NUMMILINNA
Linna vanha nummella rapistui
lahosi muurit harmaat.
Pesi lepakot raoissa muurin
huuhkaja tornissa huhuili.
Mustat unikot puiston nuokkui.
Oli aikoinaan ollut linna ritarin.
Laskusillalla ratsunsa korskui
kun lähti ritari haarniskassaan
lohikäärmettä voittamaan.
Morsian ritarin kaunis kuin uni
jäi linnaan sulhoa odottamaan.
Kultaista kangasta kutoi.
Hääpukuunsa
silkkiin ikävän kirjoi.
Odotti morsian, odotti vuoden
moneksi vuodet hiipi.
Ikävöi sulhoa morsio
uneen iltasin kyyelehti.
Ei kuulunut sulhoa luo morsion
morsian kaipasi, suri.
Ei kestänyt morsio
kuihtui pois.
Haudallaan unikot itki.
On puistossa hauta hoitamaton
surun tarinaa kertoo.
Kuunsillan hohteessa kuullaan
valitus morsion.
matleena2015