Golden Age Foorumi
Keskustelualueet => Koti => Aiheen aloitti: pumpuli - 03.06.2011 17:36:48
-
Juuri nyt. Tuoreista raparpereista tehty kiisseli vähänlämpimänä. Kylmä vatkattu vaniljakastike päälle.
Mikä on sinun kesän makusi? :P
-
Kävelin eilen kotikyläni lävitse, sen ns. torppari kylän jossa oli hyvin tiheään asuttuja pieniä punaisia tupia mutkittelevan hiekkatien varrella.
Olivat hyvin hoidettuja pihoja useimmat loma asuntoja, hyvin kivisiä tontteja ja kukka ryhmiä kivien juurella, jossain haukkui koira,jossain isäntä pilkkoi puita, puulämmitteiseen vanhaan saunaan ja se tuoksu joka siitä leijailee kylän yllä, se saa aina lapsuuden lauantait mieleen kun isä kantoi saunaan ja pesi meitä.
Olen veljeni kanssa halunnut monasti ostaa sieltä mäeltä tönön ne on niin ihania pienine kallistumisineen ja kapeine teineen mutta vielä emme ole ehtineet aina ne menee käsistä.
Lapsena kuljetimme kesäisin lehmiä paimeneen sen kylän lävitse takamaille ja pelkäsimme että lehmät karkaa meiltä noihin pihoihin.
Raparperi kiisseliä olen keittänyt jo kolme satsia, se taitaa riittää kun tulevat niin puumaisiksi, veljeni soitti ja kysyi myös kiisselin teko ohjetta saa nähdä malttoiko olla enää keittämättä perunajauhoja.
Odottelen myös kotimaisia uusia perunoita ja samalla olen huolissani tuosta ulkomailta tuodusta ruuasta, mitä me sitten syödään kun kotimaassa ei enää kannata viljellä paljoakaan.
Toivottavasti ei näe sitä aikaa.
-
Hyvää on raparperikeittokin, mutta minulle kesän maku on kesäkeitto. Ihan vielä ei sitä saa, mutta sitten kun herneenpalot paisuvat ja porkkanat ja kukkakaalin ja muut saa omasta maasta niin mitään parempaa en tiedä.
-
Hyvää iltaa Kultaisen iän kansalaiset.
Jalmarinpoika on lopettanut perunanviljelyn.
Alkoi tuntumaan, etten enää saa perunoita kasvamaan.
Torilta ostin juuri maasta nostettuja Timo-perunoita.
Samalla tuli todistettua, että varhaisperunana Timo on edelleenkin hyvän makuinen,
kunnes Siikliä tulee markkinoille.
Siitä en selvää saanut, maistuiko parhaimmalta voin vai sillin kanssa.
Hyvältä maistui joka tapauksessa.
tai ...
Oliko se sittenkin parasta kuin voissa paistoin aamulla ne timot,
joita illalla en jaksanut kaikkia syödä. :D
Perunaterveisin ja hyviä unia toivottaen
Jalmarinpoika
-
Se paras kesän maku on vielä maistamatta. Mansikat! Juhannuksena sitten. :P
-
Ensimmäiset amppelimansikat maisteltu. Maku ei ole niin ihana kuin metsämansikoissa tai makeissa avomaan lajikkeissa.
Kohta kotimaisia mansikoita taas saa.
-
Kesämakuja on niin paljon , ettei oikein osaa nimetä mikä olisi paras. Sunnunaina olimme synttäreillä ja siellä oli tuoreista mansikoista tehtyä
mansikkakakkua joka ainakin oli aivan ihanaa. Eilen tein raparperipiirakkaa ja sen kanssa vaniljakastiketta ja hyvää oli sekin. Kuten huomaatte minun
parhaat kesämakuni kallistuvat makeiden herkkujen puolelle, en oikein osaa tehdä eroa eri perunalaatujen kesken.
-
Oikeassa olet Merituuli, niitä hyviä ja odotettuja kesänmakuja on niin paljon. Minulle tällä hetkellä ovat ensimmäiset uudet perunat, tilli ja silli, lisäksi ruisleipää ja voita. Nammm!!!
(niin kuin näkyy, en jostain merkillisestä syystä ole makean nälkäinen, joskus melkein käy kateeksi kun näen miten toiset nauttivat helteellä jäätelötuutista..)
-
pumpuli kirjoitti:
> Juuri nyt. Tuoreista raparpereista tehty kiisseli vähänlämpimänä. Kylmä
> vatkattu vaniljakastike päälle.
>
> Mikä on sinun kesän makusi? :P
****
Jalmarinpojan speciaali tälle illalle.
Tämä illan kesän maku on muurinpohjaletut mansikoiden kera. Taikina on tehtynä ja mansikat perattuina.
Ukkosen ilma vaan väsyttää wanhaa Jalmarinpoikaa. Pappisten lava houkuttaa, mutta letut vie voiton ja matkakin on pitkä. ( ... niin pitkä niin pitkä on matka suatolle Suhmuraan...). Laulussa säästeltiin jalkoja, nyt naftaa.
Iltaa voi juhlistaa fingerborillisella camparia.
Muuten toinen asia askarruttaa. Ostin kaupasta neljä pannusiikaa.
Tähän asti olen luullut, että kalat elää ja kasvaa vedessä eikä pannussa.
Näillä ajatuksilla JP toivottaa kultaisen iän kansalaisille kuumaa heinäkuuta ja nautitaan kesän makuja.
Jälkikertomus: Oiskohan lämpöisessä kesäillassa tannsikaverin hien tuoksu myös niitä "kesän makuja"? :D
-
Hyvää lauantaipäivää kultaisen iän kansalaisille.
Eilen illalla tuli niin ankara ukkonen, että keskeytti lettutehtailun.
Ja teki pahojaan. Pimennys kesti 3 tuntia.
Onneksi löytyi vanha käytöstä poistettu modeemi, joka näyttää toimivan jopa paremmin kuin uudempi toimikaan.
Kesään kuuluu ukkonenkin.
Äsken lueskelin Apu-lehdestä Paavo Lipposen Hilkka-äidistä pitkän jutun. Kertoili mm. sota-ajasta ja Lapin sodasta. Lapin sota on unohdettu sota. Ruoka oli vähissä. Juuri sen verran oli ruokaa, että hengissä pysyi äiti ja lapset. Äiti Hilkka tinki omastaan, jotta lapsi sai parempaa.
Mutta kuitenkin äiti on nyt 96-vuotiaana hyvissä voimissa - hyvinkin nuorekkaana kuvassa, jos kuva on just otettu.
Jalmarinpoika jää miettimään, kumpi vaikuttaa ihmisen elinikään enemmän ruoka vai juoma. Ja tulee taas kerran siihen tulokseen, että tietyillä virvoitusjuomilla on huomattava elämää lyhentävä vaikutus.
Pahalta kuulostaa noiden ravitsemusterapeuttien saarnat siitä, että vanhan ihmisen pitäis laihduttaa. Ja omaiset puolestaan sanoo, että heidän vanhempiaan pidetään nälässä hoitokodeissa.
Nyt JP:n on paras lopettaa, menee liian totiseksi, kun alkaa miettimään, kuka JP:lle lusikalla ruokaa suuhun laitaa, jos sellainen hetki koittaa. :mrgreen:
-
Mitenkäs se niin menee, että kun tänne kirjoittaa, niin koko ketju heittää "häränpyllyä". Voisko joku tietää?
Näin kuumana heinäkuun päivänä tuli mieleeni eräs kesän maku: talkkuna. Siis hyvää piimää kaupasta. Kotona oli jo hankittuna luomutilan luomukaurasta tehtyjä luomutalkkunajauhoja. Aah, mikä pehmeä maku!
