Golden Age Foorumi
Keskustelualueet => Koti => Aiheen aloitti: merituuli - 23.04.2012 17:34:02
-
HEI ! Kertokaapa kokemuksia ja tuntemuksia te jotka nyt eläkepäivillänne olette muuttaneet omakotitalosta
kerrostaloon. Miten olette viihtyneet ja sopeutuneet ? Meillä se alkaa vähitellen tulla ajankohtaiseksi muuttaa
lähemmäs kauppoja ym. palveluja.
-
Hyvin aiheellinen keskustelun aihe.
Mutta vasta varautumissuunnitelmaa teen minäkin.
HUOM. Sivu alareunassa on teksti ja linkki "Pikavastaus".
Tämä on kirjoitettu sitä käyttäen.
Kun klikkaat esikatselun, silloin tulee näkyviin normaalit tekstinkäsittelyn "temput".
-
Otit esille, Merituuli, minulle hyvin ajankohtaisen aiheen. Tosin en pysty vielä sinulle kokemuksia kertomaan, koska olen vasta lähtökuopissa.
Toissapäivänä tein myyntisopimuksen omakotitalostani ja eilen otettiin kuvat.
Ensimmäinen välittäjäkontakti oli "karmee". Nyt minulla on välittäjä (nuori mies), joka kohtelee minua ja vanhaa taloani kunnioittavasti.
"Haku päällä" nyt olen. Etsiskelen mukavaa rivitaloa, mutta hissillinen kerrostalokin kelpaa. Kaikki riippuu nyt siitä, löytyykö ostaja, mihin hintaan ym.
Elelen jännittäviä aikoja! ???
Voi olla, että kesällä löydän itseni Kokemäenjoen rannasta veneen alta! ;D
Iloista Wappua! :)
-
Olet Pumpuli sitten jo ison askeleen meitä edellä. Meillä on tarkoitus ottaa yhteys välittäjään talvella
ja sitten hyvissä ajoin ensi keväällä myyntiin. Tai jos silloinkin tulee sellainen olo, että vielä tämä
kesä jne.....
-
Yli neljäkymmentä vuotta melko suuressa omakoti-talossa asumisen jälkeen tuli ajankohtaiseksi vaihtaa pienempään asuntoon.Nuorin tyttäreni sai idean tulla perheineen entiseen lapsuuden kotiin ja niinpä mummo pääsi lähtemään.
Katselin ensin kerrostalo-asuntoja Kaupungista mutta sitten sattui kohdalleni tutun välittäjän neuvo pienestä rivitalon päätyasunnosta täältä Savon pääkaupungista,joka on todellisuudessa vain taajama-kylä jota niin Kuopiokin riiailee.
Täällä on kaikki palvelut äärellä,kaupungissahan niitä saa hakea sieltä ja täältä...
samoin ulkoilu ja kuntoilu mahdollisuudet aivan vierellä.
Niinpä kesäpaikkaankaan ei aina muista haikailla ja sieltä on aina kiire kotiin..
On kaunis lause..Paratiisi on siellä mistä ei ole ikävä minnekään.
-
Minä-poika kans aloin viimmesyksynä kuvittelemaan että "kerrostalossa
asuu onnellinen perhe" = minä. Ei huolta lumitöistä eikä lämmityksestä,
ja muitakin ihmisiä päivittäisin samassa pihassa. Joulunjälkeen kuitenkin aloin haikailemaan entiseen olotilaani, joten huhtikuun alusta palasin entiseen kesäpaikkaani (jota olen asunut jo 20 v:tta ympärivuotisesti.) Vakaa päätökseni on että jos perikunta ei toisin määrää niin mut viedäänkin täältä vaan jalaat edellä.
Ei se kevätkään ole kevättä,, päälisinasumisena, vaikka oli hissit ja kaikki... ja lasitettu parveke.
-
Me asumme tämmöisessä vanhassa OK talossa. Talonpiirustukset vuodelta 1910. Hirsitalo, lautaverhoiltu. Kun tämän hankimme, tässä oli 2 huonetta ja keittiö. Laitoimme yläkertaan lisätilaa. Pieni piha, jossa varsinkin vaimolla on harrastuksena kaikenlainen puutarhanhoito.
Meillä ei ole nurmikkoa juuri nimeksikään. Kaikenlaisia puita ja kasveja. Emme ole juurikaan miettineet tästä mihinkään lähtemistä
Nyt kun lapset ovat poissa, niin meillä on kyllä riittävät puitteet. Kesäisin varsinkin on hienoa, kun pihalle menee, niin on kuin viidakkoon hyppäisi.
Kokemuksia on kerrostaloasumisestakin. Kesäpäivänä, kun lähdit ulos, niin kuumaan asfalttiin tutustumaan, siinä sitten tallustelit. Mutta aikansa kutakin.
Asiat ovat ihmisellä hyvin, kun on tyytyväinen siihen, missä milloinkin asuu, olipa se sitten OK-, Rivitalo, tai Kerrostaloasunto.
