Onpa porukka hienona talkoissa. Varsinkin vasemmanpuoleisessa kuvassa on herroilla jopa solmioita, huopahattuja ja eräällä kävelykeppi. Tosin siihen aikaan oli paljon invalideja kuvissa.
Pidän kovasti näistä mustavalkoisista kuvista. Niissä on syvyyttä ja sävyjä.
Minulla ei ole kuvaa laittaa, mutta muisto perunannostotalkoista aivan 50-luvun alussa. Koko koulu käveli muutaman kilometrin päähän perunamaalle. Hevosella aukaistiin vako ja kaikki lapset käskettiin perunoita keräämään. Työrupeamat olivat melko lyhyitä, oli ruokatauko ja mehutauko, eikä työpäivä ollut muutenkaan kovin pitkä. Oli mukavan erilainen kolupäivä, mutta opettajan silmän välttäessä pojat heittelivät perunoilla ja savikokkareilla meitä tyttöjä. Minä paiskasin takaisin ja jäin heti kiinni itse teossa. En sentään jäänyt jälki-istuntoon.
Koululle saatiin talosta ilmaiset perunat talveksi. Luulen kyllä, että talonväki joutui keräämään meidän jäljiltä melko monta laatikollista perunaa.