Pussin kyljessä oli ohje. Siihen tulee talkkunajauhoja, mustikoita, fariini- ja vaniljasokeria, maitorahkaa ja kermaa. Niistä tehdään "pöperö". Maistuis varmaan sullekin.
Jalmarinpojalle! Jos eksyt tiistaina Pappisten lavalle, niin pane kukka napinläpeen. Tuun sitten hakemaan hitaalle. ;)
-
Korkataas nyt sitten tämä elokuu.
Kauniit, kesäiset, lämpimät päivät jatkuu.
Tänään kesän maku on mustikkamaito. Metsään en enää uskaltaudu, kulunut polvi estää. Torilta siis mustikat ja vadelmat.
Vaan kohta käyn käsiksi viinimarjapensaisiin. Niistä sitten syntyy sitä tirriäisten tykkäämää "mumminmehua".
" Täysikuu, sä ihme suurin olet öisen taivahan". Nauttikaa!! :D
-
"Naatitaan-naatitaan" pumpuli elokuusta vaikka perunanvarret mustukin turhan aikaisin,
olis niitä vielä muutama keitto, perunoita meinaan, en niistä varsista keittoa meinannutkaan tehdä.
Naattit aan, meilläpäin ennenvanhaan sanottiin kaikkia juurikkaanvarsia naateiks, räätikkään naatit,
punajuuren naatit ym... jokumies puhui saappaan naateistakin.
-
Hm. Uni loppui kesken pelin.
Vaan mikäs, aamuöinen lehdenhakumatka; taivas, pilvetön, huikean sininen, kirkas aurinko möllötti taivaanrannalla, joesta nousi usvaa ja vilja kypsyy.
Kun nyt sitten ajelee mökillä nurmikon, kerää marjat ja illalla hikipäässä tanssii 3-4 tuntia, niin eiköhän puoliltaöin ole "naatti". :roll:
-
Ihana hiljaisuus. Kynttilälyhdyt tuikkii hämyisessä illassa.
Tänään oli pumpuli-päivät. Pieni, mutta pirteä, pumpuli-suku kokoontui matriarkan ( se oon mä) luokse. Muutama puuttui.
Perunan kyytipoikana grillistä härän- ja broilerpihvejä, grillimakkaraa, tottakai. Nuorison suosimia maissintähkiä. Raikasta salaattia ja kantarelli-munakas-rullaa.( Reseptin saa miniältä)
Kahvin ja "mumminmehun" kanssa pumpuli-torttuja ja britakakkua. Kakusta ei jäänyt, kuin reunat jäljelle. :D :lol:
-
Olipa sinulla herkulliset tarjottavat.Kyllä noilla eväillä pinta nousee ja pienet rypyt oikenee.Ihan aloin miettiä ,mitä kivaa meidän kaapista löytyisi.Noin sitä on herkkä ärsykkeille.Ja jos vielä kuvan näkisi niin kuolaisi ihan valtoimenaan.
Nauttikaamme kaikesta hyvästä mikä ei meitä vahingoita! :lol:
-
Kaunis, lämmin, kesäinen sää jatkuu.
Mummonmökillä, heti Talvisodan jälkeen istutettu, valtavaksi kasvanut omenapuu on tuottanut satoa, kuin ei kai koskaan ennen. Virheettömän kauniita, hyvänmakuisia omenia.
Kotona kolme nuorempaa puuta antanut myös hyvän sadon.
Sukulaiset ja ystävät on kyllästetty omenilla. Tuttavat siirtyy kadulla vastakkaiselle puolelle, kun tulen vastaan!
Sosetta, tuoremehua, kuivattuja omenia, puuroa, piirakkaa, uuniomenia. Tänään lähtee viimeiset omput peurojen ruuaksi. :roll:
-
:( :( Sama on Pumpuli, yltäkylläisyyden pahe" kohdannut minuakin.
Omenia on, hyviä ja mehukkaita.
Tuoremehua rutistutin, jota on pakastin täynnä ...jos vaikka myöhemmin.
Tein nimittäin omenatuoremehuviiniä, kuten joskus ennenkin olen tehnyt.
Siinä vaan tulee aina turhautunut olo, kun meillä viina pyrkii "happanemaan",
jos yönyli seisoo.. Ennenkin ollut sama ongelma.
-
pumpuli kirjoitti:
> Juuri nyt. Tuoreista raparpereista tehty kiisseli vähänlämpimänä. Kylmä
> vatkattu vaniljakastike päälle.
>
> Mikä on sinun kesän makusi? :P
Kyllähän kesän marjat ovat verrattomia,mutta yli kaiken tähän aikaan on suppilovahveromuhennos.Kuinkahan monta kertaa olenkaan sitä jo kehunut.
-
Kaivoinpa tuolta "arkiston" uumenista viimevuotisen "Kesän maku" ketjun. Luettu kait ennätykselliset 650 kertaa. Oli niin mukavaa jutustelua, että päätin jatkaa.
Huomenna minun kesän makuni on suomalainen vihannes "Huiluntuhti". On muuten grillimakkaraa. Toivottavasti Ylläpito ei katso tätä mainokseksi! Nautitaan pumpulin mummonmökin upouudella terassilla sinapin ja punaviinin kera. Hyvässä seurassa tietenkin. :D
-
Huomenna minun kesän makuni on suomalainen vihannes "Huiluntuhti". On muuten grillimakkaraa. Toivottavasti Ylläpito ei katso tätä mainokseksi! Nautitaan pumpulin mummonmökin upouudella terassilla sinapin ja punaviinin kera. Hyvässä seurassa tietenkin. :D
Kiva ja ajankohtainen aihe. Arkistoista varmaan löytyisi lisää vastaavia.
Tämän alkukesän makuja ovat olleet nokkosmuhennos ja omista raparpereista keitetty raparperi-rusina-mansikka-riisipuuro. Nokkosiakin löysin suureksi ilokseni omalta tontilta. Meillä on nyt kulttuurikoti, kas nokkonen on kuulemma ihmisen kulttuuriseuralainen.
Täällä ei ole terassikeli. Hrrr, niin on koleaa että...
-
On niitä kesänmakuja jo kaukaa menneisyydestä.
Selailin ja sekoilin, -mikä maku on ajankohtainen,,sekoilin siksi että
olin viimevuoden "maisteluissa.
Satakuntaa ylistetään niin pumpulin "huiluntuhdissa, kuin justiinan
tyrnimarjossakin.
Huiluntuhtia tehdään täällä ja ... olisko tyrnimarjojenkin ajattelu
lähtöisin Merikarvialta. Merikarvialaiset ovat jo ammoisina aikoina
puristaneet villinäkasvavista tyrni-pensaista mehut pois,, joskus vallan raakileina
Siitä on porua pidetty voisikausia rannikko seutujen asukkaide kesken.
Vieläkin Porista helsinginsuuntaa, kakkostienvarressa on kesäisin myyntikojuja
joista saa tyrnimehua ..tosin kiskurihintaan.... jos nyt kaikkivaivat parantavasta juomasta
voi kiskurihintaa määrätäkään.
Huiluntuhti tehdaan lappilaisen reseptin mukaan,, lihaa säästämättä.
-Muuten raumanlapin,, joka kunta nykyisin kuuluu raumaan.
Oliskos niin että kummatkin tuotteet ovat saaneet ansaitsematonta kuuluisuutta.
(Etten ainaskaan mainostamisesta joudu edesvastuuseen)
-
Kesää ja makuja maistellaan.Raparperi aina on niitä ensimmäisiä joilla saa uutta kesää aina maistella,
älkää vaan liikaa innostuko.Tämä kevään herkku ei ole niitä aivan terveellisimpiä .Muistakaa huolehtia että tulee juotua maitoa siitä nautittaessa.Muuten kyllä herätys tulee yöllä kun on kova kramppi jalassa.Siinä kyllä kesän makukin jää toiseksi.
