Itsenäisyyspäivä on ollut rauhallinen säänkin puolesta. Aamulla lippu liehahteli hieman, mutta sitten alkoi vesisade. Siniristi roikkui surkeana pimeää taivasta vasten kuin monen suomalaisen sielunmaiseman peilikuvana. Kun lukee somea, tuntuu siltä kuin Suomi olisi nyt perikadon partaalla, vaikka ihan niin pahasti meillä asiat eivät ole. Mutta se siitä, voivottelu ei auta.
Eilen tuumailin lähteväni kunnan itsenäisyysjuhliin. Tänä aamuna kun olisi pitänyt tälläytyä lähtöön, alkoi taas kerran laiskottaa. Pitäisi minun toki mennä esittelemään prenikkaa, joka viime talvena tuli kuin tulikin - ihan yllättäen ja pyytämättä.
Tavataanko Linnassa illalla?