Keskustelualueet > Koti

Jokapäivälle omat harminsa

(1/6) > >>

Jalmarinpoika:
Hyvää päivää pitkästa aikaa kultaisen iän tosikaikuisille.
Jp:n kesä on sujunut pienessä sairastelussa, ei ole humpalle pystynyt.

otsikon tapainen tuli siitä, että jokapäivälle tuntuu riittävän oma harminsa.
Eilispäivänä katkesi vaatehenkari poikki ja tänään taas kahvin annoslusikan  varsi.
Eilen hain  tunnin verran kännykkääni, joka löytyi ihan läheltä jalkojeni juuressa olevasta  kassista.
onneksi ei ollut kuumalle linjalle kukaan soittanut.

siis tämmöstä se on jp:n elämä tässä pahassa maiilmassa.
Jospa välttyis niiltä isommilta.

pumpuli:
Mukavaa, Jalmarinpoika, kun olet taas tullut esiin piilostasi. Jatka vaan kirjoittelua.

Sitten on asiat vähän pahalla mallilla, jollei humpalle kykene. Uskon, että sekin asia kohdallasi kohenee. Buranan voimalla minäkin siellä pyörin.  ;) Sattuipa sellaistakin, että "papalta" oli unohtunut iltalääkkeet kotiin. Valitteli asiaa lippuluukun rouvalle. Takaisin kotiin oli lähdettävä. Vaan rouvallapa oli samat lääkkeet, ja ilta oli pelastettu!

Sovitaanko niin, että pikkuharmit on elämän suola ja nautitaan kaikesta hyvästä ja kauniista, mitä ympärillämme on.

Lämmintä, kaunista syksyä!

Piikatyttö:
Älä välitä Jalmarinpoika, täällä toinen "tohelo". Aamutuimaan kannoin mukaanotettavia tavaroita autoon, kännykkä housujen taskussa (niin oletin!). Kun tavarat olivat autossa, aamupala syöty ja vaatteet vaihdettu "kaupunkivaatteiksi", kännykkää ei löytynyt mistään! Ei housujen taskusta, ei monilta muiltakaan vakiopaikoilta. Ei ole enää lankaliittymää, josta hälyttää. Oli niin kiire, ettei kannattanut pojillekaan sähköpostittaa, että soittakaa, soittakaa...Lähdin kaupunkiin, ostin toisen kännykän. Kotia palattuani jännäsin, missä hälyttää. Puseron vasemmassa rintataskussa. Sinne sen olinkin vaihteenvuoksi aamulla sujauttanut ja housujen taskussahan sen piti olla....

Mutta nyt on millä hälyttää, kunhan vaan kakkoskännykän kaikki koodit pysyvät tallessa!!!

pumpuli:
Tämä päivä alkoi huonosti. Heräsin turhan aikaisin, eikä uni enää tullut.

Silläaikaa, kun kirjoittelin tänne höperöitä, vääriä tietoja, paloi hellalla puuro pohjaan!

Olen hävittänyt muuttotouhuissani vanhoja, poreisia asioita heittämällä ne pihalla kiveen. Menevät sitten pienempään tilaan. Naapureita huvitan huikkamaalla, että " Arabiat " lentää. Vaan tänä aamuna ei meinannut millään hajota.

Kun nyt alan pakkaamaan " hienompia " lasiastioita, niin anskattoo kuin käy!?  ???

Anniliisa:
 Nyt Pumpuli tekee sellaista  jota tein muutama vuosi sitten.
 Kun on asunut vuosikymmenet samassa paikassa niin kummasti sitä kaikkea kerää ympärilleen.
On myös nyt vaara että iloitsee elämänmuutoksesta ja luopuu liian helposti näistä aarteistaan.
Sitten myöhemmin alkaa miettiä jotakin esinettä.
Ja jos vielä sen löytääkin vaikka luuli pois heittäneensä.
En ole mikään rojujen kerääjä,päinvastoin ,mutta ne muistot ne muistot .
Kannattaa vähän epävarmat aarteet säilyttää ja luopua niistä vähitellen niin ei tarvitse mennä uusia kirpparilta etsimään.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu