Golden Age Foorumi

Kun kerran Matleenalla on melkein oma palsta niin onko turhaa pitää muuta samalla sivulla.Tulin siihen tulokseen että ei moni niitä sieltä hoksaa hakea.Nyt olin kirjoittanut Justiinalle näistä nikamavioisa ja odotin vastausta.
Tämä ÄlyVähä ja Pulinanurkka ovat melkein saman ajan lapsia.
Pulinanurkalla on lukukertoja 188000 ja vastauksia1800.
ÄlyVähällä vajaa puolet siitä.
Tämä ei ole mikään sodanjulistus,tilaahan meillä on vaikka muillekin jakaa.
Tämä nimi,yleinen keskustelu ei vain näin oikein toimi...

Kuuleppas Anniliisa. Mitä ei muka osaa hakea.?? Osataan takuulla koska ne on aiheet alakkain.Ylinnä mihin viimeksi kirjoitettiin. Sinä oikein hyvin tiedät sen. Olet nytkin  ihan hyvin löytänyt tämän ..... Haluat näköjään lopunkin kirjoittelun täällä tyrehtyvän kun on perin hiljaista ollut.  Etkö ollenkaan huomaa millaisia muita aiheita täällä on. Ja paljon. Laidasta laitaan.  Ei ole Pulinanurkka ainoa eikä Älyvähä. Sinä olet ennenkin halunnut minua pois. Miksi. Mikset muitakin vingu pois. Ei se ole sinulta poissa mikään kirjoitustila jos on täällä Älyvähä.
Sitä muuten lukee sättäilijäkin. Narsissitkin oli yhden sättälijän pyytämiä. En näe syytä vastailla sinulle enää kirjoititpa mitä hyvänsä.
Älä  sinä lue Älyvähää kuin noin pahasti kampeaa.

Matleena

SOITTAJAPOIKA PAN

Kaukana, takana sinivuoren
oli taikametsä salainen.
Siellä oli kaikki viheriää
vuoripuro solisi kristallina.
Siellä huiluaan soitteii Pan.

Se istui lehdellä ulpukan
huilunsa hopeisen viritti.
Ei sitä kuulleet ihmiset.

Tahdissa sen tanssi perhoset
keijukaiset, usvattaret.
Kurkotti kuusi kuuntelemaan
oksilla oravat höristi korviaan.
Peipot tahtoi lisää kuulla.
Rahkasammalkin tiiraili
ei saanut silmiään irti
kun Pan huilullaan luritti.

Koko kesäisen  yön ne ilakoi
sävel huilun metsässä soi.
Kuunsilta kultainen soiton kuuli.

Jatkui soitanto syksyyn
kun tipahti lumihiutale lampeen
Pan huiiunsa pakkasi
luolaansa hiipi,
nukahti.

Juurella  vanhan tammen
kevään soittoa odottelen.




matleena2016

 

Jy.
Ei sitä mokomaa tietenkään löydy.  Muistaakseni se oli Todayssa.Tässä vastaavia
.
http://www.vastavalo.fi/albums/userpics/12089/normal_050_7_.JPG
.
https://pixabay.com/fi/photos/?image_type=&cat=&min_width=&min_height=&q=narsissit
.

.

.

KAHDEN VARJON MiES

Se oli koko päivän maalannut taulua.
Nyt se oli valmis.
Oli siihen  maalannut oman  varjonsa
sen sielunkin
ei ollut muuta mallia.
Taidetaloon seinälle joukkoon muiden
ripusti illalla.
Huoneen valo sulautui illan varjoihin.

Nyt istui, katseli.
Mietti miksi ihmisellä oli yksi varjo vain.
Hiljaa ovi aukeni. sisään  hiljaa  mies,
varjo.
Mies tauluaan vilkaisi , oli varjo sielläkin.
Mies, outo virkkoi, varjoa toista kaipasit
minä tulin,  olen varjosi.
Mies katsoi tauluan, ei varjo liikahtanut.

Mies mietti voiko varjo toista varjostaa.
Varjon sielun toinen varjo anastaa.
Oliko varjo toinen vain jälki kankaassa.
Mies ei tiennyt.

Miehellä  kaksi varjoa.



matleena2016





 

ORPO

Orpo
yksinäinen
pihlajalaterttu pieni.
Yksin lumelle, talvelle jäänyt.

Pois oli sisaret
se oli puolensa pitänyt
kun talvetar oksia riipoi.
Lumen valkean viitan tertulle laski
peitti viitalla muunkin tienoon.
Jäädytti oksan, ei  pääsisi irti
vaikka tahtoisi.

Ei kelvannut evääksi kellekään
tilhet sen oksalle unohtii
ei kettukaan huolinut
maistoi,  irvisti.
Paikalleen jätti.

Nyt eli se ehdoilla talven
viiltävä viima, polttava huurre
Se ei paremmasta tiennyt.
Jos tiennyt olisi
ei uskonut olisi
Muistissa oli vain aika talven.
Keväällä se putoaisi, maatuisi
kun jää tertun sulaisi.

Kaunis se oli,  heijastui
talven valkeaan lumeen.

Tulisi pihlajaan uuden kesän kukka.



matleena2016

TALVELLE JÄÄNEET

Se ei kysynyt lupaa
niityltä kesäiseltä.
Toi talvi kylmän tullessaan
tuisku tuulet hyytävät
lumiviitan valkean heitti.

Lähetti syksyn kuuraisen
mi lehdet puista riipi.
Jälkeen sen yöt hallaiset
mi järvet ja meret jääti.

Niitylle kaksi punaista kukkaa
se unohti jäätämättä.
Nyt alla lumen valkoisen
ne viluissaan värjötteli.

Ei kevääseen talvea kestä
lumi valkea surmaava ansa.
Hetken ne talvea ihmettelee
pois nukahtaa

kevättä katselee unessansa.


matleenai2016

TALVEN VÄSYNEET

Ne  oli syntyneet  siihen
piikkilanka-aidan viereen.
Ne kesän kukki, ojenteli
viihtyi varrellaan perhot, lukki.

Pian kesä menojaan meni
syksyn viimatar puhalteli.
Se riipoi kukat ja lehdet
korret paljaat jäljelle jätti.

Talven tuisku osan korsista taittoi
kun lumihunnun ylle korsien satoi.
Vaan osa vielä taivaalle kurkotteli
toivoi sinipilvet näkevänsä

Lennähti langalle pikkuinen tintti
sai siemenet evääksi.
Läpi kylmyyden korret hymyili
voi  olla avuksi.

Lumihuntu mi korret taittoi
alla maan juuria suojasi.
Lumivalkeaa  nukkui unta.

Ne kevättä odotti.




Juuli2016