Syönkö turhaan?

[Jalmarinpoika]

Piti sanomani, että alan olla Anniliisan kanssa samaa mieltä  noista luontaistuotteista.

"Luontais-tuotteista.Yksi hyvä puoli jäi mieleeni,kukkaro kevenee kun niitä käyttää"

[Anniliisa]

Tänäänkin huomasin että apteekissa käynti kyllä keventää kukkaroa.
Olin mainoksen uhri ja menin apteekista hakemaan punkki pyyhkeitä.
On keksitty Punkki STOP.Tehoaa myös muihin lentäviin hyönteisiin..
Ostin apteekista,hinta 7,90€ kymmenen pyyhkeen pakkaus.
Sitten poikkesin K.Markettiin ja kas kummaa,tismalleen sama tuote ja hinta 2,00€
 Vahingosta viisastuu.

[Jalmarinpoika]

Kaunista huomenta kultaisen län kansalaiset.

Ettei tottuus unohtuisi, niin o kerrottava, että kaurapuuroo jalmarinpoika söi aamulla sellaisen "jätkän" annoksen. JP sai kutsun Huittisten wanhaan pappilaan lounaalle, lähden jos saan kyytin.

Nyt paistaa täällä aurinko.

[kropsu1]

OLitkin JP ensimmäisiä lounaskutsun saaneita Vanhan Pappilan uuden tulemisenjälkeen.
 Mahdoitko saada kyytiä.. olisin voinut heittää..
Päässyt itekkin siivellä. Menestystä toivon uudelle yrittäjälle!

[Jalmarinpoika]

Hei Kropsu ja muut kultaiseniän kansalaiset

Sain kyydin ja ihan leidiseurassa.
Mutta todella sulle kiitos kyytitarjouksesta.

Ja kanssasi toivon menestystä uudelle omistajalle. Vaikutti oiken mukavalta.
Rauhallinen  paikka ja ja tärkeintä hyvä ruokaa

JP suosittelee

[Anniliisa]

Nyt mökillä tuli mieleen taas ne tyrnipensaat.
Yritin niitä tutkailla,en kyllä ole vielä varma sadosta tänä vuonna.

Nythän on ollut todella oikukas tämä alkukesä.Säätutkijatkin eilen puhuivat vaan muutamasta lämpimästä kesäpäivästä.
Nyt varmaan jo olisi aika muuttua kesäisemmäksi niin luonto alkaisi sitä satoa tuottaa.
Nythän oli tehty oiva tutkimua näistä tyrnimarjoista tuolla USAn puolella.
Ne kuulema ovat hyviä torjumaa tuota niin pelättyä muistisairautta.Enpä vielä tärvele viimeisiä tyrnejä hyytelöihin .Säästän ne niin´kauan kuin näen miten sadoa saadaan tänä kesänä..

Hillon teko tyrneistä on muuten aika työlästä ottaen huomioon sen ison ja rumankarvaisen siemenen.
Paseeraus on ainut keino mutta sitten siemenet menevät hukkaan ja samalla siinä myös ne tärkeät oljyt ja muut hivenaineet.

[Justiina]

Nyt mökillä tuli mieleen taas ne tyrnipensaat.
Yritin niitä tutkailla,en kyllä ole vielä varma sadosta tänä vuonna.

Meillä on kahdessa pensaassa paljon alkuja, mutta sadosta ei voi olla varma. Viime vuonna näytti aivan samalta, mutta ne marjan alut rapisivat kuivina alas, vaikka pensaita kasteltiin. Olisiko ollut kyse siitä, että kukat eivät hedepuun huonon kunnon vuoksi hedelmöityneet. Nythän meillä oli lahjaksi saatu pieni hedepensaan alku. Ei mahtanut reppana pölytä tarpeeksi.

Olen samaa mieltä ettei tyrnejä kannata paljon keitellä. Syödään vain lääkkeeksi mahdollisimman vähän käsiteltyinä.

Tuli mieleen erään lehden keskustelupalstalta lukemani juttu. Keskustelijat olivat sitä mieltä, ettei tyrniä voi viljellä Keski-Suomessa asti, koska se on rannikon pensas. Ja pah! Pohjois-Savossa on Anniliisan ja Justiinan lisäksi monta muuta tyrnin kasvattajaa, jopa puoliammattilaisia.

[Inkeri]

Pistänpä minäkin tähän muutaman rivin, kun on viimeisistä kirjoituksista vierähtänyt jo tovin verran.
(muokkasin myöhemmin osan pois, joka oli tarkoitettu edelliselle sivulle vastaukseksi)

Mielenkiintoista luettavaa olikin tässä ketjussa useilta kirjoittajilta.
Että tyrnillekin täytyy olla molempia sukupuolia ja samoin pensasmustikalle , niinpä tietty , kun tarkemmin ajattelee . Olipa hyvä etten ostanut sitä yhtä mustikkaa,,,ilman marjoja olisin kuitenkin jääny  .

[Justiina]

Otsikossa kysytään Syönkö turhaan?
Vastaan: olen syönyt jotakin liian vähän tai turhaan. Nimittäin ensimmäiseen kerran moneen, moneen vuoteen olen kuumeessa. Äsken kummastelin, miten teen juonnin jälkeen paleltaa, vaikka on kaksi puseroa ja villasukat. Kuume olikin nousussa.
Pötköttelen läppäri seuranani peräkammarissa ja naputtelen joutessani.
Jos minusta ei kuulu tämän jälkeen, on viikate hiottu teräväksi. Ei nyt sentään... ehkä.