Home, Sweet Home, missä hyvänsä.
-
Annan vähän väliaikatietoja asuntokaupoistani, joista keväällä kerroin. Hektistä on ollut.
Asuntonäyttöjä, joko yleis- tai yksityisiä on ollut n. kerta viikossa. Huusholli on pysynyt siistinä, kun kerran viikossa on "vieraita" käynyt.
Katsojia on ollut runsaasti ja netissä on kotiani tarkasteltu yli tuhat kertaa. Uteliaita varmaan ollut osa.
Yksi tarjous tuli heti alussa, mutta se oli "pilipali". Toissa viikolla sitten paukahti kaksi tarjousta samana päivänä.
Kuntotarkastus (asunnon, ei minun) oli tällä viikolla. Kesti tasan 5 tuntia. Kaikki paikat syynättiin katolta lattialle ja seinän sisäänkin. Tuntui, että minunkin "sisuskaluni" käännettiin nurin! Raportti tulee ensi viilolla. Silloin potentiaalinen ostaja päättää, tehdäänkö kaupat.
Maanantaina menen katsomaan rivitaloa, joka ehkä voisi olla uusi kotini.
Kaikki on kuitenkin vielä auki. ???
-
Hyvältä näyttää pumpuli. Pidän peukkuja pystyssä puolestasi. Olisin varmaan itsekin hieman hermostunut, jos talossamme oltaisi tehty kuntotarkastus, jonka tulosta saisi vielä odotella.
Tiedän nimittäin, että näissä on aina jotakin "sanomista", aivan kuin kaikessa vanhassa tavarassa. Mutta eivätpä osaa rakentaa uuttakaan aina kunnolla, kun niin paljon valmistuu uusia ns. "hometaloja"
-
Kuntotarkastusraporttia on 26 sivua+liitteet päälle. Kuten espen sanoi, vanhassa on aina jotain huomautettavaa. Ei kuitenkaan mitään raskauttavaa. Normaalit elämän merkit. Ja ostaja sanoi: "Kyllä".
Leikin nyt hetken "upporikasta" ja "rutiköyhää". Kun saan rahat, olen "upporikas" ja kun maksan uuden, olen "rutiköyhä".
Saa nähdä, olenko Jumalten suosikki ja haluamani asunto pysyy myynnissä, kunnes saan asiat selviksi ja voin tehdä tarjouksen.
Uusi kotini olisi viime vuonna valmistuneessa rivitalossa, 1-kerroksinen. Siellä on rollaattoribaana jo minulle valmiina, vaikka vielä humpalla käynkin. Iso terassi-patio, jossa jo vetäisin ensimmäiset hitaat valssit!
Asunnon myyntiä harkitseville sanoisin, että kannattaa valita tarkkaan välittäjä.
Ja ennen kuntotarkastajan tuloa kannattaa hävittää ampiaispesät!!!! ;D
-
Että ei Pumpuli vielä aivan taivaissa tanssisi niin muistutan näistä viidestä vuodesta.
Ne ampiaispesät ovat kai vain pieni harmi ja toivottavasti myös ainoat .
Naapurimummo vietti juuri kesällä viisivuotis-ilojuhlaa entisen mökkinsä myynnistä.
Oli sattunut sellainen ostaja että valitti jatkuvasti.
Onneksi valitukset olivat aiheettomia,yritti vain aina saada maksumiehen remonteilleen.
Pelkkä kuntotarkastus ei aina paljasta kaikkia rakennusvirheitä joista voi saada aihetta valituksille.
Kaikkein hankalimpia virheitä on näihin vanhoihin asuntoihin tehty kun on rakenneltu näitä
niinsanottuja elintasosiipiä. Onkai jonkinlainen ostajan suoja tämä viisi vuotta näiden vikojen löytämisessä.
Toivon että kaikki menee hyvin ja sitten vielä sattuu asialliset ja mukavat naapurit niitä patioiloja ajatellen....
-
Hyvä, että palautit minut maan pinnalle, Anniliisa. Tiedän kyllä tämän viiden vuoden piinan. Olenkin sitä mieltä, että tänäpäivänä on tyhmänrohkea se, joka ryhtyy asuntoansa myymään. Niin paljon on karmeita esimerkkejä, mitä voi tapahtua. Lait on kai tehty lähinnä ostajan suojaksi, mutta kyllä niitä sitten saatetaan käyttää väärin.
Olen nyt kuitenkin ottanut riskin. Koko elämähän on riskejä täynnä.
Se ampiaisjuttu oli ikäänkuin kevennyksenä. Ohjeissa sanottiin, että pitää poistaa ampiaispesät. Ja eikös sellainen löytynyt likakaivon kannen sisäpuolelta. Enhän minä sinne ollut älynnyt kurkata! ;D
-
Hyvä, että sait kaupat tehtyä, pumpuli.
