Golden Age Foorumi

Keskustelualueet => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: espen - 20.09.2013 14:16:14

Otsikko: Tänään olen itseriittoinen ja näytän myös Teille oman kuvani.
Kirjoitti: espen - 20.09.2013 14:16:14
Kuva on lukukaudelta 1949-1950. Käppärän Kansakoulusta Porista.

(http://i9.aijaa.com/t/00933/12677333.t.jpg) (http://aijaa.com/HD93Wn)

Kuvasta löytyy myös Tampereen Työväenteatterin näyttelijä Tuija Vuolle.
Otsikko: Vs: Tänään olen itseriittoinen ja näytän myös Teille oman kuvani.
Kirjoitti: Piikatyttö - 20.09.2013 18:02:16
Mahtavia nuo meidän nuoruuden aikaiset luoikkakuvat. Tytöillä rusetit, nätit esiliinat suojaamassa mekkoa tai hame-pusero-asua, pojilla siistit tukat ja muutenkin kiltin näköisiä. Mitä nyt vasen-etukulma vesselillä jotain hauskaa sanottavaa. Ethän vaan itse Espen ole siinä...

Täytyy opetella tuo kuvien siirtäminen, pääsisi muistelemaan melkein lapsuuttaan!

Otsikko: Vs: Tänään olen itseriittoinen ja näytän myös Teille oman kuvani.
Kirjoitti: acca - 20.09.2013 21:09:55
 Voi kuin kivoja kuvia teillä,osaisinpa minäkin laittaa.

 Vielä minäkin opettelen >:(
Otsikko: Vs: Tänään olen itseriittoinen ja näytän myös Teille oman kuvani.
Kirjoitti: ainuli - 04.10.2013 20:39:47
Rääkkylän kunnan Haapasalmen koulukuva otettu ehkä 1927.

Edesmennyt Isäni oli silloin 8-vuotias ja on kuvassa alarivissä vasemmalla.
Otsikko: Vs: Tänään olen itseriittoinen ja näytän myös Teille oman kuvani.
Kirjoitti: Piikatyttö - 05.10.2013 16:46:29
Kyllä on tässäkin kuvassa siistiä väkeä! Tukat lyhyeksi leikattu tai letillä. Valkoiset essut tyttöjen mekon suojana. Pojilla nykyirtotakkia muistuttavat takit tai taskulliset puserot.

Rahaa ei varmasti ollut yhtään liikaa lasten vaatteisiin ja kenkiin, mutta siististi pukeuduttiin. Ja itse tehtiin paljon vaatteita, kylillä oli suutareitakin, kenkiä saatiin.

Meidänkin kylällä oli "Suutarin" Yrjö, joka lyhyet jalat ristissa istuen ompeli kenkiä. Minäkin sain pikkutyttönä polvipituiset saappaat, joita valitettavasti ei ole säästetty nykypäiviin.

Yrjöstä äitini kertoi hauskan tarinan.

Lähinaapurimme vanhapoika keitti joskus kiljua ja Yrjökin sai sitä käydä maistamassa. Äitini oli syyspimeällä ajellut polkupyörällä kotia kohti. Yhtäkkiä alkoi kuulua örinää ja ääni tuli melkein maasta! Yrjöhän se siinä kaiken varalta konttasi kotiaan kohti. Matkaa oli noin kilometri, taisivat sarkahousun polvet olla ainakin likaiset, elleivät ihan puhki!

Toki loppumatkan oikopolku vei metsän kautta, oli mahdollisuus ottaa vaikka puusta tukea tai istua ja huilata puuhun nojaten!!!