" Henkinen koti "

[pumpuli]

Elämä on nyt yhtä valitusvirttä. Tuolla alakerrassa valittelin ahdistuneisuuttani maailmantilanteesta. Nyt valitan surua. Surun aiheita on kaksi:

Yhdeksän vuoden ajan on "Kaljupäitten kiitorata" ollut henkinen kotini. Nyt paikka on panemassa ovensa kiinni. Käy liian vähän väkeä, ei kannata. Konkka uhkaa. Sen paikan mukana menee minulta iloinen elämä ja monia hyviä tanssituttavia. Heitä tuskin enää koskaan tapaan. Keskiviikkona menen vielä kolkuttelemaan ovia. Jos eivät aukea, pidän oven takana hiljaiset hautajaiset. Meitä lienee siellä muitakin. 

Surua kannan myös tämän henkisen kotini, Golden agen, puolesta. "Hiljainen on kylätie."

Nyt täytyy katsoa elämää eteenpäin. Iloa kaipaan elämääni. Ehkä jotain korvaavaa vielä löytyy.

En mitenkään löydä henkistä kotiani esim. eläkeläisjärjestöistä. Mennään retkelle. Istutaan onnikassa kymmeniä, jopa satoja kilometrejä, syödään vatsa piukeaksi, katsotaan jotain nähtävyyttä. Ja taas istutaan onnikassa, juodaan välillä kahvia ja syödään viineriä vatsa piukeaksi.

Antakaatten anteeksi taas tämä vuodatus ja arvostelu. 

Aurinko paistaa, patiolla lämpö huitoo 30:n asteeseen. Paistanee päivä taas risukasaankin! 

[merituuli]

Puolustus eläkejärjestöjen puolesta !

Kyllä siellä muutakin tehdään kuin istutaan onnikassa ja syödään.
Lauletaan, jumpataan, tanssitaan ym. ym. Monille se on aika
tärkeä paikka tavata muita saman ikäisiä.

Kyllä nämä onnikalla tehdyt teatteriretketkin on tosi mukavia ja kyllä siihen
yleensä kuuluu myös ruokailu.

Nyt syksyllä kun taas kaikki harrastukset alkaa, niin toivottavasti jokainen
löytää oman suosikkilajinsa.

REIPASTA SYKSYÄ KAIKILLE !

[Justiina]

Pahoittelen hyvän tanssipaikan menettämistä ihan vilpittömästi. Tanssiminen taitaa kuulua sinun kunto-ohjelmaasi, henkiseen ja ruumiilliseen kuntoiluun. Luulisi siellä kaupunkien liepeillä olevan tanssipaikkoja jatkoa ajatellenkin.

Hiljainen palstamme on. Minulla olisi paljonkin sanottavaa ja kysyttävää, mutta kuten sanottu ne tilastot, ne tilastot 
En käy muualla kirjoittelemassa enää. Aiemmin kirjoitin yli kymmenen vuotta erään suositun järjestön foorumiin, mutta "me kasvoimme erillemme", koska minusta tulee yhä enemmän maatiainen ja foorumi on nykyään enemmän elitistinen.
(Hemuli saattaisi sanoa tähän jotakin - luultavasti!)

............

Merituuli oli kirjoittanut eläkeläisjärjestöistä tässä välillä. En minäkään ole osannut liittyä mihinkään järjestöön, sillä paikkakunnan kolmen tai neljän poliittisen järjestön lisäksi tarvitsisin ehdottomasti sitoutumattoman järjestön.

[Anniliisa]

Justiina hyvä,täällä olisi sinullekin mahdollisuus tulla puolueettomaan järjestöön.
Meillä senioreilla on täällä Rupattelurinki..Kukaan ei kysy mistä tulet tai minne olet menossa.
Uskonto ja politiikka ovat kiellettyjä aiheita,kuulema siksi että niistä saatais helposti riitely aikaiseksi.
Tosin joskus noin ohimennen niistäkin vähän keskustellaan ja kahvitellaan tietenkin välillä.
Retkiä suunnitellaan ja joskus jopa toteutetaan.Viime keväällä oli yhteinen matka Kansalaisopiston kanssa BRYSSELIIN.
Pumpuli suree tanssipaikan menetystä ja Kropsu ihmettelee nykymaailmaa.
Minä en sure tanssipaikoja vaan tanssittajia ja menenkin nyt rivitatanssia harrastamaan.
Se kuulema torjuu jopa dementiaa kun pitää niin tarkkana askeltaa.
Jotenkin on ihan mukava kun päästiin tuosta kuumasta kesästä pimeneviin syysiltoihinja polttelemaan kauniita kynttilöitä.Harrastan tosin mieluummin Led-valoja,helppoja ja turvallisia tunnelmointiin..