Minun paras kesämakuni on tuoreista mustikoista tehty pääskysenlämmin mustikkakukko ja kylmä vaniljajäätelö sen seuraksi.
Sitten onkin aivan toinen juttu se Lapinnaisen LEMMENJUOMA...
-
Sattuisko sinulla, Anniliisa, olemaan se Lapinnaisen LEMMENJUOMAN resepti?
Aikoinaan tuttavani, naiseläjä, kertoi tehneensä Lapinnaisen lemmenjuomaa. Valmis juoma oli jääkaapissa. Eräänä yönä, muuten hiljaisessa talossa, kuului kova räsähdys! Perhe riensi tutkimaan räsähdyksen alkuperää. Jääkaapista valui lattialle lemmenjuomat. Oliko siinä peräti mustikkaa mukana. Koko "panos" oli räsähtänyt hajalle.
Oli siinä aviomiehellä pitkäksi aikaa virnistelemistä! ;D
-
Sain tämän ohjeen kälyltäni,hän on oikea mestari sitä laittamaan.
1 litra vettä.
2 dl sokeria
2dl mustikoita,laitetaan kirkkaaseen lasipurkkiin aurinkoiselle ikkunalle tai kesäkuistille kevyesti peitettynä,
Annetaan käydä aurinkon paisteessa pariviikkoa.Siivilöidään ja annetaan jäähtyä pullotettuna.
Jos lasipurkki on suurempi niin samallahan voi laittaa suuremmankin erän.
On sellaista onnenkauppaa tietenkin,eihän aurinko paista aina ,jos välillä on pilvisiä päiviä niin käyminen lakkaa ja silloin voi tulla kuohuvaa ja keskentekoista niinkuin simakin joskus..
mutta jos onnistuu niin maistuu kesälle ja mustikoille
Näinkö lienee lapin nainen joskus miestään narrannut.
-
Laitan vielä yhden tähän kesän alkuun kuuluvan ohjeen ja sitten suunta metsään tarvikkeita keräämään..
Tämä kuusenkerkkien paras keräilyaika on juuri nyt ainakin täällä savon mailla.
Kerää noin 2,5 litraa nuoria nämän kevään kasvua olevia kuusen kerkkiä.
Huuhtele ja laita kattilaan,lisää vettä niin että kerkät juuri peittyvät ja anna olla yön yli..
Keittele siinä liotusvedessä hiljaa hymyellen noin kaksi tuntia.
Siivilöi liemi ia lisää puolikiloa sokeria litraa kohti tätä lientä.
keittele taas niin kauan että alkaa muuttua siirappimaiseksi.Mausta sitruunalla ja laita pieniin pulloihin.
On hyvä ja tehokas lääke aina kun talvella viluttaa ja tuntua flunssan oireita..
Laitan vielä vähän rommia ja kuumaa vettä ja eiköhän ala auttaa.
-
Minun alkukesän herkkuni tein tänään, kaura-raparperipaistos vaniljakastikkeen
kera ja kyllä oli hyvää. Huomenna teen raparperimehua.
-
Tervehdys
Luin mielenkiinnolla, mitä olette kirjoittaneet.
Se innosti laittamaan etusivulle reseptit ja tarinaa minun suosikeistani näin kevätkesällä.
Raparperikiisseliä olen syönyt lähes päivittäin ja samoin lipstikkakeittoa.
Nokkonen kasvina kiehtoo, sitä kasvaa tonttini joka nurkassa.
Harvoin saa rappusilta poimittua hyviä aineksia keittoon.
Sekin mietityttää, mahtaisko nokkonen menestyä riviviljelyssä.
Ainakin mansikkamaalla se viihtyi oikein hyvin.
AMK
-
Hyviä hetkiä teille kaikille tälle päivälle ja koko viikollekin.
JP huomasi kirjoittaneensa vuosi sitten, että on lopettanut perunanviljelyn.
Nyt on pakko ilmoittaa, että laitoin muutamaan ämpäriin multaa ja perunat kasvamaan.
Mutta ei ainakaan vielä juhannuksena niistä satoa saa.
Ja paljastukset jatkuvat, istutin ihan vanhanaikaisesti myös vakoihin perunoita.
Kuitenkin alkoi mieltä kiehtoa ajatus... omasta maasta perunoita ja heti kattilaan ...
ja makua testataan voilla, sillillä ja maitokastikkeella
-
Kesän makuja on maisteltu Puupään huushollissa monipuolisesti.
Keräsin tänään pihan laidoilta mustikoita, ahomansikoita ja mesimarjoja. Jopa tuli hyvä jälkiruoka vaniljajäätelön kera.
Mustikat ovat suuren suuria jo nyt. Lähes päivittäinen sade on lihottanut marjat pulskaan kuntoon.
Alkukesästä huomasin reseptejä etusivulla. Kokeilin lipstikkakeittoa pienin muunnelmin. Laitoin nokkosia runsaammin ja perunoitten sijaan nakkasin kattilaan tähteeksi jääneen perunamuusin.
Kiitos vain vinkistä, en olisi hoksannutkaan että lipstikkaa voi käyttää muutenkin kuin mausteena. :D
Miten puutarhamansikat muualla? Pysyvätkö terveinä tässä säässä? Olen pakastanut muutaman laatikollisen, mutta maku ei ole entisensä. Homettakin pukkaavat herkästi.
Tänään ei satanut koko päivänä!
-
Ehdin laittaa mansikat silloin kun oli vähän poutaisempi viikko,
yksi huono marja viiden kilon laatikossa.
Mustikoita olen jonkin verran noukkinut, isoja ovat ja vielä
ihan hyviäkin, mutta äkkiä muuttuvat vetisiksi jos joka päivä
sataa. Marjoista on tehty monenlaisia herkkuja jälkiruuaksi,
se on kuitenkin niin lyhyt aika, kun niitä saa tuoreena.
Ensimmäiset kanttarellit poimin eilen.
-
Samat sanaset, uudet perunat jne. Muuten snipe täällä myytiin uusia ruotsalaisia perunoita, tais olla aivan kesäkuun alussa? Eivät ne mitään huonoja olleet, vaan vähän kalliita tietysti, siis ihan ne ensimmäiset.
Siiklihän on tunnetusti parhaasta päästä uuden perunan laaduista jos puhutaan. Mutta tänään on tarkoitus maistella kesän makuja menemällä naapurin kanssa mustikkaan. Saas nähdä löytyykö mitään. Nyt näyttää ainakin aurinko paistavan, siis ei muuta kuin menoksi.
-
Tänään täällä tähän aikaan aurinko paistaa + 17. Tarkoitus lähteä vähän katselemaan metsän antimia. Mitähän sieniä löytyy, vai löytyykö mitään. No mustikkaa on kuitenkin.
-
Mustikassa jälleen pienen porukan kanssa. Kuudes kerta, tossa laskettiin. Kolmessa eri paikassa, suht lähellä kaupunkia. Minulle ei tarvitse kertoilla, että mustikkaa ei löydy.
PS. Muuten sanontaa "Mustikkaa ei tänä kesänä löydy" käyttävät kahdenlaiset ihmiset.
- Ensiksi sellaiset, jotka eivät edes halua itse mennä katsomaan, että löytyykö sitä, koska eivät viitsi poimia.
- Toiseksi sellaiset, jotka poimivat paljon ja haluavat vaan viestittää noin sen takia, että metsään ei tulisi hyville apajille liikaa väkeä huseeraamaan.
-
Sain vieraita Olympia maasta,tyttäreni appivanhemmat ovat lomailemassa suomessa.
Yritän aina keksiä jotakin alkuperäisen suomalaista ruokaa.
Niinpä nyt laitoin kaalikääryleet ja jälkiruuaksi mustikkakukkoa.
