kökötti lumisine kattoineen. Siispä sinne. Märkä Siviä heiniin peiteltiin, nuttunsa riisui. Nyt miettimään millä ihmeen konstilla saataisiin nuttu kuivaksi. Ei kynttilää eikä muutakaan tulta voitu ladossa viritellä.
Vaan Siviä konstin keksi, kuinkas muuten :
" Nyt Tohveli alat nuttua puhaltelemaan. Oikein voimien takaa. Ja juoksemaan ympäri ladon sen minkä jaloistasi irti saat. Nuttua heiluttelet. Tällä konstilla nuttu kuivuu yhdessä hujauksessa."
Ei siinä Topias Tohvelin muukaan hyvinyt. Mikäli ei aiottu ladossa kevättä, kevätaurinkoa odotella.

Niin juoksi Topiastonttu, juoksi ja puhalsi siniseen nuttuun. Nauraa räkättivät harakat, mutta asialle ei nyt mitään voinut.
Kuinka ollakkaan, olisiko ollut Jouluntaika apuna , nuttu kuivui hetkessä. Matka kiltteysmittaukseen pääsi jatkumaan.
Saavuttiin vihdoin ihan iltamyöhällä tarkkailutalon nurkalle. Viritettiin erikoisagenttimittarit. Siviän uusi nokialainen kuunteluasemaan. Hyvin kuului lasten touhut. Nukkumaanmenot, iltapesut. Kuului äiti muistuttelevan kuuntelevista, tarkkailevista tontuista. Oikeassa oli äiti. Tarkkaan kuuntelivat tonttuagentit. Ihan kaikki.
Paluumatkalla suo kierrettiin visusti. Ei halunnut Siviäneiti kuulla puhuttavankaan minkäänlaisista soista.
Korvatunturilla laskettiin tarkkaan mittaustulokset. Ihan oikealla agenttitietokoneella.
Ja hyvin kävi. Kiitettäviä olivat kaikki tulokset. Ei edes flunssaa Siviäneiti saanut.

Tonttu Topias Tohvelin ei koskaan nähty puhaltelevan.
Ei edes viheltelevän.


juuli-17

8
Yleinen keskustelu / Vs: ÄlyVähä
« : 15.12.2021 15:36:37 »



ODOTUS

Aatto joulun hiljainen.
On tupa pienoinen
Päre pihdissä himmenee.

Illan hetkellä saapuvan
armastain odotan luona pienen ikkunan.
Ensi lumi maahan on satanut.
Pihlajat vierellä aidan lumisina nuokkuvat.

Askel tuttu siellä ei käy.
On lumi valkea.
Vieraassa maassa,  vieraasta ikkunasta
katsoo mun armaani.

Maahan vieraaseen armaani sotimaan
Vieraan maan vieraille oville
mentävä kolkuttamaan.
Vieraassa maassa,  vieraassa pihassa
astelee mun  armaani.

Sanoja ymmärtämään ei armaani kyennyt.
Halki vieraan maan kädessään.
Multa vieraan, en armaani tahdo jäävän.
Rukoilen, saapua anna kotimaahan vielä
armaani, rinnalleni.

Syttyy tähti.
 
Päre pihdissä himmenee.
Pihapihlaja vieressä aidan tielle katselee.

Aamu valkenee.
Ei saavu armaani.

Luojani,
käännyn puoleesi
maalla vieraalla varjele.
Palata kotiin anna.
Tuo jouluksi luokseni.


juuli-20

9
Yleinen keskustelu / Vs: ÄlyVähä
« : 07.12.2021 16:20:23 »


Nyt on juhlittu päivää jonka aiheesta  en omalla kohdallani en osaa sanoa mitään. Koskaan en ole täysin itsenäinen onnistunut olemaan. Huhupuhetta koko itsenäisyys.

Kun synnyin oli kehtoni äärellä jos jonkinmoista riekkujaa ja naamanvääntäjää. On helppo ne kuvitella kun itse vääntelehdin samalla tavoin just tulleen töppöstelijän tavatessani. Siinä suu vääntyy, silmiin heikommilla ilmestyy tippa ja toisilla naama naurusta vääntyy omituiseen asentoon.  Ja se kielenkäytö on sitä laijia josta ei ota erkkikään selvää. En sitäpaitsi omin voimin edes päässyt tähän maailmaan.