[Piikatyttö]

Nyt tulikin tuutin täydeltä luettavaa!!! Hyvä tytöt!

Pumpulin "surun" ymmärrän. Tanssi on erittäin hyvää liikuntaa ja mukavahan "kaljupäitäkin" on tavata. Tanssipaikalla ovat yleensä lähes selvin päinkin!

Merituuli löytää eläkeläisryhmistä ja heidän toiminnastaan paljon hyvääkin. Todella monelle eläkeläisten tapaamiset ovat ainoa henkireikä. Ymmärrän heitäkin,  vaikka itse en ole yhteenkään eläkeläisryhmään mennyt, enkä ehdi mennäkään!

Marttatoiminnassa olen ollut 13 vuotta. Meitä on neljättäkymmentä meidän osastossa, nuortakin väkeä olemme joukkoomme saaneet. Joka kuukauden ensimmäinen tiistai kokoonnumme. Kaksi marttaa on tarjoiluvuorossa, mukavaa jutustelua kielen kirvoittavien herkkujen ja kahvin ääressä. Esimerkiksi huomenna kahvittelun ja virallisten koukousasioiden jälkeen neulomme napit marttojemme kutomiin hartialiinoihin, jotka annamme noin 40 vanhukselle. Naisille hartialiina ja miehille sukat.

Saan energiaa tuosta illasta, kerran kuukaudessa. Teatterissa ja muissakin tapahtumissa käymme vuoden mittaan, mutta jokainen osallistuu oman aikataulunsa mukaan. Ketään ei pakoteta mihinkään.

Justiinalle sanoisin, etten palstaa ole elitistiseksi kokenut. Toivottavasti et tarkoita minua. Olen varmaan vielä maalaisempi, kuin moni muu täällä. Vielä lukiokesätkin lypsin lehmiä, syötin possuja ja kanoja ja tein maalaistalon töitä kellon ympäri. Toivon, että ensi kesänä minulla on taas ruokittavana muutama kana ja komia kukko! En uskoisi aamukiekumisen rannalle kuuluvan! Possun voisin joulukinkun toivossa ottaa, mutta ei ole aavistustakaan, kuinka monimutkaista sen hankkiminen on EU-kaudella.

Kouilujen jälkeen en halunnut yhteenkään maalaistaloon emännäksi, piti lähteä "maailmalle". Nyt sitten palaan juurilleni ja olen maailman onnellisin ihminen. Tosin tapaan kesäisin lomatalojemme takia paljon ulkomaalaisia, ihania ihmisiä ja Hesastakin pidän ja mielelläni siellä vierailen, mutta se on minun arkeani.

Tänäänkin saksalainen perhe, 40-vuotiaat vanhemmat ja 13- ja 17-vuotiaat tyttäret sanoivat haikeat hyvästit ja jättivät rantatalon. Tyttärien koulu alkaa torstaina, kotiin piti lähteä. Perheenpää vaihtoi kolmeen polkupyöräämme sisuskumit ja yhteen ulkokuminkin. Ilmaiseksi annamme polkupyöriä käyttää ja siksi kai huoltokin oli vähän rempallaan!

Mikä sitten onkaan syy, ettei meitä kirjoittavia palstalaisia kovin paljon ole. Lukijoita kuitenkin taitaa käydä, kun tilastoja joskus seuraa.

Justiina, paljon sanottavaa ja kysyttävää, anna tulla tuutin täydeltä!
 

[Justiina]

Ja Justiina vastaa...

Piikatyttö, en tarkoittanut tätä GA:n foorumia sillä maininnalla elitismistä, vaan erästä toista josta huomasin kasvaneeni erilleen pitkän tuttavuuden jälkeen. Arvelen Hemulin tuntevan ko. palstan, siis vain arvelen. Joskus käy niin, että ihastus loppuu ja kiintymys laimenee. Nyt puhe on keskustelufoorumista.
Täällä viihdyn liiankin hyvin.