Meille tule tänään nokikolari. Tuli lappu postissa. Lupasi tulla aikavälillä klo 8-12.00. Tommosen aikahaarukan oli keksinyt.
Nyt joudumme olemaan täällä passissa. Vaimon vanhempi sisar on tullut kyläilemään. Piti näytellä vähän paikkoja tai nähtävyyksiä kaupungissa, ei niitä tosiaankaan kummosia ole, mutta katotaan sitten ip:llä.
Meillä on keittiössä puuliesi ja yhdessä huoneessa ns. pönttöuuni. Siksi pitää nokisutarin käydä kerran vuodessa nuohoomassa röörit.
Tosi hauskaa kovana pakkasaamuna talvella kun herää, menee köökiin, laittaa puita pesään ja kiehauttaa siinä samalla kahvit.
Säästää sähköäkin. Semmosta se on elämä meittin tämmösten tavallisten toheltajien.
-
Espen...Raum on ain Raum...ohos hämäläismammakin yrittää Raum gieltä,vaikkei konsanaan oo siellä asunut. Pojan perhe vasta 8v,mutta hyvin ovat kotiutuneet. Lapsien murre on jo raumalaisittain.
-
Espen...Raum on ain Raum...ohos hämäläismammakin yrittää Raum gieltä,vaikkei konsanaan oo siellä asunut. Pojan perhe vasta 8v,mutta hyvin ovat kotiutuneet. Lapsien murre on jo raumalaisittain.
Kappas vaan, hyvin osasit. Minä, 3:nnen polven Porin piru muutin Raumalle jo vuonna 1971. Nyt olen Satakuntalainen, en porilaine, enkä raumlaine.
Mut ossaan mää silti eks´tiä kummalaki sortill jollaillail puhhuu, et tullee ymmärretyks.. Äsken tulin sisään avasin radion, joku äijä sönkötti jotakin, jo puolesta lauseesta tunnistin,
- Se oli turkulaine,
ja viel toiselt puolt jokkee, et simmottos, kummottos se on oikke, gon tunnista länsmurttet.
-
Mitenkäs se turkulainen sanoo: "Kertokaa se hänelle".
"San se sill sit". ;D
-
Mitenkäs se turkulainen sanoo: "Kertokaa se hänelle".
"San se sill sit". ;D
Hyvä pumpuli, sillai oikke !
-
Kukas se siellä nyt "snipottaa"? :D
-
Kyl munki miälest se noi mene et " san se sil sit kans " mää ole
kolmanne polve turkulaine, vaik en mone vuaskymmene enä
Turus asunukka.
-
Turkusse, Turkusse simppäi mennä ko mennä Suame Wanha Metropoli
Turkulaiset ovat perinteisesti hieman töpperöitä, kun hevosliikenteestä siirryttiin autoihin, Liikenteessä näinkin:
Turkulainen ajoi yksisuuntaista Tampereella väärään suuntaan ja poliisi pysäytti hänet:
- Minnekäs luulette ajavanne ??
- En mää tiärä, mutta kaikk sieltä on ainaki jo tulos poispäi...
-
Eehän tuosta sua mittää selevee tuosta teejän puhheesta.
Näinhän se sanotaan...Kylläkaet sinä meenoot sen sitten sille ilimasta..
-
- Kertokaa se hänelle
- San se sille sit
- Sanokaa se sille
- Laittakaa asianomaiselle tiedoksi
- Puhukka sil kaikk asja
- informeerakkaa sitä siit
- viittitteks välittä sil asian
- sanokka se päin pläsi
-
"Pankaas sannoin se sille kans." 8)
-
Jätän hiljaisia jäähyväisiä entiselle elinpiirilleni. Mietin, milloin se haikeus iskee. :(
Lähestulkoon kaikki on pakattu. Piti eilen kääntää pihvejä pannulla, eikä kapustalaatikossa ollut kuin puurokauha. Kävi se homma silläkin. Uuden kodin kapustalaatikot sulkeutuu itsekseen mekanismin avulla. Mahtaako jäädä näpit väliin! ;D
Mielenkiintoinen tuttavuus on pakastimessa oleva jääpalakone. Entiset asukkaat (vanha pariskunta) olivat kerran kokeilleet. Jääpalat olivat paukkuen lentäneet pitkin kaappia! Oli näätsen unohtunut kansi pois vehkeen päältä.
Tänään pakkaan autooni ensimmäiset muuttolaatikot ja huomenna saan avaimet. Sitten se varsinainen "rumba" alkaa.
-
Minä ja varmasti monet muutkin olemmme mielenkiinnolla seuranneet
muuttopuuhiasi Pumpuli. Monilla "tämän" ikäisillä se kodinvaihto on joko
edessä tai jo takana. Kyllä siinä samalla käy läpi monia muistoja.
Onnea uuteen kotiin !
