Elän minäkin - mitenkuten. Leikkauksesta toipuminen edistyi viime sunnuntaihin asti hyvin, mutta nyt on tullut takapakkia selittämättömästä syystä. Kyynärsauvat ja kipulääkkeet ovat taas käytössä. Jälkitarkastukseen on vielä yli viikko aikaa. Saapa nähdä, mitä siellä paljastuu.
Hiljaista on, vaikka vaiteliaita vieraita pyörii nurkissa parikin kymmentä kerrallaan. Ajattelin minäkin lopettaa höpinän täällä, mutta nyt kun taas olen tässä tilanteessa, selailin joutessani sivuja ja ajattelin vastata, ettet sinä Anniliisakin lopeta. Ikävintähän on, kun kukaan ei vastaa mitään. Ilmeisesti me kaikki vanhenemme ja väsymme - toisiimmeko myös?
Kurdeista tuli mieleen, että onkohan vihreitten kansanedustaja Ozan Yanar alkujaan Turkin kurdi. Tietääkseni Suomeen pakolaisina tulleet turkkilaiset ovat etupäässä kurdeja.
Minäkin lueskelin kurdeista. Oman yhden valtion perustaminen on vaikeampi juttu, koska kurdeja on monen maan alueella ja uskontojakin heillä islamin lisäksi muitakin, samoin kieli ei ole heillä välttämättä täysin sama. Irakissa on autonominen Kurdistan, mutta ei kai sinne voisi muuttaa Syyriasta, Turkista, Iranista tai Euroopasta kurdiväestöä.
Israelin perustaminen taisi aikoinaan johtua kansainvälisen omantunnon kolkuttamisesta juutalaisvainojen jälkeen. Silläkin oli oma kääntöpuolensa eli palestiinalaisten ajaminen pois omilta alueiltaan ja siitä taas vuosikymmeniä kestänyt kärhämöinti juutalaisten ja palestiinalaisten välillä. Ei maailmasta yhteenotot lopu.