Tyrnien tilannetta en ole käynyt katsomassa pariin päivään. Jos marjan alut ovat kaatosateitten jälkeen vielä paikoillaan, on toivoa sadosta. Ja poikatyrni teki sittenkin miehen työn koostaan huolimatta.

[kropsu1]

 Menes nyt Justiina PP:n viereen,,, kuuma toti otsakkeessa",
tai toimita se pp taaksesi soukkaan sänkyyn, siellä kun muhii aamuun niin kuumeet katoo.
Mitään vikahteita vielä hiota,,kaiikki sirpitkin on heinäpelloilla käytössä...

[Justiina]

Kropsu,
reseptisi oli voimaannuttava. Heräsin kuumeettomaan aamuun. Totin sijaan nautin kyllä kipulääkettä (korvaan pistää). Edellisenä iltana yritin pitää palelua loitolla sillä kuumalla totilla. En todellakaan tajunnut silloin vielä puistatuksia sairaudeksi.

Viikatteesta puheen ollen, viikatteen hiominen on muistoja herättävä ääni. Sitä kuulee enää harvoin. Meillä on jäljellä tontin kulmalla palanen niityn tapaista heinikkoa. PP niittää sen viikatteella pari kertaa kesässä ja väliin "tikkuaa viitaketta" savoksi sanottuna.

Meni taas ohi aiheen, mutta niinhän se aina keskusteluissa käy.

[Hanna]

No niin, asiasta toiseen. Se viikate. Omistan isältä perityn ikivanhan viikatteen. Nyt se totisesti olisi tarpeen, mutta kun on tylsä. Miten se nyt sitten menikään, miten viikate teroitetaan? Minulla on viikate, jostain varmaan löydän sellaisen teroituskiven, miksi ikinä sitä silloin sanottiinkin, jolla hiottiin viikate teräväksi. Luulisin vielä löytäväni.  Kastettiinko sitä kiveä ensin? Vai ei? Ja hiomisen suunta oli tärkeä. Oliko niin että terä oli minusta poispäin? Ja hiottiinko minusta poispäin vai minuun päin? - Vai kyselenkö liikoja?

[kropsu1]

Kyllä Hanna esitit haasteellisen opetus-ohjelma pyynnin vanhalle "viikatemiehelle.
_Kirjekurssin kautta viikateen hiojaksi,taitaa ollakin temppu, niin opettajalle kuin
oppilaallekin. Ensinnäkin jos perinne viikata (meilläpäin) vikahre, on tikkuamalla teroitettu
ennen, niin en sitä taitoa kyl osaa, mutta jos aikomuksesi on oikein hioa kovasimella-(hiomakivi, siera, liippa) on sillä klahnalla monta nimee. Niin ,ja varmaan se on ruosteessa jos ollut käyttämättä vuosia, joten se pitäis ensteks
tahkota. se on semmonen mitä veivaa joku pikku- kläppi. ja josta ei koskaan kiitosta saa,,siitä veivaamisesta.
mutta jotta asia tulisi vaikeammaksi niin ota nyt se viikate pihakenturalle ja aseta se kärki maatapäin, vasemmallakädellä tukien varren liitokohdasta,pane joku laudanklapu kärjenalle ettei painu nurmikkoon.
Oikeaankateesi otat sen kovasimen ,Huom. varren pää tukeutuu myös maahan)- itse katselet varren suuntaan.
Sylkäset kovasimeen ja alat hioa,vesiastia on parempi kastelu kuin syljeskely,,siinä voi sylki loppua kun parituntiakin hiot, kovasin noudattelee hyvin tarkoin isäs hiontakulmaa terään nähden.
Terän toinenpuoli hiotaan niin että terän kärki on ylöspäin. VARO SORMIAS!!!


 

[Justiina]

http://www.wastikivi.fi/Viikatteenteroitus.html

Mahtaako muodostua toimiva linkki? En ole ennen kokeillut linkin lähettämistä täällä.

Linkin miehen tapaan PP:kin teroittaa eli tikkuaa. Varsi on pystyssä ja hiominen tapahtuu vuoron perään kummaltakin puolelta.
Liippakivestä ennen puhuttiin. Eiköhän niitä ole vielä rautakaupassa?

Muistan, miten miehet pyyhkivät viikatteen terän heinänkorsilla ennen hiomista, ettei siinä ole irtoroskaa tai multaa ja sitten kokeilivat peukalonsyrjällä silitellen terävyyttä. Vaatii varmaan ammattitaitoa sekin, ettei vedä haavaa.

Olisikohan syytä laittaa käteen viiltohanskat, jos päätät kokeilla teroittamista.

Kropsu, olen pyörittänyt tahkoa(kin) lapsuudessa. Olen niittänyt heinää viikatteella, mutta hiojaksi en ehtinyt oppia. Aina joku toinen on sen tehnyt ja puhissut, että on taas niitetty kaikki kivet ja mättäät sileiksi, sen näköinen on viitake... kuin olis akkain jäliltä.

[Inkeri]

Tämä foorumi pysyy hyvin "ajan tasalla" , josta ovat pitäneet huolen viimeiset Kropsu 1 ja Justiina kirjoituksillaan. Näin heinänteko aikana nuo mainiot viikatteen teroitusohjeet saivat päiväni pelastettua hersyvällä ohjeistuksellaan. Justiina oli löytänyt toimenpiteestä oikein painettua sanaakin netin syövereistä . Kiitokset teille molemmille !
Minä siirryn nostalgisiin muistelmiin, vaikka tarttumalla tahkoamisen veiviin