-
Jätän hiljaisia jäähyväisiä entiselle elinpiirilleni. Mietin, milloin se haikeus iskee
Hei Pumpuli
Sinut tuntien selviät varmasti muutosta ja niistä haikeista hetkistä. Meillä kaikilla on muistot niistä paikoista, joissa olemme asuneet. Uudessa paikassa luot varmasti puitteet, joissa viihdyt. "Vastarannan tyttö" on päässyt pidemmälle, minä vain 100 metriä.
Ja onhan sinulla myös kaunis "maatilasi"?
Ja "kaljupäiden kiitoradalla" on sopivan liukas lattia.
A
-
Tänään pakkaan autooni ensimmäiset muuttolaatikot ja huomenna saan avaimet. Sitten se varsinainen "rumba" alkaa.
Voimia muuttorumbaan. Ja viihtymistä uudessa kodissa. Kyllä sinä selviät. :D
-
Onnistunutta valintaa pumpuli.
Varo sormias!
-
Varmaan Pumpuli uuvutti itsensä muuttohommissa kun ei ala kertoilla kuinka hyvin viihtyy nyt siellä uudessa kodissaan.
Tai sitten meni kerralla kaikki huonekalut vaihtoon ja aika menee niitä etsiessä ja sisustaessa..
-
Missä olet?
:)
-
" Missä oot rakkahin, sinne aatos polttavin ......."
Päivää taas! Meni vähän pitkäksi "kaistan" vaihto. Nyt tuntuu toimivan taas. Kaikenlaista härdelliä tässä vielä. En ole ehtinyt lukea, mitä kaikkea olette höpisseet täällä.
Jatkan "pumpulin plokia" muuton ihanuudesta myöhemmin.
Pumpuli-kissa kehrää tyytyväisenä uudessa pesässään. Palaillaan.
-
Kiva, jäämme odottamaan muuttokuulumisia!
-
Niin...... Miten sitä voikin ihmisen nurkissa olla tavaraa, vaikken mikään hamsteri olekaan. Viikon ajan roudasin vanhan ja uuden kodin väliä.
Viime lauantaina sitten jälkikasvu kuskasi isolla pakettiautolla isommat tavarat. Monta kuormaa.
Uusi koti on rivitalokolmio, 73 neliötä, iso patio ja ihana, pieni sauna.
Nyt vielä tavarat hakee paikkaansa, taulut nojaa seiniin ja verhoja sovitellaan.
Alue on rauhallista, minulle melko tuntematonta. Pitää alkaa tutustua ympäristöön. Eihän sitä tiedä, minkälaista koiranulkoiluttajaa siellä liikkuu. ;)
Nyt kuitenkin lähden "maatilalle" viettämään muutaman päivän laatuaikaa. "Maatila" on Korpelan vitsi. Todellisuudessa se on pieni, kivinen tontti tien ja ison kallion välissä. Sillä toistasataa vuotta vanha mummonmökki. Vaan minulle rakas.
Huomenna on "kajupäiden kiitoradalla" Korsuorkeserin jäähyväiset, kuulemma papusopan kera. Vaan minulla on muita suunnitelmia.
Nauttikaa syksyn sateista!
-
Elän aivan mukana tuossa sinun muutossasi.Niin lähellä on vielä omat touhut samassa tilanteessa.
Nyt olen vielä vanhoja karmastuoleja jopa takassa poltellut,ei niitä voi enää laittaa maailmaa kiertämään.
Nyt vaan yhtiökokouksiin,siellä tutustuu naapureiden kanssa ja tietää miten talossa toimitaan.
Minäkin olen ajatellut mennä Korsuorkesterin konserttiin Kuopion Musiikkikeskukseen.
Ja Kropsu vihjaili että jos ei ole enää vientiä tanssilattioilla niin onhan myös NAISTEN HAKU.
Pitääkö minun alistua moiseen ja katsoa kuinka onnistaa..
-
Voi rakkahin Anniliisa noita sinun vanhoillisia asenteitasi! NAISTEN HAKU, ei ole alistumista vaan meille naisille aivan uusi mahdollisuus ja tasa-arvoa. Vuosikymmeniä olemme olleet miesten "katsastettavina", nyt on toisin. ;D
Olen käynyt 7 vuotta NAISTEN TANSSEISSA. Miehiä on vähemmän,mutta nokkela nappaa "madon".
Minusta alistumista on se, kun naiset norkoaa "naisten rivissä", alentuisiko joku uros hakemaan!
No, kaikille tämä aktiivisuus ei sovi. Minä löysin 7 vuotta sitten paikkani ja nyt minulla on paljon YstäväMiehiä, joiden toivon jaksavan vielä tanssahdella monia vuosia.
-
Aiheesta poiketen - asun vuonna 1906 rakennetussa talossa. Remppaa on tehty monet kerrat, viimeksi tämän vuosituhannen alussa, mutta toimivaa tästä ei saa ikinä.
Toiveeni olisi päästä joskus uuteen taloon, mutta tiedän sen jäävän vain haaveeksi ellei sitten lottovoitto osu kohdalle.