Onnistuin oikein hyvin ,onhan niissä aikamoinen homma mutta kannatti.
Vävypoika selitti että ei ole tuttu ruoka heillä kotimaassaan.
Sain myös taas vierailukutsun vuorostaan maistelemaan heidän herkkuja,ensimmäisenä tulee mieleen ne Buttingit.
Ovat sellainen pannukakun ja muffistin välimuoto joita syödään tuhdin ja maukkaan kastikkeen kanssa.
Mutta nyt metsään ja mustikkaan.Niitä on kyllä tosipaljon ja sateessa suuriksi kasvaneet.
Kanttarellejä myös löytyy nyt aivan arvaamattomista paikoista ja sekin varmaan sateisen kesän ansiota.
-
Kesä alkaa olla loppusuoralla, mutta sitä on kyllä vielä jäljellä. Muistui mieleen tuon Anniliisan jutun jälkeen, että olen kerran käväissyt Lontoossa. Kolmen, neljän päivän tutustumisreissulla.
Bristish Museum, Madame Tussaudin vahakabinetti ym, saatiin nähdä. Kävimme myös ruokailemassa paikassa nimeltä Beefeater.
Katsoin Googlesta, mitäs se antaa:
Beefeater tarkoittaa seuraavia asioita:
Beefeater, englantilainen gini
beefeater, Lontoon Towerin vartija
Beefeater, ravintolaketju
Beefeater, yhdysvaltalainen punk-yhtye.
-------------
No, näköjään, se missä ruokailtiin, oli toi ravintolaketjun eräs ravintola jossakin kellariluolassa. Siellä esiintyi meille mies, joka kiskoi hampaillaan 6:n tuuman nauloja ulos parrusta, ne siihen ensin vasaralla hakattuaan.
Hotellimme oli jossakin Kensingtonin alueella. Kun sunnuntai aamuna menin hieman ulos kävelylle, niin komeasti vaatetettu mieshenkilö, oliskos ollut lakeija tai mikä lienee, tuli korskealla ratsulla minua vastaan jalkakäytävällä. Sieltä korkealta satulastaan hän tervehti minua maan matosta :
- Good Morning Sir ??
Kohteliasta porukkaa, noi Britit.
-
Hernekeittoa ei kai oikein mielletä kesän mauksi.
Minulla se kuuluu perinteisesti elokuuhun ja Kansalaisopiston Senioripäivään.
Ties miten kauan Veteraanit ovat sitä muhittaneet suuressa soppatykissään. Paksua, lihaisaa, makoisaa. Loraus sinappia joukkoon.
Nautitaan ulkona, kauniissa ilmassa, puun siimeksessä, hyvien ystävien seurassa. Päälle hyvät kahvit ja kotona leivottu voisilmäpulla. :D
-
Hernekeitto, alias papusoppa on ihan hyvää perusruokaa.
Nuoremmat ihmiset eivät oikein välitä. Heillä on kebabit ja pizzat ja urheilujuomat, vaikkei edes urheile, makoisampia suussa.
-
Asiaa puhut Espen noiden Britannien kohteliaisuudesta.
Minä ainakin tunsin aluksi itseni joksikin peräkylän asukkaaksi heidän joukossaan.
Sitten järkeilin että maassa maan tavoilla.
Ovathan he asuneet ikiajat sivistysmaassa kun me vielä oltiin jonkinasteen metsäläisiä.
Kielitaitoni ei ole hääppöinen,mutta hyvin olen heidän elämäntapoihin sisäistynyt.
Vävypoika on nyt asunut neljä vuotta täällä suomessa ja sanoo olevansa Suomipoika.
-
Vävypoika on nyt asunut neljä vuotta täällä suomessa ja sanoo olevansa Suomipoika.
Sopiiko kysyä, miten vävypojan suomenkielen taito on edistynyt? Onko kursseilla tullut kulutettua aikaa?
-
Poimin eilen karviaisia ... keltaisia ja punaisia.
Nyt kokeilen. millaista hilloa niistä tulee.
Sitä mietin, laittaisinko omenoita joukkoon.
Huvituksessa näyttävät omenat kypsiltä, tosin Huvitus ei taida olla hillo-omena.
-
Karviaisista tulee pahuksen hapanta hilloa vaikka miten tekisi.
Joskus olen tehnyt karviaisista ja banaaneista, mutta aika hapanta sekin.
Ja olikohan se Inkeri siellä "edellisessä elämässä", kun neuvoi maustamaan kardemummalla, mutta aina se vaan on yhtä kirpeetä.
Mutta eihän sitä tarvii sinällään syödä, vispipuurossa ja kiisselissä karviaishillo käy mainiosti.
-
Meillä oli kotona 1950-1960 luvulla paljonkin OK-talon ympärillä karviaispensaita. Niistä velipoikien kanssa aina kisailtiin, että kuka löytää sen isoimman.
Tässä muutama vuosi sitten vanhasta muistista halusin meillekkin tähän, vaikka sillä nyt ei ole merkitystä talven säilömisille, niin yhdenkarviaispuskan.
Meillä on ennestään vanha, makea mustaviini(herukka)pensas, elikkä puska, toisen vaimo hävitti pois kukkastensa tieltä. No nyt tämä karvaiaismarjapuska tuottaa hedelmää, punaista, onkin tosihyvän makuisia, kun ovat tummanpunaisia, melkein mustia ja isoja.
Mustaviinimarjat poimimme myös suoraan suuhun. Muutama vuosi sitten, kun meillä oli vielä kultainen noutaja niin se tykkäsi kans kovasti mustaviinimarjoista.
Näppärästi se kuonollaan nosti oksaa ja haukkasi koko tertun suuhunsa.
- Oi voi noita aikoja entisiä, nyt saa niitäkin syödä yksinään, kaverin kanssa oli paljon hauskempaa.
-
Poimin eilen karviaisia ... keltaisia ja punaisia.
Nyt kokeilen. millaista hilloa niistä tulee.
Sitä mietin, laittaisinko omenoita joukkoon.
Huvituksessa näyttävät omenat kypsiltä, tosin Huvitus ei taida olla hillo-omena.
Hillo on nyt tehtynä karviaisista. 3,5 kiloa kahdenvärisiä karviaisia ja puoli kiloa vadelmia. Äkkiseltään maistettuna tosiaan aika vahvaa. Vien nyt pari purkkia naapurille arvioitavaksi.
Mutta ajattelen aamuista kaurapuurolautasta - keskellä voisilmä ja reunoilla hilloa. Yksinkertaista, mutta erittäin maukasta ja siinä syödessä tulee, monta asiaa mieleen pakottamatta.
Vihjeeksi: Kuvassa näkyviä purkkeissa on ollut alunperin hunajaa. Ovat sopivan kokoisia hillopurkeiksi. Pitkin vuotta niitä ostelen eräästä kaupasta makean perään kun olen.
-
Juuri nyt. Tuoreista raparpereista tehty kiisseli vähänlämpimänä. Kylmä vatkattu vaniljakastike päälle.
Mikä on sinun kesän makusi? <!-- s:P -->:P<!-- s:P -->
-
Hillo on nyt tehtynä karviaisista. 3,5 kiloa kahdenvärisiä karviaisia ja puoli kiloa vadelmia.
Vastaavalla ohjeella olen tehnyt hilloa tänäkin vuonna karviaisista. Vadelma antaa hyvän lisämaun. Mielestäni ainakin yhtä hyvää kuin mansikkahillo.
-
Laitoin goldenagen juttulistaan omenapaistoksen ohjeen, jonka sain naapurin emännältä.
Hänen laittamana se oli todella maukasta.
En huomannut ottaa valokuvaa. Jos joku teistä on tehnyt omenapaistoksen tai tekee, laittakaa kuva tänne.
