Kirjoittaja Aihe: Ajatuksia yhteisöllisyydestä  (Luettu 10170 kertaa)

espen

  • Vieras
Ajatuksia yhteisöllisyydestä
« : 27.07.2012 19:53:21 »
Asiasta Wikitietoa:

Perinteisiä yhteisöllisyysarvoja ja -käsitteitä
 
Perinteisiä yhteisökäsitteitä ovat perhe, suku, kylä ja heimo. Suomen sanat miero ja mierolainen kuvaavat näiden vastakohtaa, ulkopuolisuutta. Kansallisvaltion myötä ovat kehittyneet kansalaisuus ja kansallisuus yhteisöllisyyden perustoina. Yhteiskunnan kerrostuneisuuteen liittyvää yhteisöllisyyttä edustavat sääty ja yhteiskuntaluokka. Työyhteisöihin liittyviä yhteisökäsitteitä ovat mm. työvuoro, työryhmä, tiimi ja projektiryhmä. Yhteisöä koossapitävää voimaa, yhteenkuuluvuutta ja sitoutumista voidaan kuvata esimerkiksi sanalla ryhmähenki.

----------

Tuli mieleeni pohtia tämmöisiäkin arvoja tässä, kun täytin vuosia. On nimittäin usein niin, että muna neuvoo kanaa. Sanotaan, että viisaat lapset neuvovat vanhempiaan tms.

Itsekin olen joskus kokenut samanlaista. Tänä päivänä, kun nuoremmat ovat saaneet hyvän koulutuksen ja teräväpäiset ovat päässeet jopa aika pitkällekin omassa "uraputkessaan" , niin saattaa käydä, että he katsovat vanhempiaan, ei nyt aivan töpperöiksi, mutta kuitenkin hieman vanhanaikaiseksi ja tietämättömiksi, ainakin joissain asioissa.

No nyt kun täytin vuosia, niin vanhin poikani oli meillä avovaimonsa kanssa muutamia päiviä, lähes koko viikon. Tänä aikana välimme korjautuivat, ainakin minun mielestäni hyvään suuntaan.
Huomasin, että poika antoi minulle siimaa ja ymmärsi, että en suinkaan ole, leikkisästi sanottuna, täysin torvelo, vaikka en ole eläissäni ollut vetämässä ympäri maailmaa erilaisia paperiteollisuuden tehtaiden uudisrakennuksia tai perusparannulksia.

Nääs, niinkuin tiedetään, niin viisaat lapset toisinaan aliarvioivat vanhempiaan, tai sitten jotenkin häpeilevät tms. Meillä, kun olemme kuitenkin melko nopeita sanomaan julki kaikki asiat, niin joskus on ollut välillämme pientä hankausta.

Tämä viikko puhdisti mukavasti ilmapiiriä. Onko muilla skribenteillä kokemuksia jälkikasvun näsäviisaudesta tai jopa heidän  otteestaan määrätä vanhempiensa elämää, heidän vanhoilla päivillään?

Joskus saa lukea lehdistä, että ovat puliveivanneet jopa omia vanhempiaan ja vieneet heidän rahansa.

Mielestäni oman perheen ja suvun välillä, kun asiat ovat kunnossa, niin silloin se on sitä parasta elämää.

pauliina

  • Vieras
Vs: Ajatuksia yhteisöllisyydestä
« Vastaus #1 : 27.07.2012 21:32:46 »
 Espen kirjoitti: Huomasin että poika antoi minulle siimaa ja ymmärsi,etten suinkaan ole, leikkisästi sanottuna täysi torvelo,vaikka en ole eläissäni ollut vetämässä erilaisia paperiteollisuuden tehtaiden uudisrakennuksia tai perusparannuksia.
 
 Kuten huomaatte en siis osaa tähän liittää lainausta toiselta kirjoittajalta (vielä senkin joskus opettelen),mutta asiaan; luulenpa että tuo tunne on aika yleinenkin meillä vanhemmilla. Ainakin minuun tuo kirjoitus osu ja upposi.

  Eikä minulla ole vielä tuota viikon parantavaa aikaakaan ollut,mutta täytyy toivoa että joskus sekin kolahtaa kohdalle.

espen

  • Vieras
Vs: Ajatuksia yhteisöllisyydestä
« Vastaus #2 : 27.07.2012 21:49:08 »
Pauliina hei.

Klikkaat vaan sieltä "lainaa" ja sitten hiiren vasemmalla näppäimellä. sen jälkeen tulee ne tekstit näkyviin, mitä haluat lainailla. Jos haluat jotakin poistaa, niin meilaa se taas sinisellä ja poista.

