Kirjoittaja Aihe: Turkkilo ja Sittiäinen  (Luettu 7974 kertaa)

Netmanager

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 13
    • Profiili
Turkkilo ja Sittiäinen
« : 27.09.2011 18:05:47 »
Aikaisemmin tiedustelimme kahden hyönteisen nimeä.

Nyt olemme saaneet Heikiltä seuraavanlaisen sähköpostin.

"Golden age-hyönteiset ovat TURKKILO (haudankaivaja) - punertava, ja
SITTIÄINEN (sontiainen) - musta.

Verkkoja kutovat hämähäkit voivat syödä seittiään.
Lähtökohtaisesti kaikki lajit ovat luonnon kiertokululle
tarpeellisia. On ihan eri asia tiedämmekö/ymmärrämmekö sen ja että miten!

Esimerkiksi, kun ihminen on vähentänyt oleellisesti omia loisiaan ja
taudinaiheuttajiaan, lajimme on räjähdysmäisesti lisääntynyt ja haittaa
tunnetusti merkittävästi koko maapallon luonnon kiertokulkua.

Terveisin Heikki"
« Viimeksi muokattu: 01.01.1970 02:00:00 kirjoittanut Guest »

kropsu1

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 391
    • Profiili
Re: Turkkilo ja Sittiäinen
« Vastaus #1 : 27.09.2011 21:54:30 »
Minun ajatuksiani on askarruttanut; miten lepakot parittelee?  Jos ne eilennä niin ne roikkuvat.
Ovatkohan naamat vastakkain kuten ihminenkin... useimmiten.  Humoristinenkin vastauskin riittänee.
« Viimeksi muokattu: 01.01.1970 02:00:00 kirjoittanut Guest »

Justiina

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 1190
    • Profiili
Re: Turkkilo ja Sittiäinen
« Vastaus #2 : 07.10.2011 22:54:13 »
:roll: Netmanager kirjoitti:
>
> Verkkoja kutovat hämähäkit voivat syödä seittiään.
> Lähtökohtaisesti kaikki lajit ovat luonnon kiertokululle
> tarpeellisia. On ihan eri asia tiedämmekö/ymmärrämmekö sen ja että miten!

On jäänyt huomiotta minulle uusi tieto. Hämähäkki voi siis purkaa seittiään syömällä. Sepä kätevää! Nyt on pakko uskoa asia.
Tänään huomasin Ylellä hämähäkkiuutisia. Uusia lajeja löydetään jatkuvasti Suomessakin.

Lajien hyödyllisyydestä olen samaa mieltä, vain ihmisen hyödyllisyyttä joskus epäilen.  
Viime yönä tosin epäilin erään sinnikkään hämähäkin hyödyllisyyttä. Luin aamuyön hiljaisina tunteina yölampun kelmeässä valossa dekkaria, kun näin kummallista liikettä leukani alla. Huitaisin vaistomaisesti, mutta liike jatkui, ja näkyviin kohosi saunajakkaraa muistuttava (tosin vähän pienempi) hämähäkki. Tarvittiin peiton reipas ravistus ennen kuin otus lensi lattialle. Onneksi en pode hämähäkkifobiaa. Olisi ollut nukkuvalle puoliskolle kamala herätys, jos olisin herättänyt kiljaisemalla  :o iiik!
« Viimeksi muokattu: 01.01.1970 02:00:00 kirjoittanut Guest »