Kysäisenkin, löytyyko ketään, joka asuisi yhtä vanhassa talossa?
-
Tämä on rakennettu 1910, joten hieman myöhemmin, kuin Hemulin hallinnoima.
(http://i4.aijaa.com/t/00927/11065775.t.jpg) (http://aijaa.com/qm1KPY)
(http://i5.aijaa.com/t/00869/11065774.t.jpg) (http://aijaa.com/2bFA4p)
-
Ah tätä onnea! Lumiaura, valot vilkkuen, työntelee lunta ikkunani alla. Mulle jää vain omat raput ja muutama neliömetri nurkkia. Nyt se vielä hiekoittaakin. Hyvä hakea postit, vaikka yöpaita päällä! En yhtään kaipaa entiseen elämääni. :)
-
Hienoa että viihdyt ja nautit uudesta kodistasi, kyllä se on paljon kiinni
myönteisestä elämänasenteestasi. Osaat nauttia, etkä vain haikaile
menneitä. Varmaan mukavaa valmistaa ihan erilainen joulukin.
Mutta tämä tyttö lentää nyt etelän lämpöön täältä lumimyrskystä ja
nauttii siitä.
-
Nauti todellakin, Merituuli! Hyvää matkaa sinulle! :)
-
Oho, loppui uni keskenkaiken! Siispä skrivaan tähän.
Kohta on kulunut vuosi siitä, kun nukuin ekan yön täällä uudessa kodissani.
Olen viihtynyt. Minulla on täällä kaikki, mitä tarvitsen. Erityisen onnellinen olen aurinkoisesta, isosta patiosta ja pienestä saunasta tähtitaivaineen. Tekniikka on toistaiseksi pelannut. Ainoastaan kerran on putkimiestä tarvittu ja ilmastointimies käy pyytämättä tarkistamassa hommat.
Naapurit ovat tyypillisiä Varsinais-Suomalaisia. Kääntävät mielummin takapuolensa, kuin heittäytyvät juttusille! ;) Eilen juuri kohtasin pihalla eläkeläisrouvan, jonka kanssa olen tuskin sanaa vaihtanut koko vuonna. Jäin sitkeästi juttelemaan ja kas, lopuksi en meinannut päästä lähtemään!? 2-vuotias Tua-tyttö sentään huutelee perääni: " pumpuliii, pumpuliii!" Ja naapurin iso koira tulee innokkaana tervehtimää ja huiskii isolla hännällään. Naaputitalon leinkkeilevästä herrasmiehestä saisi juttukaverin, mutta hän onkin "junan tuoma". ;D
Harrastukset ja naapurivierailut hoituu edelleen entisessä elinpiirissäni.
Kunnallinen terveydenhoito toimii loistavasti. Viime viikolla tutustuin ensikertaa kirjastoon. Oli hyvinvarustettu. Uimahalliin pitäisi myös vihdoin mennä tutustumaan.
Mitenkähän tämän ketjun aloittajan, Merituulen,asunto-asiat etenee?
Hyvää yötÄ!
-
Oho, loppui uni keskenkaiken! Siispä skrivaan tähän.
Kohta on kulunut vuosi siitä, kun nukuin ekan yön täällä uudessa kodissani.
Olen viihtynyt. Minulla on täällä kaikki, mitä tarvitsen. Erityisen onnellinen olen aurinkoisesta, isosta patiosta ja pienestä saunasta tähtitaivaineen. Tekniikka on toistaiseksi pelannut. Ainoastaan kerran on putkimiestä tarvittu ja ilmastointimies käy pyytämättä tarkistamassa hommat.
Mukava lukea tyytyväisen asukkaan terveisiä.
Jos koirat ja lapset tykkäävät sinusta, on kaikki hyvin. Kumpaisillakin on kyky aistia aitoa ystävällisyyttä.
Toinen juttu on, kannattaako pyrkiäkään läheisiin väleihin naapureiden kanssa. Minulla on tapana jutella pikkupuhetta naapurin kanssa postilaatikolla mikäli törmäilemme siellä, mutta kahvikekkeri-tasolle en haluakaan.
Vuosien mittaan olen oppinut varjelemaan yksityisyyttäni. Toisaalta pienessä maalaiskylässä olisi parempi itse puhua asioistaan niin kuin ne oikeasti ovat, ettei kenenkään tarvitsisi keksiä omasta päästään olettamuksia Puupäitten elämästä. Olemme asuneet täällä jo yli 10 vuotta. Luultavasti uutisarvomme on väljähtynyt. ;D
P.s.
En uskalla enää mennä yöllä nettiin. Siinä karkaa helposti loputkin unet. Kerran tein sellaisen virheen, että sellasin vanhoja kirjoituksiani ja kauhistelin ensiksikin niiden määrää ja toiseksi laatua. Olen itsekriittisimmilläni suden hetkillä, jos olen silloin hereillä.
Hyvää illansuuta!