Muista, että et ole läheskään huonommasta päästä. Ite olin melkoinen torvelo. No täällä netissä on hyviä ihmisiä, jotka auttavat. Mielestäni snipe on melkoinen fakiiri näissä hommissa.

Pääasia on oma aktiivisuus ja yritys.  Nappaile ja tutki, esim miten hiiren vasen ja oikea puoli toimii ja miten saa leikattua (delete) ja siirrettyä kopioinnin avulla dataa paikasta toiseen.

Kyl se siitä. Mutta snipe osaa neuvoa varmasti, jos on kysyttävää?

pauliina

  • Vieras
Vs: Ajatuksia yhteisöllisyydestä
« Vastaus #3 : 28.07.2012 08:08:19 »
Nytpä kokeilen...
Pauliina hei.

Klikkaat vaan sieltä "lainaa" ja sitten hiiren vasemmalla näppäimellä. sen jälkeen tulee ne tekstit näkyviin, mitä haluat lainailla. Jos haluat jotakin poistaa, niin meilaa se taas sinisellä ja poista.

osasinkohan??]

pauliina

  • Vieras
Vs: Ajatuksia yhteisöllisyydestä
« Vastaus #4 : 28.07.2012 08:10:52 »

  Jollain lailla osasinkin. Oppia ikä kaikki,eikä aina pyydä jälkikasvulta neuvoo,heillä aika lyhyt pinna mummun neuvomiseen.


espen

  • Vieras
Vs: Ajatuksia yhteisöllisyydestä
« Vastaus #5 : 28.07.2012 12:47:39 »

  Jollain lailla osasinkin. Oppia ikä kaikki,eikä aina pyydä jälkikasvulta neuvoo,heillä aika lyhyt pinna mummun neuvomiseen.

Mielestäni osasit hyvin. Ton lainauksen jatkoksi olisitkin jo  voinut kirjoittaa ihan oman mielipiteesi k.o. asiaan.
 Muuten sama huomio täällä, nykynuoret ovat jopa liiankin näsäviisaita toisinaan.



Tossa muuten meidän sakkia. Näsäviisas poikani vas puol aurinkoklasit päässä. Tohon ikään ehtinyt 38 v. tietää maailman asioista suvereenisesti  2,5 kertaa enemmän kuin isänsä.

Leikki, leikki. Ei nyt ihan noinkaan. Täytyy ymmärtää, että nuorilla ihmisillä on suorituspaineita.

pumpuli

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 903
    • Profiili
Vs: Ajatuksia yhteisöllisyydestä
« Vastaus #6 : 28.07.2012 21:15:05 »
Espenin aloituksessa "pisti silmään" yhteisöllisyyden määritelmässä sana: sitoutuminen. Kaikenlaisessa touhussa mukana olevana, on tullut tunne, että ihmiset eivät tänä päivänä ole valmiita sitoutumaan, ei uskalleta ottaa esim. vastuuta. Tehdään vaan " keikkaa " ja projekteja.

Paikallisen valtalehden lauantaiextrassa kerrottiin pikkukylän tanssilavan uudesta noususta. Eräs mies oli ollut mukana rakentamassa lavaa 57 vuotta sitten, sekä remontoimassa sitä 5 vuotta sitten ja on edelleen "remmissä " mukana. Sitä minä sanoisin sitoutumiseksi.

Järjestävät nyt 50-luvun nostalgiatansseja, jotka on suuressa suosiossa. Lava on myös koko kylän eri sukupolvien kokoontumispaikka.

espen

  • Vieras
Vs: Ajatuksia yhteisöllisyydestä
« Vastaus #7 : 29.07.2012 11:38:24 »
Paikallisen valtalehden lauantaiextrassa kerrottiin pikkukylän tanssilavan uudesta noususta. Eräs mies oli ollut mukana rakentamassa lavaa 57 vuotta sitten, sekä remontoimassa sitä 5 vuotta sitten ja on edelleen "remmissä " mukana. Sitä minä sanoisin sitoutumiseksi.

Onhan se hienoa, että näitä ihmisiä vielä löytyy. Paljon on kuitenkin hävinnyt ns. talkoohenki Suomessa. Ollaan omissa oloissa ja jos naapurista joskus jotakin halutaan sanoa, niin helposti menee sellaiseksi, että vertaillaan....

  - Meillä on tuokin asia hoidettu paremmin?