.Kotona komensivat vanhemmat. Koko ajan älä sitä ja älä tätä. Kouluun sitten oli mentävä ja siellä äkseeräsivat opettajat. Ei puhettakaan itsenäisyydestä. Niin vain kiskaistiin laulu koko luokan edessä vaikka pelotti niin hirviästi. Ja nolotti.  Pakko oli.

Siitä sitten aikanaan konttoriin töihin ja nyt komenteli johtaja. Ja siinä olikin komentoa tytölle ihan omiksi tarpeiksi. MIkään ei ollut oikein. Itsenäisyydestä ei oltu kuultukaan. Poikapuolisilla tuli eteen lisäksi armeija jasta itsenäisyydettömyydestä tytöt, ainakin silloin säästyi.

Naimisiin ja sattui pahimman lajin hirmu mieheksi. Alussa ei sillekään mikään kelvannut mutta hirmu laantui vanhetessaan mutta kokonaan hirmustelu ei loppunut. Milloin ruoka ei ollut mieleistä, kahvi lliian kuumaksi keitetty,  milloin sukat oli huonosti huuhdottu kun pesuaine haisi. Ei tuoksunut vaan haisi.

Sitten jäätiin leskeksi. Nyt alkoi varsinainen rumbasamba Kelan ja kaikkinaisten muiden julkisten laitosten kanssa.  Hiki nousee otsatukkaan vieläkin kun ajattelen. Ei ymmärtänyt asoiden laadusta eikä kulusta yhtään mitään. Oli vain pykäläviidakko johon olisi pitänyt käydä jotain ymmärtääkseen  parin vuoden kurssi.  Ainakin.

Kun siitä jollain lailla selvisi  ja asettui omaan luukkunsa eläkepäiviä viettämään sai varautua Pojan jokailtaisiin soittoihin onko kaikki kunnossa. Muutaman kerran on pölähtänyt omilla avaimailla puolenyön aikaan tarkistamaan vieläkö on muori maan päällä ja huoku kulkee. Tulee kun olen laittanut päiväunien ajaksi kännyn pois päältä ja siihen tilaan unohtanut. Hyvähän se kun Poika tarkistaa mutta se herätys , äkillinen ei ole mukavaa .Eikä itsenäistä.
juuli

Joten näin on maailma mennyt.  Joskus hyvin ja joskus huonosti. Mutta aina ilman sitä itsenäisyyttä jota nyt kovin juhlitaan. Minä en sitä omalta kohdaltani  juhli.

Sattuneista syistä.

juuli
.

10
Yleinen keskustelu / Vs: ÄlyVähä
« : 04.12.2021 17:17:35 »


Joutessain kortteja väsäämään.

juuli

11
Yleinen keskustelu / Vs: ÄlyVähä
« : 02.12.2021 20:59:17 »



1. Nämä ovat naisen arkipokat. Ruskeat, mitäänsanomattomat kulmiot. ei kuitenkaan jokanaisen katsantoon tarkoitetut. Sopivat naiselle jolla on tiettyjä valuvikoja naamavärkissä kuten omenaposket ja pottunenä. Poskia malli katkaisee samoin pottunenän puolittaa. Tihrusilmät malli ovelasti piilottaa reunan alle. Hörökorvat pienentää. Malliin on lisätty härpäke joka ovelasti kilisee, vieden huomion maanantai-aamun olotilan, tytinän tahdissa. Näitä käyttää Maija Meikeläinen, ei Polly Poikkeava.

2. Stadionipokat. Näitä käyttävät huippu-urheilijat tai siksi aikovat. Tukevat, tarpeeksi tilavat jotta nähdään ohitse säntäävät kilpaveikot. Lasien aisoissa lisä-aisa tekee laseista kestävät. Voi teipillä kiinnittää naamaan jolloin eivät tipahda kovissakaan rynnäköissä. Monivärisinä hämäävät kilpailijan joka ei tiedä näkeekö punaista vai vihreää. Erinomaiset pitkänmatkanjuoksijoille koska eivät huurru ollessaan irti kasvoista. Eivät hankaa.

3. Pappamummulasit koronapiikin ekaluokassa saaneille. Erinomaiset jousto-aisat jotka mahdollistavat nenän äkkinäisen turpoamisen, kasvojen kaikkinaisen muuttumisen. Otsan kuplimisen. Näiden kanssa käytetään ainoja ja reinoja, huopikkaita talvella. Kippurakärkisaappaita. Mummut pitkää esiliinaa ja papat liivintaskukelloa. Monissa liemissä keitetyt. Vakavat kirkkoklasit.