-
Merituuli asustaa edelleen omakotitalossaan ukko-kultansa kanssa
melko tyytyväisenä ja suunnittelee taas muuttoa ensi vuonna.
Että eipä ole asiat edistyneet.
-
Niin se menee,acca&kumpp. haikaili myös muuttoa maalikylille.
Käytiin tutustumassa muutamaan rivariin,tuntui että seinät kaatuu päälle,oli niin pienet tilat.
Eipä tuu muuttoa tällä haavaa.
-
Täälähän myökii kuppelehditaa Vanhas Mörskäs. Ei tulis mieleenkän lähtee jonnekin muualle.
Kerrostalojen ihanuudetkin on koettu. Jokaisel sit sitä mitä ite halluu !
-
Jotenkin kummasti mua on alkanut kiehtoa etusivun vihreä mökki! :)
Meneekö ne askelet mökkiin, vai tuleeko ne sieltä? ::)
Ei valon pilkahdusta. :-\
Mitä on jäänyt lumen alle? Pallogrilli, "kotsut", sahapukki, mitä muuta? :-\
Kuka mökissä asuu? Erakko? Menninkäinen? ;)
-
Etusivun mökki on antanut aihetta kirjoitteluun tuolla pulinoissakin.
Kodaksi minä sitä arvuuttelisin, lienenkö sitten kovinkin väärässä, tiedä häntä...
Missähän muuten AK. luuraa, ei ole aikoihin mitään antanut kuulua itsestään?
-
Mikä sanahirviö..Varhaiskasvatus....
Tarkoittaako se ..Aivopesu...Me ollaan saatu kasvaa kotona,vapaina kuin taivaanlinnut.
Päiväkodin ja -hoidon kyllä ymmärrän jos ja kun vanhemmat ovat työssä.
Lapselle hoitoon meno on myös työtä. Leikki on lapsen työtä.Mutta pienten lasten kasvatus,eikö se enää olekaan vanhempien etu. Ovatko vanhemmat jo niin uusavuttomia että pienet lapset eivät voi kasvaa kotona..
Kyllä kouluun sitten tuhlautuu monta vuotta kun siihen ikään ensin saa kotona kasvaa...
-
Kyllä minusta puolipäivähoito pitäisi riittää silloin
jos jompikumpi vanhemmista on kotona. Se on asia
erikseen jos perheessä on jotain ongelmia.
-
Ei voi kuin ihmetellä miten toimiva sairaala on tuo Kuopion uusi Kaarisairaala.
Niin organisoitua ja nopeaa on siellä hoitotoimenpiteet.
Käymään sinne vain mennään eikä olemaan. Melko isojenkin leikkauksien jälkeen pääsee kotiin toipumaan.
23 tuntia on maksimi aika jonka potilas saa siellä viettää.
Toista asiaa kyllä aioininkin pohtia.
Taisi olla Ainuli joka kertoi osteoporoosi lääkityksestä.
Kokemusten perusteella minulla on käsitys että tämä luunheikkeneminen on oire jostain pahemmasta.
Vanha tätini sai ensin tämän lääkityksen.sitten jo huomattiin diabeeteskin.lääkitystä vain kovennettiin.
Lopullinen sairaus olikin kasvain haimassa. Onneksi hyvälaatuinen..En halua peloitella mutta jospa saatais aikaan keskustelua ja mielipiteitä.
-
Päätin lujasti, että kirjoitan vasta sitten, kun joku toinenkin ylittää tonnin rajan, mutta taitaa kurki kuolla ennen kuin suo sulaa. Päätöksethän on tehty pyörrettäviksi, eikö niin.
Kaarisairaalan entisenä ja tulevana asiakkaana olen samaa mieltä, siellä ei asustella turhaan. Vuodeosastoillakin on tapahtunut muutoksia hoitokulttuurissa. Leikkauspotilasta kannustetaan selviytymään mahdollisimman pian itsenäisesti pesuista, wc-käynneistä, ruokailuista, liikkumisesta jne. Muistan, miten 11 vuotta sitten perushoitaja tuli suihkuttamaan, mutta nyt hoitaja kertoi, mistä saan ottaa pyyhkeen ja suihkusaippuan ja missä on hälytysnappi. Siellä ei pääse turhaan laitostumaan!
Mielestäni osteoporoosi ei ole syy-yhteydessä diabetekseen tai kasvaimiin. Tädilläsi on ollut huono onni elämän arpajaisissa kun on saanut monia eri sairauksia. Terveyskirjastossa on lueteltu rimpsu osteoporoosin syitä. Lääkkeistä vain pitkäaikainen kortisonin käyttö saattaa aiheuttaa luiden haurastumista.
Syön lisäkalsiumia ja D-vitamiinia vuoden ympäri, koska kuulun riskiryhmään. Minullahan on jo yksi reisiluun murtuma kokemusvarastossani.
-
Voi,voi Ainuli .Onkohan tuo nyt ihan viisasta sinne pilkille mennä.
