Golden Age Foorumi

.
Itaa. Syksy on ja pimeää. Hirmuisella vauhdilla meni kesä. En ehtinyt kuin huokaista , ohi on. Joka kesä on sama juttu. On harkittu etelään talveksi muuttoa mutta aina se jää. Kai se lopuliisesti on jäänyt. Monihan siellä on ja eläke kyllä riittäisi mutta aikaiseksi sitä ei tunnu saavan. Pitäisi olla joku tuttu siellä.
Minä en voi kuin ihmetellä tuota espeniä. Kun minä tunnun kiinnostavan ihan sairaalloisuuteen saakka. Ei tuota enää voi muuten ymmärtää. Kun minä vakipaikassa runoilen enkä edes täällä häiritse niin mitä ihmettä tämä on. Ne kuvani eivät luvattomia ole eikä ainakaan espeniltä pois. Kuvat ei ole espenin.
Minua syyttää eri foorumeille kirjoittelusta. Itse tänään törmäsin toisella foorumilla samaan espenin oravaan kuin täällä. Foorumilla johon eri nikillä nykyään kirjoittelee. Siis ainakin sinne. Ei sitten muuta enkä enää tänne kirjoita ettei saa taas vettä myllyyn. Onhan tuolla ihan komenttisivukin minulle vartavasten tehty.
Mukavaa syksynjatkoa.
.
.

.
.




KORU KALEIDOSKOOPPI

Ei Kristallin tarvinnut odottaa
kun leijui vierelle sammalsametillle
siskoista nuorin, Kaleidoskooppi.
Oli päättänyt aiemmin pudota
oli juttuseura vailla.
Sisaret oksistossa paleli, hiljaa oli.
Sammal samettinen lämmitti
kun vihreää untuvaa
kera siskon siinä juttu luisti.

Oli metsä suojana ympärillä
kanervat punaiset loisti
nurmi kullankeltainen hymysi
metsälampi vieressä
värit siskosten toisti.

Oli toinen kuin koru kristallinen
toinen kirjava kaleidoskooppi.
Arkkitehti Luonto suunnitellut
alaiset, prinssi Kuu, toverit
sen toiveet toteutti.

Mielessään syntyi korut kauniit
jalokivet, silkit , sametit.
Kantajalleen antoi loistonsa
rintapielissä kimalsi
hohti ranteissa, hiuksissa.

Ne pienet syksylehdet.




matleena2014
.

.
.




INDIGOKOBRAT

Me odotamme ostajaa, omistajaamme
taidelasiosastolla Lontoon Harrods` in.
Me kobrat lasiset, kuultavat, hauraat,
hohtavat.
Kristalliset.
Väri sinitaivaan.
Indigonsininen.
Näyteikkunassa tavaratalon.

Piirsi,  loi loihtijamme taitelija tuntematon
oliko Venetsian Muranon.
Mallin sai temppelin marmorisen raunoista.
Syvistä viidakoista.
Käärmeistä pyhistä.
Lasinpuhaltaja yksinäinen hytissään
mallin puhalsi, näkyväisen. Kauniin.

On  laiva tuonut yli valtameren
kauppatavaraksi arvokkaaksi.

Keskiyöllä näet välähtävän valon sinisen.
Kuulet kalinan kilven panssarin.

Hiljaa odotamme.





matleena2014

.

.
       Minuakin poruttaa espen / postimies / rantasipi...kohtalo.

.
Iltaa. Aika vähän tulee katsottua. En seuraa tanssi-  enkä leipomisohjelmia. Päivällä joskus Bewerly Hillsin panttlainaamo ja scifiä illalla jos sattuu tulemaan. Myös Leijonan luola osuu. Luonto-ohjelmat.
Pojanpoika sanoi . Se on se ohjelma se kun tanssii tätien kanssa. 
.

.


Niiiih....
.

.
.




TUPLAPUNAISET

Siinä me tytöt istuttiin kaupan edessä
korokkeella
Reetta ja Leena.
Katseltiin.

Ihmiset menivät ja tulivat kaupasta.
Koitettiin arvailla etenkin sitä
josko joku osti  karkkia tai jätskiä
oliko silläkin pieniä tyttöjä.
Niitä me tiesimme saavamme varmasti
koska kaupassa oli äiti.
Jos olisi ollut vaikka täti
ei ehkä olisi saatu.
Olisi saatu omenoita
eikä se ollut yhtä hyvä.

Meillä oli samanlaiset kengät ja sukat,
tummanpunaiset  kuin ruusunkukat
joita olimme salaa ottaneet pensaista.
niistä pistelevistä.
Samanväriset kengät ja sukat
vaikkei oltu kaksosia ei edes siskoksia
mutta me leikittiin että oltiin.
Naapuritaloissa asuttiin
yhdessä aina kuljettiin.

Riitaa ei tullut muusta meille kuin
kumpiko hypinnarua ensin pyöritti.





mtl2014
.