Aikoinaan minua pyydettiin Marttoihin mukaan, mutta en uskaltanut lähteä, koska epäilin taitojani sekä pelkäsin joutuvani pitopalveluun mukaan. Silloisella kotiseudullani martat järjestivät kunnan ja seurakunnan juhlatarjoilut. Silloin ei ollut aikaa käyttää viikonloppuja juhlissa.

Anniliisa, valitettavasti sinun keskusteluporukkasi on minulle liian kaukana. Tapaan mukavan kuntosaliryhmäni kerran viikossa, niin etten ole ihan metsänpeitossa sentään. Sosiaalinen puoli elämässäni on kyllä hieman ohut, mutta oma valintani sekin on.

[KROPSU3]

Ja Justiina vastaa...

Piikatyttö, en tarkoittanut tätä GA:n foorumia sillä maininnalla elitismistä, vaan erästä toista josta huomasin kasvaneeni erilleen pitkän tuttavuuden jälkeen. Arvelen Hemulin tuntevan ko. palstan, siis vain arvelen. Joskus käy niin, että ihastus loppuu ja kiintymys laimenee. Nyt puhe on keskustelufoorumista.
Täällä viihdyn liiankin hyvin.

Aikoinaan minua pyydettiin Marttoihin mukaan, mutta en uskaltanut lähteä, koska epäilin taitojani sekä pelkäsin joutuvani pitopalveluun mukaan. Silloisella kotiseudullani martat järjestivät kunnan ja seurakunnan juhlatarjoilut. Silloin ei ollut aikaa käyttää viikonloppuja juhlissa.

Anniliisa, valitettavasti sinun keskusteluporukkasi on minulle liian kaukana. Tapaan mukavan kuntosaliryhmäni kerran viikossa, niin etten ole ihan metsänpeitossa sentään. Sosiaalinen puoli elämässäni on kyllä hieman ohut, mutta oma valintani sekin on.

- Muistakkos justina kun muutamavuosi sitten teimme  agetapaamiseen  ohjelmaluonnosta!
Silloin taisimme olla vielä ns. hetkeneläneitä".  väsasimme näytelmää ,jossa näyttelijää olivat kautta suomen,,--muutkin kuin minä innostuimme kuvitelmasta että tapaamme .
 roolijako oli jo ennekuin oli kiäsikirjoituskaan valmis.  sellanen oli jotain kivaa,,kaikkia innostavaa. ei siitä ole aikaa kovinkaan montaa vuotta,,silloin juttu lensi..
 sinä ja minä olimme melkein sisaruksia..olimme sotaorpoja  (kaikki he ovat saman kaavan mukaan kasvaneita,,ovat edelleenkin,vailla elitisöitymisiä. puhuimme jopa henkeviäkin.
 taisin olla sun miehes pp;si nimittäjäkin.  vanheneminen rassaa jokaista,,kuiteskin oltava nokka korkeella,,kai sen joku sit lamaa,,  kiertokulku on sama kuin heiluriliike,,loppuu aikanaan,sellasta elämä. kropsu kännissä ,,maanantaina  hyi!!!!

[Hemuli]

En käy muualla kirjoittelemassa enää. Aiemmin kirjoitin yli kymmenen vuotta erään suositun järjestön foorumiin, mutta "me kasvoimme erillemme", koska minusta tulee yhä enemmän maatiainen ja foorumi on nykyään enemmän elitistinen.
(Hemuli saattaisi sanoa tähän jotakin - luultavasti!)

Nyt Justiina pahan pistit. Hunteerasin pitkään mitä mahdat tarkoittaa. En kirjoita oikeastaan minnekkään muualle kuin tänne. Ehkä sitten tarkoitat foorumia, josta otin hatkat, kun huomasin olevani siellä se maatiainen ja foorumi on todella sisäänlämpiävä, lukemassa käyn siellä vieläkin silloin tällöin.

Ja että oikein näyttäisin tyhmyyteni täälläkin, niin pitää tunnustaa, että kuukkelilta käväisin kysymässä mitä elistinen tarkoittaa. 

Vielä siitä maatiaisuudesta, että taidanpa olla ainoa oikea tosi "landepaukku" tälläkin foorumilla.
Mutta näillä mennään...

