Minunkin juureni ovat syvällä Satakunnan mullassa. Sitä multaa eivät kyllä omistaneet, koska useimmiten ammatti oli pig, tai dreng.
Äitini suku tutkittiin sukulaisten toimesta niin pitkälle, kuin inhimillisesti oli mahdollista päästä. Eli 1500-luvulle. Lopuksi loppuivat jo kirkonkirjat, avuksi tuli maakirjat. Kiinnostavaa oli, että kun isovanhempieni tietoja mentiin taaksepäin, niin monien sukupolvien jälkeen tiedot päätyivät Kiikassa samaan taloon!
Isäni sukua tutkin itse. Pääsin isäni isän isän isään, joka oli syntynyt 1810. Plättilän torpan torppari Kokemäen (Kumo) Kakkulaisista. Löysinpä kyseisen torpankin vielä pystyssä monien vaiheiden jälkeen. Torpparin jälkikasvu onkin sitten ollut etupäässä seppiä. Ajattelin, että tyydyn näihin tietoihin, mutta voi olla, että jatkan vielä.
Isäni äidin, Sepän Marin, tietoihin nyt aion käydä käsiksi. Hän kuoli neljä vuotta syntymäni jälkeen ja hänestä vanhemmilla sukulaisilla on vielä muistkuvia.