Hyvää huomenta kultaisen iän kansalaisille tasapuolisesti.
Jalmarinpoika on mökkihöperö, tänä aamuna oivalsin, että on mun elämässäni kuitenkin hyviäkin puolia, jotka tekevät minusta jopa onnellisen miehen.
Ehkä joku kaipaa perusteluja, sillä kukapa nyt onnellinen haluais olla. Pienistä asioista se muodostuu se ihmisen onni.
Aamulla sain valita, keitänkö aamupuuroni joko kaura- tai ruishiutaleista. No tänä aamuna ruishiutaleista.
Sain valita syönkö puuroni voisilmän vai hillon kanssa - toki maitoo myös. No tänä aamuna voisilmä vei voiton.
Sain valita, keitänkö kahvia vai teetä. No teetä keitin.
Saan valita, lähdenkö asioille heti aamullako vaiko vähän myöhemmin. No puuroa syödessä naapuri soitti, saisko kyydin - sopittiin klo 11.
Hyvät ystävät. Joku voi hymähtää, mitä tuo nyt sitten on.
Asian juju on siinä, että olen höperönäkin vielä sellaisessa fyysisessä ja mielen tilassa, että pärjään yksin - toistaiseksi. Sekin on mun valintani. Ehkä hyvinkin pian tulee hetki, jolloin se ei ole minun päätettävissä.
Tämä päivä tuo Jalmarinpojalle myös väkisinkin kyynelet silmiin. Mutta elämä on sellaista - ei sille mahda mitään.
Hyvää viikonloppua kultaisen iän kansalle.