Kyllä minä vain kansakoulun ja vuoden jatkokurssin käyneenä tunnen itseni täysin nollaksi.
Olen sen nyt erittäin huomannut, kun viidesluokkalainen Niina 10-v. tulee tähän parina päivänä viikossa koulun jälkeen.
Matikassa osaan vielä vastaukset etsiä, mutta laskutavat ovat täysin muuttuneet, esim. jakolaskussa ei ole jakokulmaa laisinkaan, mutta en ole alkanut opettelemaan enää hänen kanssaan niitä uusia tapoja.
Niin, eikä silloin 60 vuotta sitten mitään matikkaa ollutkaan, silloin laskettiin Ojalan laskuopin mukaan.
Laskennossa muistan murtolukujen olleen mulle hebreaa.
Ammattiin opiskellessani, lehtori sanoi murtolukujen kokeiden jälkeen, että nyt unohdetaan ne murtoluvut ja sain kuin sainkin kympin todistukseeni.
Eilen tuli taas pulma, kun oli verbeistä ja persoonista tehtäviä. Oli aktiivista verbiä ja oli passiivista verbiä ja katin kontit, ei silloin muinoin sellasiakaan päntätty, verbikin oli teonsana.
Uskon kuitenkin näillä tiedoillani pärjääväni lopun elämäni, kun olen tähänkin asti päässyt.
Ja nyt pitää jotain mennä tekemäänkin, ensimmäiseksi pistän 70 vuotta vanhan tiskikoneen käyntiin!