Terv. A
-
Omenapaistos on tehty ja ihan siitä tuli syötävää, olisi ehkä saanut olla hieman kauemmin uunissa, että olisi saanut väriä.
Jäi muuten pinnalta kanelisokeri pois, siitä sitä väriä olisi tullut. :-[ Ripottelin kanelia omenalohkojen päälle.
Tuli mieleeni isän tädin kertoma, kun hän antoi kulkumiehelle jotain laatikkoa syötäväksi. Mies söi ja syötyään sanoi, että ei se niin hyvää ollutkaan kuin päältä näytti. Mun paistokseni on melkein parempaa kuin miltä se näyttää. ;D
-
Siinä sitä taas on lautasella! Kevään ensimmäisistä, mehevistä raparpereista tehty soppa. Heittelin kuumaan soppaan viimekesäisiä pakastemansikoita. Raparperit hain mökkinaapurinisännän "trekkoolista". Vaniljasoosia ei nyt ole, mutta maistuu se näinkin. Nam! 8)
Tämä "Kesän maku" on mielestäni yksi loistava esimerkki hienosta viestiketjusta. Monet ovat sen syntyyn vaikuttaneet. Kehunpa, vaikka itse olen sen alulle pannut! ;D
-
Totta puhut, pumpuli. Hyvä ketju ja sopiva tänän aikaan.
Meilläkin oli eilen mansikka-raparperikiisseliä. Nyt etsin ohjetta lipstikkakeittoon. Nokkosia aion lisätä ja perunamuusin loput. Mitä muuta? Ohjeita on kymmeniä, mutta taidan taas keittää "omasta päästä" :D
-
Tuli mieleen tuosta Justiinan mainitsemasta lipstikasta että yksi naapuri sai jostain lipstikkaa ja sitä kasvaa nyt tuolla pihalla vähän niinkuin piilossa nurkan takana. Tämähän on kerrostalo joten pihakin eroaa jonkin verran omakotitalojen puutarhoista. Ihme kuitenkin ettei kukaan ole runtannut sitä eikä ISS ajanut ruohonleikkurilla yli kuten aikoinaan kävi muutamalle mansikantaimelle jotka eräs rouva laittoi pihalle.
Tuntui olevan vähän outo mausteyrtti monelle. Lenkkikaverini sanoi tehneensä uudesta kaalista keittoa ja laittaneensa siihen sitä lipstikkaa. Kehui miten hyvää siiitä tuli. Muut alkoivat heti kyselemään miten sitä käytetään josta päättelin ettei se ole kovin yleisesti käytetty. Käsittääkseni vastaa kai lihalientä joten ei tarvitse niin paljon suolaa.
-
Tuli mieleen tuosta Justiinan mainitsemasta lipstikasta että yksi naapuri sai jostain lipstikkaa ja sitä kasvaa nyt tuolla pihalla vähän niinkuin piilossa nurkan takana. Tämähän on kerrostalo joten pihakin eroaa jonkin verran omakotitalojen puutarhoista. Ihme kuitenkin ettei kukaan ole runtannut sitä eikä ISS ajanut ruohonleikkurilla yli kuten aikoinaan kävi muutamalle mansikantaimelle jotka eräs rouva laittoi pihalle.
Tuntui olevan vähän outo mausteyrtti monelle. Lenkkikaverini sanoi tehneensä uudesta kaalista keittoa ja laittaneensa siihen sitä lipstikkaa. Kehui miten hyvää siiitä tuli. Muut alkoivat heti kyselemään miten sitä käytetään josta päättelin ettei se ole kovin yleisesti käytetty. Käsittääkseni vastaa kai lihalientä joten ei tarvitse niin paljon suolaa.
Onkos Lapstikka semmosta juurikasvia, eli inkivääriä,tai sellasta vastaavaa...
Spedeltä, kun teki keittoa -oli inkivääri päässyt loppumaan.
Hän päätti laittaa keittoon tavallista kivääriä, pamautti kivväärillä kattilaan.
-
Annuska,
lipstikka on tosi vanha maustekasvi. On tainnut olla välillä unohduksissa, mutta nyt kun kaikenlaiset yrtit ovat taas muodissa mukana, on sitä alettu taas laajemmin käyttää. Siitä tulee todella keittoihin lihaliemikuution maku ilman rasvaa, lisäaineita ja suolaa.
Maku on voimakas, kannattaa siis aloittaa vähän kerrallaan.
Eilisestä lipstikkakeitosta tuli oikein hyvää, kun laitoin lipstikkaa vähän vähemmän ja Koskenlaskijalla pyöristin makua.
Kesän ensimmäiset nokkoset pääsivät kyytiin.
:)
Kropsu,
lipstikka kasvaa maan päällä. Saattaa hyvässä maassa nousta pariin metriinkin. Siitä käytetään lehtiä.
Kiväärillä maustaminen olisikin nopsa konsti saada soppaan rautaa lisää. :D
-
Kiitos Justiina tietoiskusta. Täytyy minunkin käydä lipstikkapuskassa nurkan takana ja kokeilla myös.
-
Tervehdys ja tiedoksenne, jollette ole huomanneet.
Goldenagen sivuilta löytyy mm. seuraavat jutut kevään ensimmäisistä kotimaisista kasviksista lipstikasta ja raparperista sekä nokkosestakin:
http://www.aarnokorpela.fi/artikkelit_kansio/ruoka/keitot.html (http://www.aarnokorpela.fi/artikkelit_kansio/ruoka/keitot.html)
ja hiukan asian vierestä:
http://www.aarnokorpela.fi/artikkelit_kansio/terveys/index.html (http://www.aarnokorpela.fi/artikkelit_kansio/terveys/index.html)
-
Minun kesänmakuni on tänään mustikkasoppa!
Eilen kävin keskiviikkoisella "huoltokeikalla" lomatalorannalla ja kaksi pietarilaista rouvaa meni 9 litran muovisangot käsivarsillaan "mustikkamailleni"! Ei se mitään. Sähköpostitse jo etukäteen kyselivät marja- ja sienimaita. Perheen miehet kyselivät etukäteen, löytyykö onkimatoja vai pitääkö ne ostaa!
Onneksi on vielä talikkokin tai lapio, millä voivat rantapellolta käydä onkimatonsa kaivamassa.
Itse kävin vajaan sangollisen mustikoita tänään tuttavani kanssa keräämässä "kaupunkimetsistä". Mutta yhtä hyvää soppaa tuli, kuin kotimetsämarjoistakin. Omiin kauempana oleviin metsiin en eilen ehtinyt, kun samalle huoltokeikalle yhdistin "Pikku Pietarin pihan". Sateen uhka kaikkosi ennen kesäteatteriesityksen alkua ja aurinkoisessa illassa saimme Pikku Pietaria katsella ja kuunnella.
Mutta nyt taas sade iloisesti ropisee katolla!
-
Kesän makua se on kesäteatterikin!
Edellisen kirjoitukseni jälkeen googletin "Pikku Pietarin pihan" melkein pääroolista vastaavan eli Pikku Pietarin nimen: Ilmari Leskelä. Heti kakkosrivillä on Ylen Keski-Suomen toimittajan kahdeksanminuuttinen haastattelu "Pietarista".
Että osaa järkeviä jutella 12-vuotias!
-
Että osaa järkeviä jutella 12-vuotias!
On, on järkevä poika, vain 12 v.
Monilla Foorumeilla Ufo-asioihin höynähtänyt ja niillä mässäävä "aikuisihminen" jääpi kauas jälkeen.
-
Espen, nyt minuun tekevät vaikutuksen vain 12-vuotiaat miehenalut!!! Menen Katri-Helenan edelle tuossa ikäkysymyksessä monta rinnanmittaa!