Kauniisti kerrot kotona asumisesta,onneksi on seurana nuo lemmikit..
Justiina
mietti kuulolaitteita.Minulla ne on ollut kohda vuoden.Kauniisti kuului Titityy kun ensikertaa ne korvissa ulkona saapastelin,Käkikin kukkui useammin sitten kesällä,tai siis sen kuulin paremmin.
Mutta mutta,on ne myös työläät ja pattereita kuluu. Paras hyöty nykyään on television kuuntetu kotim.elokuvissa .
Kirkossa kuulee saarnankin paremmin,ei tarvitse arvailla.Vertaillaan kokemuksia...
Antoisaa aikaa eletään ,vaalit on ovella.
-
Ensin kiitos Pumpulille kun komppaat minua että ei Justiina tekisi
tuhotöitään palstallamme.
Silloin kun oli Justiina niin hyvin ja asiallisesti kertonut tuosta Sotkamon nikkelikaivoksen rahoitus-historiasta.
Kun sitten vielä palasin sitä tarkemmin lukemaan ja ajattelemaan niin ..hupsis..eipä sitä löytynytkään.
Olenkin usein miettinyt että kuka kukin on tällä keskustelu palstallamme.
Justiinaa olen ajatellut Opettajaksi .Pumpuli on terveysalan ihminen. Ainuli on arvoitus ,kiitos runotaulujen.
Ja minähän olen suupaltti ent.kyläkauppias.
Hyvää Pääsiäistä kaikille.
-
Anteeksi,jatkan vielä,
Piikatyttä on pankkialan ihminen,Kropsu,vanha ystävämme kai jokin postimies.
Oli joku ent.puhelin välittäjäkin..sentraalisandra ..aikoinaan.
Matleena vammautunut runotyttä.
Ja niin edelleen.
-
Niin hiipuu tämä palsta! :'(
Kaikki sentraalisantrat ,pankkineidit, opet, terkkarit, runotytöt, kyläkauppiaat ovat hävinneet. Ainulikin uhkaa lopettaa.
Tosi kivaahan täällä on ollut, minun mielestäni. Toivon vielä, että me muutamat kerrotaan kuulumisia niin kauan kun palsta on pystyssä. Olen ilmoittanut, että lähden täältä viimeisten joukossa!
Kuulemisiin! :)
-
Palattu takaisin kaupunki päiväjärjestykseen,vieraat meni ja liikenne soljuu kuten ennenkin. Talo on tyhjä,kesälomalla on melkein puolet asukkaista,ehken? Asunto sopivan viileä paksu betoni,imee lämmön,vaikka asfalti "poltaa"mutta viisaat kulkee varjossa.
Hiljainen on tämäkin keskustelu alue,jos nyt joku vastaa,tai,, onko lopun alkua,aikansa kutakin.
-
" Syksy saapuu pimein illoin, kirjeystävä ois hauska silloin. " :)
" Maatila " on talvipaketissa. Vesi loppui kaivosta jo loppukesällä. Metsämiehet vei loput omenat peuroille. Haravoitu on.
KK:lla on ensiviikolla naistenlemmikki Leif Lindeman. Pitänee käydä jättämässä jäähyväiset sille areenalle tältä vuodelta. :'(
Kettu5 on varmaan jo palmun alla? 8)
-
Hu-huu!!!!!!!
Täällä on kuin autiotalossa. Ovet on auki, eikä kukaan vastaa, vaikka kuinka huhuilisi! ;) Ainulikin on
kadonnut jonnekin. Joka huoneessa kaikuu tyhjyyttä.
Kurkkaan aina joskus, niinkauan, kun ovet on auki.
Tänään menen tarkastuskäynnille "maatilalle". Tapaan samalla reissulla parikin kesän tanssipartneria joulukahvin (ei päiväkahvin) merkeissä. Kiva! :)
Ottakaa iisisti! ;D
-
Tyhjältä täällä edelleen näyttää niin kuin Pumpulikin vuosi sitten huhuilee.
Taitaa olla tälläiset keskustelupalstat menneen ajan lumia.
Niin oli kyllä tämän talventulonkin kanssa .Ainakin täällä savossa oli jo lunta ja oikeaa talventuntua.
Mutta nyt musta ja pimeä marrasmaa taas valkolunta vartoaa.
Nyt on juuri sopiva aika alkaa viritellä valoja kaamosta torjumaan.
Näillä kauniilla tunnelmavaloilla saa kummasta mielialankin nousemaan ja jaksetaan vielä harppaus niin sitten jo alkaakin joulu olla ovella.
-
Tyhjältä täällä edelleen näyttää niin kuin Pumpulikin vuosi sitten huhuilee.
Jospa minäkin piipahtaisin autiotalossa. Oikeastaan tämä on kummitustalo; ketään ei näy, mutta laskurin mukaan paikalla on joukko äänettömiä haamuja. Hui, keitä olette? Vai onko tästä tullut yksin purjehtiva aavelaiva ilman kipparia? Ei näy, ei kuulu isäntäväkeä. Jotakin on ehkä tapahtunut.