Mitä tulee palstan hiljaisuuteen, niin uskallanpa sanoa mielipiteeni siitäkin. Mielestäni sekin vaikuttaa hiljaisuuteen, kun kirjoitellaan kaikki asiat samaan ketjuun ja sinne häipyy moni aihe, joka ehkä saisi keskustelua aikaan omana ketjunaan. Ja miksi kirjoitellaan vain siihen yhteen ketjuun!

Käyn toisinaan etsimässä josko löytyisi joku kiinnostava foorumi, mutta ei ole vielä ainakaan osunut kohdalle, tämäkin oli vilkkaampi silloin kun löysin tänne, mutta en tiedä missä vika, että hiljaista on, se täytyy surulla tunnustaa.
Pitäisi kai oikein kunnolla sohaista muurahaispesää, ehkä se saisi kirjoituksia aikaan.

[Hemuli]

En mitenkään löydä henkistä kotiani esim. eläkeläisjärjestöistä. Mennään retkelle. Istutaan onnikassa kymmeniä, jopa satoja kilometrejä, syödään vatsa piukeaksi, katsotaan jotain nähtävyyttä. Ja taas istutaan onnikassa, juodaan välillä kahvia ja syödään viineriä vatsa piukeaksi.

Meitä on pumpuli moneen junaan ja osa jää vielä asemallekin.

Meillä toimii vireästi eläkeliiton yhdistys ja tanssikin on menossa mukana.
Minä taas en piittaa tanssimisesta ja jättäydyn niiltä reissuilta pois, mutta muille retkille olen valmis ensimmäisenä lähtemään.
Niinpä nytkin parin viikon päästä lähdetään viikon reissulle pohjoiseen. Kierretään Lappia ja käydään Norjan puolellakin. Istumista riittää tosiaan satoja kilometrejä, mutta haluan vielä kerran päästä Lappiin, valitettavasti ruska-aika taitaa olla ohi, mutta sitähän ei koskaan tiedä.

Tiedä sitten kuinka piukea se vatsa on kun kotiin tullaan, se nähdään sitten.

[Justiina]

Kropsulle,
ei kai aamusta vaivaa itseaiheutettu päänsärky, hih hih... Ei pahalla, mutta hieman nauratti eilisiltainen muistelus. Kyllä, monia mukavia muistoja tämän palstan kirjoituksista nousee mieleen. Mutta kun aika vierii, vaivat nuortuvat (meidän perheessä ainakin) ja elämän vakavampi puoli hyytää hymyn. Kaikenlaista kertyy mielen päälle.

Hermulille,
keskustelupalstojen kultainen sääntö on, ettei pitäisi koskaan arvella kuka kukin on milläkin foorumilla, mutta rikoin sitä eilen. Kas, minulla on ollut tuttuuden tunne sinua kohtaan. Nyt en tarkoita kuopattua Seniorinettiä, vaan kuuluisan neuvontajärjestön uudistettua keskustelunurkkaa. Minäkin käyn lukemassa ja nappaamassa sieltä ruoka- ja puutarhaohjeita. Luen myös yleisiä keskusteluja, mutta rakennekynnet, sisustus, meikit, pukeutuminen jne. "tärkeät" asiat ovat minulle nykyään toisarvoisia. Tosin sieltä poistui tai poistettiin kaikkea ja kaikkia ilkeästi arvosteleva besserwisseri. Mutta kuten sanottu, näillä kymmenillä ei pintakiilto jaksa innostaa.
(Tämän olisin voinut laittaa yv:nä, mutta voin poistaa myöhemmin.)

[Piikatyttö]

Justiina, juuri poistin "pintakiiltoni"! Kynsilakan sormenpäistä!

Kun haluan hieman piristää itseäni, kynnet punaisiksi. Entisessä elämässä ne oli lähes aina punaiset, joka aamu lakkausta piti vähän korjailla, koska ne piti olla siistit. Nyt kun olen siivooja, talonmies, raivaus- ja henkilökohtaisen moottorisahankin käyttäjä, lakat rapisee, vaikka olisi rukkasetkin kädessä.

Niin ja varpaankynnet pitää aina olla lakatut. Kokeilkaa, piristää kummasti, kun punainen isonvarpaan kynsi toivottaa hyvää huomenta! Minä kuin herään yksikseni, kaljupäitä ei ole mailla eikä halmeilla!!!

