Golden Age Foorumi

Anniliisa, toistaiseksi päättyneen "hirmupakkasjakson" viimeisenä pakkaspäivänä eli perjantaina (- 32) ajoin sinun Kuopioosi serkkupoikani siunaustilaisuuteen.

Kun olin ajanut noin 15 km, dieselini hieman nikotteli. Tankkasin tankin täyteen ja soitin merkkiliikkeeseeni. Syntymäpitäjäni kirkolta löytyi autokorjaamo, josta sain 5 euron pullon ainetta, jota sai laittaa autoni dieselin joukkoon. Ja auto pelasi nikottelematta koko päivän iltamyöhään saakka. Toki pakkanenkin oli jo - 24, kun olin kotona.

Minulla on simpukka Samsung, enkä kaipaa mitään ylimääräisiä hienouksia. Minulle on tärkeintä, että puhelu päättyy, kun laitan "simpukan kiinni", se ei soita "taskupuheluita"! Huovutettu puhelinpussi on todella hyödyllinen pakkasilla. Pitää puhelimen lämpöisenä.

Serkkupoikani siunattiin Pyhän Pietarin kappelissa. Hänet tuhkataa, joten pakkaseen emme joutuneet menemään.

Ihailin kappelin alttaritaulua, joka oli puusta tehty. Pauno Pohjolainen oli kahdesta eri puulajista v. 1997 taulun "veistänyt" (lovileikannut?)

Muistotilaisuus oli Alavan kirkon alasalissa.

Serkkupoikani nukkui ikiuneen 72-vuotiaana. Oli mahtavaa, että suuri joukko koulukavereita Kuopion yhteiskoulusta oli serkkuani saattamassa. Hän oli perheetön, hyvin persoonallinen mies, joten muu tuttavapiiri oli hyvin suppea. Toki meitä serkkuja oli koolla noin 20.

Muistotilaisuus oli minun mieleeni. Serkkuni oli kuuden laudaturin ylioppilas, matemaattisesti erittäin lahjakas. Paikalla oli kaksi luokkakaveria, joiden matematiikan läksyistä serkkuni piti huolen. Mutta myös kielet olivat hänelle helppoja. Yksi muistelijoista kertoi, kuinka hän Hesan teologiseen päästyään mietti ystävättärensä kanssa tiedekunnan tiedotetaulun ääressä, kuinka syyslukukauden kalenteri rakennettaisiin. Serkkupoikani oli paikalla ja totesi, että heprea, latina ja "joku kolmas kieli", niillä menette jouluun!

Serkkupoikani opetteli myös kiinan kielen ja aina muistan, kun hänen ja veljensä tekemää hyvää makaroonilaatikkoa olin Hesan Arabiassa viikonloppuna syömässä ja kiinalainen oopperamusiikki soi taustalla!!!

Hän oli monilahjakkuus. Myös kädentaidoissaan. Minun oli muistotilaisuudessa pakko todeta, että jos hänellä olisi ollut tukija, hänestä olisi tullut yksi Suomen ykkösgraafikoista. Mutta liian moneen suuntaan suuntautuva lahjakkuus oli este erikoistumiselle. Mentoria olisi tarvittu.

Täällä arjessa on taas mukava olla, pakkasta vain - 5 astetta. Kevyesti heittä pakkaslunta täällä keskisessä Suomessa. Mutta puita lähden kuskaamaan, varaavia takkoja pyrin lämmittämään joka toinen päivä.

Mukavan talvista sunnuntaipäivää teille kaikille.

Pumpuli, toinen "kolmiulotteinen" kuvien tulkitsija!

Kypärän minä vielä näin joulun jälkeiseen aikaan katsoisin kevyeksi kruunuksi, josta tosin kynttilät puuttuvat. Hieman on "valoa" aivan kruununnetuosassa.

Vain yhden toteutuneen enneunen olen nähnyt, omalle veljelleni. Lienen sen täällä kertonutkin.

Aina kun hahmotan ristin kuvan, olkoon vaikka metsäpolulla, puuliiterissä, missä tahansa, haluan hajoittaa sen!!!

Melkein kesäkeli, pakkanen laskneut tässä Keski-Suomen ja Savon rajamailla jo 22,5 asteeseen!

Taretaan!

Hemuli on laittanut joulukuun 28. päivä kaksi kaunista kuvaa tähän ketjuun.

Hahmottaako teistä kukaan muu, kuin minä, vasemman kuvan keskelle "puuhkakäsin" seisovan "naisen, nuken...".

Joskus tuntuu, että liiankin usein näen kolmiulotteisesti!