4. Jos haluat pysytellä muodin huipulla tai edes samassa vaunussa niin nämä ovat valintasi. Pukujen dekoltee on avara, helma kapea. Kengät 12 cm cuccit tai manolitot. Hajuvesi Chanel 5. Kleopatramainen vinous tekee kissamaisen viettelijättären. Näillä voi huoleti mennä presidentin itsenäisyysjuhliin. Kaikkiin pienempiin kemuihin . Nämä tekevät arjesta juhlan.

Siitä vain mallailemaan mikä parhaiten itsekullekin sopii. Tai voihan ne ottaa kaikkikin. Naisen mieli on muuttuva,
Miksei lasitkin.

Juuli

12
Yleinen keskustelu / Vs: ÄlyVähä
« : 02.12.2021 20:55:42 »


Joku tietäväinen on todennut kodin olevan onnellisuuden ja rauhan satama.
Minä väitän ettei se ole. Ollenkaan eikä sinnepäinkään.
Vähän päästä saa tietotoimistoista lukea miten just kotona on sattunut sitä ja sattunut tätä joista on onni kaukana.

Otetaan ensin silmälasit. Ne kapineet jotka on monelle tuiki tärkeät. Ilman olet kuin lepakko. Toimii kun on nenällä mutta hyvin usein ne eivät siellä ole. Alkaa armoton lasijahti. Haetaan ensin ne selvimmin näkyvät paikat joista siirrytään sohvanalusiin. Keittiön kaappeihin ja muihin kätköihin minne tavallisissa oloissa lasit eivät joutuisi. Nyt onkin poikkeustila.
Ei löydy, ei.  Kun on pari tuntia kurkoteltu, kumarreltu, venytty, kääntyilty huomataan että nehän onkin päälaella tauolla. Manataan ja huokaistaan helpotuksesta kun uusien hankinta kustantaisi kolmisentonnia.
Toinen itsensä hukkaaja on avaimet. Muistetaan varmaksi että jätin ne eteisen pöydälle vanhan bakeliittipuhelimen viereen. Siitä ne on joko poltergeist Hermanni voronnut tai itsekseen ovat opetelleet siirtyilemään. Taas alkaa jahti. Nyt syynätään taas  kaikki mahdolliset. Hiki tuleee kun välähtelee pääkopassa mikä rumba ja kuulustelu alkaa uusien hankinnassa.  Sen kun joutuu , hankinnan tekemään isännöitsijän kautta johon muutenkin on huonot välit. Lukot on kuulemma kovalla hinnalla just uusittu koko talossa ja uusien avaimien saanti voi olla vaikeahkoa. Viimeksi kurkistetaan käsilaukkuun ja siellähän ne. Huokaistaan taas.  Hankintaan avainkaappi.
Ruokatarvikkeiden loppumisesta ei kannata tehdä numeroa kun se on jokapäiväinen tuttu. Aina puuttuu jotakin.
Vaatteitaan haeskelee alvariinsa kun ei muista missä kaapissa se ja se pusero on.
Paljon hukkuu tavaraa kotosalla. Vähitellen siihen tottuu. Kyniäkään ei löydy kun pitäisi kirjoitella jotain ylös ettei unohda.
Yksi perin mielenkiintoinen seikka on sängyn petaaminen. Normaalisti petaat joka aamu. Ihan iloksi itsellesi. Vaan jos kerrankin jätät petaamatta sekokuntoon niin voit olla varma jotta naapuri tai joku muu tuttu piipahtaa. Siis jos on olosi yksinäinen petaamattomuudella se yksinäisyys katoaa. Varma on niin.
Lukemattomia hukkaamis-, onnettomuusuhkia väijyy kotonasi. Voit olla varma ettei ne koskaan poistu. Ne on pysytelleet vakioina jo usean sukupolven ajan eli niillä on runsaasti vanhaa taitoa.
Sinun ei auta kuin sopeutua.
Kiltisti.

juuli
.

13
Yleinen keskustelu / Vs: ÄlyVähä
« : 11.06.2021 08:35:08 »


uusin hankinta.

14
Yleinen keskustelu / Vs: ÄlyVähä
« : 04.06.2021 20:44:57 »

Sivuja: [1] 2 3 ... 6