Pienestä se on päivän piristys joskus kiinni.

Hemulin kanssa olen samaa mieltä siitä, että näiden sivujen viestiketjujen uudistus "hukkaa" monta hyvää juttua, jos on päivän, pari käymättä täällä.  Uudistuksiakin kaivataan, mutta joskus ne tuovat tullessaan myös lieveilmiöitä.

Hyvää tiistaipäivää kaikille!

[Hemuli]

Vielä Justiinalle senverran, että oikeassa olet, en vain enää osaa kuvitella millä nikillä sinä siellä olit, minä kun kannoin painolastinani sitä ihka ensimmäistä nikkiäni.
Juu ja kyllä siellä aina silloin tällöin sitä poistettua kaivataan, en sitäkään ymmärtänyt ottaa poistamisena, luulin jostain syystä  itse lähteneen.

Ei kannata mitään viestejä poistella, anti olla siellä vaan!
Sinä aina niistä "historian tiedoista", perässä tullaan....

Tässä vähän syksyn makua.

[Viola]

   Tulen kilpailuun mukaan , kuka onkaan täällä kovin "landepaukku"
   Piikatytön tapaan minäkin tein kaikkia maalaistalon töitä, kunnes menin Helsinkiin opiskelujen takia. Koko suku toivoi että löytäisin sieltä "oppineen" sulhasen,
    mutta kotipaikkakunnalle jäi poikaystävä, josta sittemmin tuli aviomies ja lasteni isä. Yhdessä veimme eteenpäin pientä liikeyritystä jossa oman viljelyksen
    tuotteet jalostetaan ja toimitetaan edelleen. Kun jäin yksin teen sitä samaa työtä, nyt poikieni kanssa.

    Kyllä minun "henkinen kotini" on maalaismaisema, vaikka varpaan kynnet maalaankin ja joskus juhliin sormien kynnetkin.

    Justiinan tavoin voin myös sanoa että sosiaalinen puoli on minullakin valitettavan ohut, oma valinta myös, en viihdy isossa porukassa.

    Eläkeläisjärjestössä en ole aktiivinen, jäsenmaksun maksan ja teatterireissuissa käyn.

    Sotaveteraaniyhdistyksen sihteerinä toimiminen antaa mukavaa potkua elämään. Tanssiminen ei ole "mun juttu"

   
   
     

[pumpuli]

Kyllä täytyy sanoa, kun tätä ketjua lukee: "Vierivä kivi ei sammaloidu". On aktiivista ja elämänmyönteistä porukkaa. Hyvä me! 

Tänään alkaa jumppa ja mulla eka vetovuoro. Keppijumppaa aion vetää. Siitä mulla on selkeät ohjeet. Ei tarvi kummemmin kesäteräistä päätään vaivata! Lämmittelyssä soi "Kuumat aallot" ja jumppaa mennään Eino Grönin tahdissa. 

Sieltä suoraan"tukka putkekella" maatilalle. Lämmittämäänkin tarttis ehtiä. Ja sitten katsomaan, mitä kiitoradalla tapahtuu vai tapahtuuko mitään. Pitäis varmaan perustaa Pro Kiitorata.

Yksin varmaan katselen torstaiaamuna punaisia varpaankynsiäni parisängyn peiton alta. 

Omenarumba alkaa. Isosta, Talvisodan jälkeen istutetusta, omenapuusta on rojahtanut iso oksa. Taas tarvitaan "maksullista miestä".

Hauska seurata, kun viereisen kaupungin vuokratalon romaaniperhe lastaa talon jätepisteen viereen kaikenlaista kodin irtainta. Ohi kulkevat omakotiasujat niitä käy siitä hakemassa. Nyt on tarjolla emalipesuvateja ja yksi taulutelevisio. Kierrätys toimii.

[Hemuli]

Taitaa monelle tulla suru puseroon kun Hirvensuulin tanssin loppuvat.
Itse olen ainoastaan kerran ollut siellä, kun Huittisten keh.vamm.Tukiyhdistys järjesti siellä kesäisen tapahtuman.
Onko omistaja laittamassa pillit pussiin ihan yllättäen, kun vielä koko loppuvuoden esiintyjät löytyvät netistä?

Kaikesta huolimatta hauskaa tanssi-iltaa pumpulille siellä "kaljupäiden kiitoradalla"!