Kun mainitsit Annuska niin palasi mieleeni sota-aikaiset muistot.
Olen alitajuisesti olettanut et Revontulista kuuluu ääntä.
Nyt kuitenkin kun tarkemmin ajattelen ja mieleeni palautan
jouluaaton vuonna,, -jotain aikaa sodan alussa, olimme äidin
kanssa tulossa mummolasta, potkukelkalla,jolla hän minua työnsi.
Pakkanen oli kova, myöhä aikakin silloin. tiensivussa oli avo-johto puhelin linja,
jonka langat ulisivat,,lauloivat- (Katri-helenan laulun mukaan).
Revontulet aaltoilivat taivaalla ja oli ankea olo..
Kokonaisuutena se jäi mukulan mieleen aavemaisena tapahtumana.
Aina kun nään revontulia, kuulen korvissani sen ulinan vieläkin..