Tuo alla oleva on ote netti-Iltalehdestä. Taas pisti minut ihmettelemään tätä päivää. Kun silloin lapsuudessa mentiin kouluun, tietenkin. Joskus puolen metrin hangessa pitkiäkin matkoja. Koulukyydistä ei oltu kuultu koskaan. Omin jaloin menivät kouluun minunkin lapseni. Ja ihmisiä meistäkin tuli. Ja sitten tätä päivää:
"Iltalehteen yhteyttä ottanut perheenisä kertoo, että koulukyyti Espoon Suomenojalla ei ole toiminut kolmeen päivään.
Mies kertoo kuskanneensa lapsiaan itse 4,5 kilometrin päässä sijaitsevaan kouluun.
- Onhan se työlästä, kun joutuu itse lapsia ajamaan kouluun, hän harmittelee."
"- Tänään taksi tuli hakemaan pojan normaalisti. Autossa ei kuitenkaan ollut lain edellyttämää koulukyytimerkintää eikä alkolukkoa, mies kertoo."
Oi ja voi Sinikka, niin paljon on muuttunut niistä vanhoista ajoista. Pitkähköt olivat minunkin koulumatkani, vaikka asuin kaupungissa, tosin laitakaupungissa.
Muistan menneeni talvella usein suksien tapaisilla, hiihdeltiin jossain hangessa, eihän siellä latuja ollut joka paikkaan.
Kun olimme nuoripari, asuimme vuokralla, ei ollut asumistukia keksitty. Kun joutui työttömäksi, ei ollut työttömyyskorvauksiakaan keksitty, piti hakea uutta työtä.
Vaimo oli kotiäiti, ensimmäinen lapsi syntyi ennenaikojaan, oli hapenpuutetta, piti alkaa hätäkastetta antamaan ja nimiä keksimään, vaikka olisi pitänyt viedä toiseen sairaalaan happitelttaan. Siellä tunaroivat niin, että tuli vaurio, joka vaikuttaa liikkumiseen.
No, onneksi järki säilyi lapsella terävänä, on pitkälle opiskellut.
Kaiken piti itse järjestellä, ei ollut sossua, taikka KELA:aa huudeltu koskaan apuun, vaikka lähtökohtamme eivät kaksiset olleetkaan.
Jos ei ollut rahaa oltiin ilman jotakin, eikä otettu pikavippejä, niitä nyt mistään olis saanutkaan. Pankitkin oli niin tarkkoja, kun otimme asuntolainan, niin piti olla sitä ja tätä näyttöä ja ennaltasäästämistä.
Tänä päivänä kaikki on toisin. Mitään muuta, kuin joka puolella vingutaan verorahojen perään, joka puolella sätitään päättäjiä ja kitistään ja haukutaan. Joillain nuorilla pareilla+avopareilla ei ole kiirettä töihin, koska jos menee johonkin, niin tulotaso laskee koska avustuksia katoaa.
Siis "ei kannata" tehdä työtä, kun saa enemmän ilman vastiketta, siis työntekoa ?
Sitten eletään "HurlumHei" tyyliin ikäänkuin pellosssa ja jotkut vielä hakkaavat viimeisetkin roposet RAY:n peliautomaatteeihin.
- Kyllä Minä Olen Niin Mieleni Pahoittanut tämän päivän hulvattoman elämäntyylin takia.
Toki täytyy sanoa, että eivät ihan kaikki ole lähteneet tuonkaltaiselle tielle. Mutta juuri kun lueskelee noita yleisöosastoja, joitakin lööppejä, kuuntelee muiden kertomuksia, niin yleiskuva on melkoisen shokeeraava näin vanhan ajan ihmiselle, joka hommasi kaiken itse.