Ostin tänään Ilta-Sanomat ja lehdessä oli ISkesä-liite. Kannessa komeili 12-vuotias Carolus Kotilainen, joka jo toista kesää pitää Kahvila Aurinkoa Teuvalla. Siellä tarjotaan Teuvan halvimmat kahvit ja parhaimmat herkut! 11-vuotias pikkusisko Casmen on tuuraajana joka toinen päivä. Viime kesänä Carolus teki työtä itse jokaisena päivänä kello 12-21 ja oli niin väsynyt, että oli nukahtanut eräänä päivänä keittiönsä lattialle! ja asiakas tuli herättämään hänet! Eli yrittäjyyden varjopuoletkin ovat hänelle jo ehtineet tulla tutuksi.
Jos palstalaiset Teuvan ohi ajelette, käykää kahvila Auringossa juomassa kupponen kahvia herkullisten piirakoiden tai pullien kanssa. Matkaa on sen verran, etten aivan vartavasten lähde Teuvalla käymään, vaikka kuinka mieli tekisi nuorta yrittäjää kannattaakin!
Mutta nyt lähden leipomaan kolmea rusinakakkua huomisille tulijoille, joista yksi ryhmä kotimaasta, toinen ryhmä Pietarista ja kolmas ryhmä Moskovasta.
Saavat mustikkani kyytiä parempiin suihin! Mettästä meinaan!!!
-
Espen, nyt minuun tekevät vaikutuksen vain 12-vuotiaat miehenalut!!! Menen Katri-Helenan edelle tuossa ikäkysymyksessä monta rinnanmittaa!
Ostin tänään Ilta-Sanomat ja lehdessä oli ISkesä-liite. Kannessa komeili 12-vuotias Carolus Kotilainen, joka jo toista kesää pitää Kahvila Aurinkoa Teuvalla. Siellä tarjotaan Teuvan halvimmat kahvit ja parhaimmat herkut! 11-vuotias pikkusisko Casmen on tuuraajana joka toinen päivä. Viime kesänä Carolus teki työtä itse jokaisena päivänä kello 12-21 ja oli niin väsynyt, että oli nukahtanut eräänä päivänä keittiönsä lattialle! ja asiakas tuli herättämään hänet! Eli yrittäjyyden varjopuoletkin ovat hänelle jo ehtineet tulla tutuksi.
Jos palstalaiset Teuvan ohi ajelette, käykää kahvila Auringossa juomassa kupponen kahvia herkullisten piirakoiden tai pullien kanssa. Matkaa on sen verran, etten aivan vartavasten lähde Teuvalla käymään, vaikka kuinka mieli tekisi nuorta yrittäjää kannattaakin!
Mutta nyt lähden leipomaan kolmea rusinakakkua huomisille tulijoille, joista yksi ryhmä kotimaasta, toinen ryhmä Pietarista ja kolmas ryhmä Moskovasta.
Saavat mustikkani kyytiä parempiin suihin! Mettästä meinaan!!!
Näin juurikin piikatyttö. Sinulta hyvä postaus.
Pitää olla mukana aina omaa toimeliaisuutta, jos ja kun aiotaan pärjätä maailmalla.
Siis jo pienestä pitäen. Pelkät "ufoilut" ovat kaukana siitä arkipäivästä mitä me ansiokkaat ihmiset teemme.
Itsekin olen luonut karriääriä vähän muualla kuin itsekehuisella avaruusmaisemalla.
Hyvä piikatyttö, aploodeja !
-
Turun Sanomien viikonlopun Extrassa oli mielenkiintoinen artikkeli nuorestamiehestä, joka asettaa melkein koko nyky-yhteiskunnan kyseenalaiseksi.
Kaiken muun ohella häntä kiinnostaa hyönteisruoka. " Taannoin hän grillasi valkoviinissä marinoituja kuusenkantojäärän toukkia, joita hän keräsi pilkkoessaan halkoja."
Siinä meillä kesän maku!" ???
-
Kaiken muun ohella häntä kiinnostaa hyönteisruoka. " Taannoin hän grillasi valkoviinissä marinoituja kuusenkantojäärän toukkia, joita hän keräsi pilkkoessaan halkoja."
Siinä meillä kesän maku!" ???
Jossakin ajankohtaislähetyksessä tänä kesänä käsiteltiin hyönteissyöntiä ratkaisuna maailmanlaajuiseen ruokapulaan. Miksipä ei?
Ohjelmassa laitettiin ruuaksi toukkia ja muistaakseni heinäsirkkoja. Vai mitä ne olivatkaan... vähän torakan näköisiä otuksia. Mukavasti rapsahtelivat rapeat hyönteiset maistajan hampaissa.
Vaatii ehkä totuttelua ajatukseen. Tuli mieleen se osterin maistelija, joka imaisi ensimmäisen osterinsa kaikkien sääntöjen mukaisesti ja sitten heitti perään tuhdin annoksen viinaa ja sanoi, että eipä nouse sieltä takaisin ainakaan selvin päin.
-
Kyllä minulta jäisi tuo hyönteisruoka syömättä. Näin silloin telkkarista sitä syömishommaa ja ei yhtään himoittanut ne toukat ja torakan näköiset ötökät. Ne ei kyllä kuulu minun kesämakuuni. Ei edes viinan kera enkä usko että vaikka joisin ensiksi enemmänkin rohkaisuryyppyjä niin tuskin sittenkään.
Marjat,vihannekset ja syksyllä sienet sopivat kyllä paremmin. :)
-
Siinä sitä nyt on! Kullankeltasta ja höyryävvää. Intouruin tekemään uunipannukakkoo. Oikeen ehheestä mairosta,ei mistään pluttanasta. Varelmahilloo ja kermavahtoo päälle. Että on hyvvää! :D
-
Mahtoi se hyvvää ollakkin. Nyt olet kyllä jo syönyt sen kokonaan. En ole pitkään aikaan syönyt pannukakkua. Lettuja olen viimeksi tehnyt. Hyvvää on molemmat kermavaahdon ja hillon kera. Ihan pian tulee omenasato ja omenapiirakka on myös hyvää vaniljakastikkeen kera. Muistan kuulleeni että tänä vuonna olisi heikompi tuo omenasato vaikka kyllähän tuolla kulkeissa on nähnyt etttä joissain omenapuissa on aika paljonkin omenoita. Meillä ei valitettavasti ole omenapuita joten omenat on ostettava. Usein kyllä syksyisin tuttavat joilla niitä on tarjoavat omenoita kun eivät itse tarvitse niin paljon.
-
Vietimme viime viikonloppuna miniäni kanssa viini-iltaa. :) :)
Hänen kiireidensä takia emme juurikaan ole ehtineet juttelemaan.
Pöytään katettiin miniän tekemä kesäsalaatti, mummin lihapullia, kutunjuustoa, patonkia, Marjatilan valko- ja punaviiniä, cideriä. Jälkiruuaksi kahvi ja herkullinen jäätelö.
Ennen ruokailua kauniisti katetusta pöydästä otettiin kuva, joka lähetettiin miniän facebok-sivulle.
-
OLis kiva nähdä se kuva :)
-
Enpä huomannut (viininhuuruissani), että sen kuvan olisi voinut laittaa tännekin. Katsotaan, löytyykö vielä miniän "pankkoista". :-*
-
Otsikko kai pitäisi olla jo "syksyn maku", on se niin syksyiseksi jo kääntynyt.
Syksy onkin oivaa juhlaruoka-aikaa, on siikliperunat, kesäkurpitsat, puhumattakaan eri kaaleista.
Uusista kasviksista tehty rosolli vie kielen mennessään, nykynuoriso ihmetteli miksi mummu jouluruokaa tekee... ;D ;D
-
Bon Appetit!
toivoo pumpuli
-
Keän makua täältäkin omasta pihapiiristä.