Anniliisa Pulinapalstalla ihmetteli kiireitämme. Hiljaista tuntuu palstalla olevan. Joulu ei minua kiireiseksi saa leipomusten jne. takia, mutta rannalla riittää jouluisten tavaroiden esilleottoa  ja kuusien pystyttämistä. Laitamme kuuset terassille, jolle terassille koko seinä ikkunaa. Valot näkyvät sisälle hyvin ja neulasetkin pysyvät puussa.

Kolme perhettä Pietarista tulee tällekin joululle, joten meillä ei heidän "lama" näy. Yksi perheistä on ollut rannallamme kesällä.

Minun omat leipomukseni ovat rusinakakut yhteistyökumppaneille, turisteille ja ystäville. Tortut ostan, piparkakut teen itse (taikinaa maisteltu jo mukavasti!). Kinkun korvaa hirvipaisti possunlihalla höystettynä, laatikoista vain porkkanalaatikon teen itse.

Juniori toi kyydissään Hesasta koulukaverinsa ja tapoihin kuuluu saada kaverin äidiltä joulurieska ja joululimppu. Joten suunnittelemani "Pataleivän" Pirkan ohjeella teen uuden vuoden puolella.

Joulusta en stressiä ota.

Luin Hemulin vuoden takaisen viskikakun reseptin. Tekotapa houkutteleva! Joku joulunalunen pitäisi kokeilla tai ehkä parasta kokeilla jo syksyn korvalla, että ehtii jouluun mennessä selvitä rusinakakkutalkoisiin!!!

Nauttikaa vesisateisesta joulunalushämystä. Niin ja kilttinä pitää vielä vähän aikaa malttaa olla, joululaulujen lomassa.

Olet oikeassa Hemuli. Järjestyksessä toinen mies menehtyi. Olin kirjoittaessani Katria niin "täynnä", etten avioliittojen määrää ehtinyt laskea!!!

Edelleen sanon, että kaikki muut saavat ihailla "kansallisikoniamme", mutta minä en ole hänen ihailijapiirissään.

Olen pahoillani, etten tykkää Katrin äänestä. Radiota en sulje, mutta konsertteihin en mene. Letkajenkka olisi kyllä aikanaan pitänyt lähettää Euroviisuihin.

Omalta osaltaan Katrin "hylkimiseen" vaikuttanee se tosiasia, että ensimmäinen mies oli lujilla. Roudasi tekniikkaa mennen tullen, ilmeisesti ajoi keikka-autoakin ja soitti Katrin orkesterissa. Mikä työtaakka.

Jyväskylässä miehellä oli "pianoliike", mikä teki konkurssin. Sydänkohtaukseen taisi suhteellisen nuorena menehtyä. Toki voi olla piilevä ja toteamaton sydänairauskin.

Pidän Katria eurot silmissä loistavana tähtenä. Hyvin kylmä ihminen, vaikka muuta esittääkin.

Oletan olevani oikeassa!

Mutta kaikki muut saavat hänestä tykätä.

Heidän asumansa omakotitalon ohitse ajan aina, kun käyn Jyväskylässä.

Jossakin ketjussa olenkin kertonut tinurista, joka tuli aina (minun muistini  mukaan) talvella. Oli karvahattu päässä, sisäturkki päällä, pussihousut, "moottoripyörärukkaset" = varsi melkein kyynärpäähän saakka, kädessä ja töppöset jalassa. Hän söi, joi kahvit ja kiipesi yhteen vinttikammareista nukkumaan. Kammariahan ei oltu lämmitetty, hänen tulostaan ei tiedetty. Veljeni kanssa mentiin yläkertaan ihmettelemään, nukkuiko hän kaikki varusteet päällään!!!

Aamulla tinuri sitten tinasi talon pannut ja kattilat ja nautittuaan talon antimet lähti seuraavaan taloon. En muista paljonko palkkaa maksettiin. Kuittia ei kyllä käsitelty!!!

Hesan raitiovaunujen rahastajarouvat muistan. He olivat aina naisia ja kuljettajat olivat aina  miehiä. Heitä oli vielä raitiovaunuissa v.1967, jolloin Hesaan muutin. Vappuna ajettiin "kolmosen kahdeksikkoa" monen monta kierrosta. Täyttä oli aaton ja vapunpäivän välisenä yönä, laulu na nauru raikuivat. Ja vahvennettua vappusimaa oli lähes kaikki raisikkalaiset nauttineet!

Tavarataloissa oli valkokäsineiset ja "virkapukuiset" hissitytöt. En muista varmasti, oliko hissipoikia. Elannon tavarataloissa ja Stockmannilla oli hissiovien avaajat.

Ja olihan ainakin pitempien bussireittien linjoilla rahastajat. Jyväskylä-Kuopio välillä serkkutyttökin toimi koulukesälomansa ajan rahastajana.

Ei ollut työttömiä noihin aikoihin!