Mistähän on saanut alkunsa Kirjan ja ruusun päivän vietto?
Kirjan ja ruusun päivä
VAPAUS - YHTEENKUULUVUUS - RAUHA
1995 Unesco julisti katalonialaisen Kirjan ja ruusun päivän Maailman kirjan ja tekijänoikeuden päiväksi.
"Kirjat ansaitsevat erityisen päivänsä, jolloin niitä juhlitaan vapauden, yhteenkuuluvuuden ja rauhan symboleina", sen julistus kuului.
Siis nykyisin vietettävän Kirjan ja ruusun päivän alkuperä on vuodessa 1926, jolloin huhtikuun 23. valittiin barcelonalaisen kirjakauppiaan idean mukaan kirjojen ja ruusujen päiväksi. Myös päivän kirjallinen historia oli yhtenä innoittajana: 23.4.1616 kaksi maailmankirjallisuuden klassikkokirjailijaa, Miguel Cervantes de Saavedra sekä William Shakespeare, kuoli. Huhtikuun 23. on myös Halldór Kiljan Laxnessin ja Vladimir Nabokovin syntymäpäivä.
Kirjan ja ruusun päivää ja Maailman kirjan päivää ei kaikkialla juhlita juuri huhtikuussa, vaan monet maat ovat sovittaneet päivän itselleen sopivaan ajankohtaan. Ja Suomessakin sitä näytetään vietettävän eri ajankohtina huhti/toukokuussa.
***
Kirjan ja ruusun päivän perinne, jossa mies lahjoittaa naiselle punaisen ruusun ja nainen lahjoittaa kirjan miehelle, juontaa juurensa keskiaikaiseen taruun Katalonian suojeluspyhimyksestä Pyhästä Yrjöstä.
Ritari Pyhä Yrjö surmasi legendan mukaan lohikäärmeen, joka oli aikeissa ahmaista kitaansa kauniin prinsessan. Surmatun lohikäärmeen verestä versoi tulipunaisia ruusuja täynnä oleva ruusupensas, josta sankari poimi kauneimman kukan prinsessalle. Pyhä Yrjö julistettiin keskiajalla Katalonian suojeluspyhimykseksi ja huhtikuun 23:nnesta tuli pyhimyksen juhlapäivä. Pyhän Yrjön päivää on juhlittu laajasti Kataloniassa ja muualla Euroopassa keskiajalta lähtien.