Täytetyt kesäkurpitsat.
4 pienehköä kesäkurpitsaa omasta pihasta, jotka halkaistiin ja koverrettiin "veneiksi"
Täytteeksi:
korverrettujen kesäkurpitsojen sisusta paloiteltuna
700 g jauhelihaa
suolaa
voita
juustoraastetta
Lisäksi täytteeksi omasta pihasta poimittuina:
puolisen litraa tatteja
lipstikkaa
3 pikkuista sipulia
basilikaa
Ensin sienet kuumalle pannulle, jotta ylimääräinen neste poistuu.
Sitten lisättiin voi ja mausteet sekä jauheliha.
Kun jauheliha oli ruskistunut, lisättiin pannulle kesäkurpitsojen sisusta tai tässä vaiheessa oli ainekset siirretty valurautapataan, koska eivät mahtuneet pannulle.
Hyvin sekoitetuilla aineksilla "lastattiin kesäkurpitsaveneet" ja päälle ripoteltiin juustorastetta.
Sitten uuniin varttitunniksi 220 asteeseen.
Tulos herkullista kesä/syysruokaa.
Minä vain merkitsin muistiin ja söin nautiskellen, koska kaksi mestaria laittoi ruuan.
-
Hyvä ohje A.K. :P
Kesäkurpitsoja tulee liian paljon yksineläjälle, tuossa hyvä vaihtoehtoresepti. Vie varmaan mennessään pienen nälänkin.
Voiko tätä toista päivää jatkuvaa sadetta sanoa kesän mauksi? Syksyä se on ja syksyllä saakin parhaat maut pihasta ja puutarhasta.
-
Kesäkurpitsaa voi laittaa mieltei mihin vaan.
Ensinnäkin kannatttaa pitää sitä keittiön ruokapöydällä. Silloin siitä on mukava veitsellä leikata viipaleita ja pistää suuhunsa tai leivän päälle.
Olen tehnyt kesäkurpitspikkelssiä - siihen olen laittanut mukkaan kaikkia yrttejä, mitä pihalta löytyy unohtamatta nokkosta
Olen tehnyt kaksi satsia kesäkurpitsahilloa. Toisessa kesäkurpitsan kaverina omenoita ja toisessa raparperia ja karviaisia.
Olen laittanut kesäkurpitsaa keittoihin ja munakkaiden täytteeksi.
Savustuspussiin olen laittanut keskurpitsaa kalan kaveriksi. Mieluusti laitan samaaan pussiin myös suppilovahveroita.
Yhdellä sanalla sanottuna: kesäkurpitsa on erinomainen kesävihannes. Netistä näyttää löytyvän nykyään monenlaisia ohjeita. Seuraavissa linkeissä yleistä tietoa kesäkurpitsasta.
http://www.lounaissuomenpuutarhayhdistys.fi/?page_id=182 (http://www.lounaissuomenpuutarhayhdistys.fi/?page_id=182)
http://sylvi.fi/2013/03/monipuoliseen-keittiopuutarhaan-osa-4-kesakurpitsa/ (http://sylvi.fi/2013/03/monipuoliseen-keittiopuutarhaan-osa-4-kesakurpitsa/)
-
A.K. sinähän olet monitaituri käyttämään luonnon antimia ruoaksi :).
Olen pitänyt kesäkurpitsaa mauttomana vihanneksena, mutta kovin monipuolisesti sitä näköjään voi käyttää.
Kiitos linkeistä!
-
Sateinen päivä, mutta olettehan kuulleet
"tulee kuin sieni sateella"
Sitä en lakkaa ihmettelemästä, että yhtäkkiä alkaa kotipiha tuotamaan herkku- ja muita tatteja.
Ensimmäiset tulivat esiin juhannuksen aikaan ja nyt on menossa toinen satokausi.
Johtuukohan se siitä, että en ole ehtinyt tai ollut muuten vaan laiska haravoimaan syksyllä koivun lehtiä kompostiin. Olen ajatellut, että kyllä talvi ne maaduttaa. :)
Äsken laitoin satsin sienikuivuriin - sinänsä hieno färkki.(kuva alla)
Etusivulla hiukan leikein tekemällä sienianimaation.
http://www.aarnokorpela.fi/Kuvapankki/Etusivut/tatit_anim.gif (http://www.aarnokorpela.fi/Kuvapankki/Etusivut/tatit_anim.gif)
-
Otsikon voisi vaihtaa vaikka: Lempiruokani.
Tiukka haravointipäivä "maatilalla". Kotiin tultua lekottelua "Tanssii tähtien kanssa"-ohjelmaa katsellen ja graavilohta napostellen. :D
Tuli mieleeni kysyä: Mikä on sinun lempiruokasi? Ruoka, jota on välillä ihan pakko saada.
Päätin, että lähipäivinä keitän tosihyviä perunoita. Siihen lisäksi Norjan lohesta tehtyä graavilohta piparjuurikastikkeen kanssa (Lidlistä). Sekasuolasienistä teen sienisalaatin, sipulilla, kermalla ja pippurilla höystettynä. Ajattelin väsätä vielä katkarapucoctailin. Ja punaviiniä, tottakai! :)
Mikä olikaan sinun himoruokasi? ;D
-
Minun lempiruokani on silakkapihvit, uudet perunat ja pinaattikastike.
Ja melkein kaikki muutkin kalaruuat maistuvat. Jälkiruuaksi nyt omena-aikaan
omenakaurapaistos ja vaniljakastiketta.
Ruuanlaitto ei kyllä ole mielipuuhiani, mutta syöminen kylläkin.
-
Lihaperunalaatikko on mun lemppariruoka, vaikka on niitä paljon muitakin. Olen lukenut että ikäihmisten kannattaisi laittaa "hoitosuunnitelmaansa" myös mieluisat ruoat. Kuulemma yhä enemmän otetaan vanhusten hoitolaitoksissa myös mieliruokia huomioon, pääasia että ruoka olisi maittavaa.
Nyt on taas iso olutkeskustelu meneillään, muuttuukohan ihmisen makuaisti vanhemmiten, kun olen itsessäni huomannut että olut on paljon parempi ruokajuoma kuin maito, piimä tulee kakkosena.
-
Kyllä graavilohi,itse valmistettu joko Norjan tai kirjolohesta kuuluu minunkin herkutteluhetkiin.
Nytkin lauantaiiltana tai paremminkin jo sunnuntaiaamuna kun kotiin pääsin piti laittaa lohivoileipää vielä huikopalaksi.
Silloin kun asuu yksin ei aina viitsi isotöisiä ruokia laittaa.
Tänään ostin muikkuja tuosta torilta.Oli siellä mies paistamassa ja myymässä kalojaan.
Yritti myydä niitä paistamiaan, kysyin tuoreita ja sitten itse niitä paistelin.
Tyttäreni appivanhemmat Englannista ovat tulossa taas Suomi visiitille.
Aina yritän heille tarjota jotakin paikallista erikois herkkua.Nyt olen päättänyt keitellä mykykeittoa.Tai siis tappaisrokkaa niinkuin sen oikeaoppinen nimi lienee.Kerran he toivat jotakin sgottilaista herkkua,sellaista sisäelimistä ja ohraryyneistä tehtyä rasvaista makkaraa jota sitten vielä piti kuumassa vedessä hauduttaa ja maistui vähän samalta kuin tämä mykykeittokin.
Kyllä minäkin olen maidon jo piimään vaihtanut ja joskus maistuu Olvin Sandels olutkin.
-
Täältä ilmoittautuu vielä yksi kalansyöjä. Mieluiten syön kalaa ja erilaisia kasviskeittoja. Savusiika, savulohi ja loimulohi ovat herkkuja. Oikeastaan harvoin on lohta, kirjolohtahan se on, siis sateenkaarirautua jos rehellisiä ollaan. Muikut käyvät myös, samoin silakka eri tavoin laitettuna. "Roskakalasta" tehty patakukko on tosi hyvää.