Eipä minulla ihmeitä kerrottavia. Anniliisa jo kertoikin talven lumien menneen Savosta. Näin on. Järvikin näyttää sulavan taas. Paju luulee talven olevan ohi, huomasin postilaatikolle saapastellessani, että jo työntää oksa pajunkissaa. Oli ensin napakat pakkaset ja sitten perään lämpöasteita ja vesisadetta, luulee reppana kevään koittavan tuota pikaa. Postista sen verran, että meille tulee päivälehdet heittopostilaatikkoon lakosta huolimatta. Uutiset ovat tosi "tuoreita", kun lehdet kastuvat avoimessa laatikossa.
Muuten Puupään pirtissä vietetään hiljaiseloa. Ranteen murtuma parani, polvikin kestää touhuta. Nappailen osteoporoosilääkettä ja yritän pysytellä pystyssä. Toivottavasti ei tule ketään joka kirjaimellisesti vie jalat alta! ;D Tässä tapauksessa sillä olisi huonot seuraukset. Muistan jonkun kirjoittaneet jalat alta vievästä ihastuksesta. (Kyllä PP on kuvioissa mukana, tämäkin seikka estää hurahtamisen!)
Harmaasta säästä huolimatta toivotan mahdolliselle lukijalle kaikkea hyvää. :)
-
Olisi liian kornia jatkaa Kaikki hyvin -ketjuun. Henkilökohtaisesti kaikki on vielä hyvin Puupään mökissä ja läheisillä, mutta ei kaikkialla ja kaikilla.
Karanteeni ei juuri muuta mitään. Kotosalla olen tottunut elämään muulloinkin. Ruokahuolto onnistuu järjestelyin, kirjasto antoi sähköpostillaan pitkän lainausajan. Apteekkiin pitäisi päästä hakemaan kumppanin rohtoja. Niitä tarvitaan kassikaupalla. Apteekki on järjestänyt aamuaikoja meille riski-ihmisille, mutta aikainen ylösnousu ei ole leipälajini.
Jos mennään ulkonaliikkumiskieltoon, joutuu turvautumaan kotisairaanhoitoon. Heillä on taas liikaakin asiakkaita.
Onneksi on oma piha ja perämetsä ulkoilua varten. ;) Ihmisiin ei törmää vahingossakaan, paitsi lauantaina ovenraosta työnnettiin kaksi kuhafileetä naapurin kalamiehen toimesta. Viime perjantaiaamuna ani varhain ajelin kyläkaupalle - taas aika meille arestilaisille - ja yli 10 kilometrin matkalla näin kolme kaurista ja yhden kissan, en ensimmäistäkään autoilevaa tai muuten liikkuvaa ihmistä. Kaupassakin olin ainut asiakas.
On sellainen odottava tunnelma. Mitä esivalta määrää, tarttuuko tauti läheisiin, kuinka kauan tämä kestää, normalisoituuko elämä meillä ja muualla, kestävätkö ihmisten hermot poikkeusoloja..? Monta kysymystä ilmassa.
Kuka sanoikaan näin: "Siitä on lähdettävä että tähän on tultu"?
Voikaa hyvin!
-
Kunpa nyt auttaisi tämä eteläiseen Suomeen laitettu liikkumisrajoitus.Jospa näin tämä paha kulkutauti-epidemia saatais rauhoittumaan.
Eipä nyt tarvitse varautua pääsiäisvieraiden varalle.Ollaan nyt vain kaikki kiltisti kotona.
Kyllä minä vielä uskalsin piipahtaa lähikauppaan heti aamusella ruokaa hakemaan.
Oli vain muutama mummo sinne eksynyt, kaupan väki keräilee tilattuja ostoksia kotiin kuljettaen.
Ja sitten vielä nämä itsepalvelu kassatkin.
Ja näin sitten se valtava työttömien armeija työttömiä kun itse ne työt tehdään ihan omaksi huviksemme.
Jospa nyt tämä työvelvoite avaisi silmämme. Aikoinaan sotaajan poikkeustila no vielä joillakin muistissa.
Luoja ei laiskoja elätä , on vanha sanonta.
-
Kauniisi aamuaurinko paistaa,linnut visertää mutta on toisenlainen ÄITIEN-päivä.
En voittanut enää kiusausta illalla vaan avasin tyttäreni lähettämän paketin josta löytyi jo vähän salaa toivomani kirja.
SUURIN NIISTÄ ON RAKKAUS. Kirsti Paakkasen tarina.
Nyt menee luppoaika rattoisasti. Olen jälkikasvulleni sanonut että Patiolla on tarjoilua jos haluatte minua muistaa.
Siinä voin heitä nähdä ja moikkailla oven raosta.
Ei niin väliä onko pölyt pyyhitty kun eivät tule sisälle.
Hyvää Äitien päivää .Siniristi -lippujen liehuessa.