Leipäkesseli, olipa hauska uusi sana. Onneksi täällä on eri murrealueitten ihmisiä. Näin saattaa itäsuomalainenkin rikastuttaa sanavarastoaan.
Minullakin on leipäkesseli, joskus markkinoilta ostettu, tosin sanon sitä leipäkoriksi nyt ja kai tulevaisuudessakin.
Leipäkesseli ?
Äiti oli Honkajoelta ja isä Porista. Itse olen Porissa syntynyt ja asunut 20 vuotta alun alkaen Porin puolessa, sitten vähän siellä sun täällä, nyt 41 vuotta Raumalla.
Ossaan Porin murretta, Hongoonjokilaasta ja Raum Giäldtkii, flik asu Turuus, sitäki ossaan. Ny ei oo tullu vastaa Kesselii missää näis murteis. Onkohan toi Lavian, Mouhijärven, Huittisten, mitä lie, mut hauska sana.
Muuten kesseleitä näyttää olevan myynnissä kirppareilla, varmaan monet on tehty muualla kuin Suomessa.
Tiimarin ja Ikean tavaralle meillä on aina sanottu Njet ja No, aldrig i livet. Anteeksi vaan snipe, kun tuo IKEA on ruotsalainen. Mutta meillä ei harrasteta tuontikamaa, ainakaan Sveamamman poikain Kiinassa riisikuppitalkoilla teettämää.
PS, Kyllä ne suomalaisetkin ossoo.