Tänään meillä oli yleisön pyynnöstä juustoista lohikeittoa norjalaisesta kassilohesta. Sen lähemmäs lohta ei meidän kyökissä pääse. Käytän perunan lisäksi keittojuureksia makua antamaan, juusto on voimakasta Koskenlaskijaa. (No niin, juuston kovat rasvat kampittavat kalan pehmeitten rasvojen edut. ;D)
Asiasta toiseen: sairaalassa oli kummallisen suolaista ruokaa. Voikohan hoitotahtoon liittää toiveen vähäsuolaisesta? Lisäksi sairaalassa syötiin vähän väliä. Jos kotona söisi niin usein, ei hidas ehtisi muuta tekemäänkään.
-
Tänä yltäkylläisyyden aikana jään välillä miettimään niitä entisaikojen ruokia.
Mummulassani elettiin hyvin vaatimattomasti, mutta ruokaa oli aina pöydässä.
Mieleen on jäänyt sallatti ja suolavesi. Sallatti on tämän päivän rosolli. Suolavesi on suolalla, maustpippurilla ja sipulilla höystetty vedessä keitetty siankylki. Syötiin vesineen päivineen. Miltähän se tänäpäivänä maistuisi?
Omina ruuhkavuosinani saimme kolmen pojan hoitajaksi kotiin naapurin tädin, josta tuli meillä Tättä. Kiireinen virkaäiti oli unohtanut ostaa kunnon ruokaa jääkaappiin. Kun tulin töistä kotiin, Tättä sanoi: "Minä tein sosialistisoosia." En ollut ikinä kuullutkaan. Se oli valkokastiketta, joukossa sipulia. Maitoa, vehnäjauhoja ja sipulia oli kaapista löytynyt. Ei järin ravitsevaa, mutta hyvin oli pojille maistunut. :-[
-
Minulla ei ole tällä hetkellä oikein mitään oikein lempiruokaa. Kaipaan kyllä joskus edellisen mieheni valmistamia ruokia. Varsinkin uunissa paistettuja sipulirenkailla höystettyjä punajuuripihvejä, lanttukukkoa ja hänen tekemäänsä ruisleipää. Siitäkin tulee kohta 32v kun hän kuoli joten pitkä on aika kun olen hänen tekemistään viimeksi nauttinut. Itse en saa niin hyvältä maistuvia aikaiseksi tai sitten aika on kullannut muistot.
Nuo Merituulen mainitsemat silakkapihvit ovat aina myös olleet suosikkejani. Nykyisin on tullut kyllä harvemmin paisteltua niitä.
Tänään aion kyllä tehdä ihan tavallista ruokaa. Keitän perunat ja teen nakkikastiketta.
-
Nyt on tullut taas se aika vuodesta, jolloin viime kesän maut pitäisi kaivella sieltä pakastimen pohjalta. 8)
Innostuin tuorepuurosta. Siinähän perustana on , että yksi annos sisätää 1 dl:n hiutaleita ja saman verran nestettä. Neste voi olla esim. tuoremehua, kauramaitoa, banaanimaitoa tms. Lisänä marjoja tai hedelmiä, hunajaa, vaniljaa, pähkinöitä, manteleita tms.Vain taivas on rajana.
Minun tämän aamun puuroni koostui kaurahiutaleista, appelsiinimehusta, bulgarianjugurtista, mansikoista, hunajasta. Koristeeksi mansikoita, minttua ja sitruunankuorta. ;D Seuraavaksi kaivelen esiin mustikoita.
Ohjeissa sanotaan, että jos on heikko vatsa, niin pitää sotkotuksen antaa muhia yön yli. Minun vatsani on aina ottanut vastaan, mitä sille tarjoan, joten popsin herkun heti siltä seisomalta. Nyt sitten odotan mitä perästä kuuluu. ;)
-
Kiva kuulla että jo tytöt tankoparsaa kokeilee. Minä nyt puhun perunoista.
Oli sellainen 0,99 päivä lähikaupassa. Huomasin että puikulaperunoita kilon pussi noin halpa. Suomessa kasvatettuja.Pakkaajana perunatila länsisuomesta.
Kääntelin vähän pussia ja ihan ok,ei pehmenneitä eikä ituja näkynyt.
Ei edes tullut mieleenkään vilkaista päiväystä.
Kun sitten parin päivän kuluttua perunat keitin niin oh,ihan kesä ja torin varhaisperunat tuli mieleen.
Kipin kapin juoksin kauppaan.Keksin että näitä pitää saada lisää.
Kun ei enää hyllystä löytynyt kysyin kassatytöltä joko ne puikulat loppuivat.
Sain vastauksen.Niistä loppui päiväys ja laitettiin loput puikulat roskiin.
Voi itku,hyvät perunat roskiin.
-
Kymmenen vierasta on nytkin palstallamme mutta missä isäntäväki oikein luuraa.
Eilen oli täällä savossa kaunis joskin melko kylmä päivä.Tein jo ensiretken ..horttoilemaan..menikö sana edes oikein.Tarkoitan että kävin keräämässä nokkosia ja pikkukalaa saa mökkirannasta. .Nyt aionkin tarjota vierailijoillemme nokkosmuhennosta ja kalapyöryköitä ,ja ei kun syömään.
-
Piikatyttö tuolla toisaalla kertoo kalastuksesta.Hauki on tosi hyvä kala juuri murekkeisiin ja pyöryköihin Hauen liha on vaaleaa ja tosiaan juuri lohta siinä voi käyttää lisänä.Kokeilkaapa muuten ..marinoida..ruododonta haukifilettä soijakastikkeessa ja sitten vain voissa paistaa..Eipä arvaisi että hauki voi olla noin maukasta..Minä taidan nyt mennä katsomaan joko nokkoset ovat hortoilu kunnossa.
PS.Joku viisas sanoi että niitä suurimpiä haukia ei pitäisi syödä kun niissä on niin paljon Elohopeaa.
-
Onneksi inun haukeni eivät olleet hirmusuuria, filettä sain kolmesta hauesta noin 0,8 kg.
Minä poimin nokkosten lisäksi myös voikukkia. Kukka juurineen syötävää ja hyvää teetä lehdistä saakin. Ja pakokaasutiet ovat kaukana. Vaan kukapa sitä tietää, mitä myrkkyjä tuolta taivaalta tippuu.
Herkutellaan.
-
Fileeraus on mulle outo laji, harmi. Pitäisi touhuta enemmän pyöreän kalan kanssa, mutta ostohommiksi useimmiten menee.
Hortoilu onnistuu paremmin. Eilen keräsin naapurin entiseltä pellolta sangollisen nokkosia. Nyt ne ovat sopivan pieniä poimittaviksi. Tänään syötiin nokkos-kinkkupannaria netistä löytyneen ohjeen mukaan. Syötävää oli, mutta kinkku antoi liian paljon suolaisuutta. On pitänyt juoda vettä tavallista enemmän. Mikä kumma siinä on, etten siedä suolaa?
Oikaisin kotiin metsän kautta. Siellä kukki nätisti tämä kevään varhainen kukkija. Tunteeko joku?
Toivottavasti kuva lähtee, se on nimittäin ensimmäinen yritys laittaa kuvaa tänne uudella systeemillä. Olen muutamia kuvia ottanut puhelimella, mutta niiden siirtäminen pöytäkoneelle onkin oma pitkä tarinansa. ::)
... No voi sentään, epätarkka siitä tuli!
-
Suomi tarjosi arvokkaille naapurivieraille illallisella jäkälää ja kuusenkerkkiä! ;D Vain pettuleipä puuttui! ;)